Tämä toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 eivät ole European Single Electronic Format (ESEF)
-raportointivaatimusten mukainen sähköinen xHTML-muotoinen asiakirja. ESEF raportointivaatimusten
mukainen toiminta kertomus ja tilinpäätös 2024 ovat saatavissa osoitteesta www.vaisala.com.
Taloudellinen
katsaus
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen moni-
mutkaisia haasteita, kun geopoliittiset jännitteet ja
liiketoimintaympäristön epävarmuus lisääntyivät.
Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja
ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi
ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue osoitti
resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä.
Avainlukugraafit
40 %
Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue 226,5 MEUR
60 %
Sää- ja ympäristö-
liiketoiminta-alue 338,2 MEUR
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024
40 %
Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue 226,5 MEUR
60 %
Sää- ja ympäristö-
liiketoiminta-alue 338,2 MEUR
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024
40 %
Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue 226,5 MEUR
60 %
Sää- ja ympäristö-
liiketoiminta-alue 338,2 MEUR
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2024
Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka
APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue
EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka
35 %
Americas 198,0 MEUR
31 %
APAC 173,2 MEUR
34 %
EMEA 193,5 MEUR
LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024
Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka
APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue
EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka
35 %
Americas 198,0 MEUR
31 %
APAC 173,2 MEUR
34 %
EMEA 193,5 MEUR
LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024
Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka
APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue
EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka
35 %
Americas 198,0 MEUR
31 %
APAC 173,2 MEUR
34 %
EMEA 193,5 MEUR
LIIKEVAIHTO REGIOONITTAIN 2024
600
500
400
300
200
100
0
2020 2021 2022 2023 2024
LIIKEVAIHTO, MEUR
379,5
437,9
514,2
540,4
564,6
600
500
400
300
200
100
0
2020 2021 2022 2023 2024
SAADUT TILAUKSET, MEUR
382,8
455,2
500,8
528,1
565,6
100
80
60
40
20
0
2020 2021 2022 2023 2024
LIIKETULOS (EBIT), MEUR
44,8
50,1
62,5
66,6
82,9
240
200
160
120
80
40
0
2020 2021 2022 2023 2024
TILAUSKANTA, MEUR
137,8
160,0
154,6
172,5
215,0
14
12
10
8
6
4
2
0
2020 2021 2022 2023 2024
T&K % LIIKEVAIHDOSTA
13,1
14,0
12,6
12,1
12,5
12,0
2020 2021 2022 2023 2024
HENKILÖSTÖ, VUODEN LOPUSSA
2 800
2 400
2 000
1 600
1 200
800
400
0
1 939*
1 979
2 235
2 314
2 439
* Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021
alkaen. Vertailukausi 2020 on muutettu vastaavasti.
18
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Hallituksen toimintakertomus 2024
Vuonna 2024 maailmaan kohdistui edelleen monimutkaisia haasteita,
kun geopoliittiset jännitteet ja liiketoimintaympäristön epävarmuus
lisääntyivät. Markkinoiden haasteista huolimatta Sää- ja ympäristöliiketoi-
minta-alueen liikevaihto kasvoi ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
osoitti resilienssiä haastavassa markkinaympäristössä. Vuonna 2024
Vaisalan liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 5 %. Liiketulos
(EBIT) kasvoi 82,9 (66,6) miljoonaan euroon ja oli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta.
Näin ollen yhtiö saavutti kolmen vuoden strategiakaudelle asettamansa
taloudelliset tavoitteet eli liikevaihdon yli 7 %:n keskimääräisen kasvun
ja 15 %:n liiketulosmarginaalin. Yhtiö jatkoi pitkäjänteisiä panostuksiaan
tutkimukseen ja kehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi uusi
koko konsernin kattava ERP-ratkaisu liitännäisjärjestelmineen otettiin
käyttöön vuoden alussa, ja sitä kehitettiin edelleen vuoden aikana. Osa-
kekohtainen tulos oli 1,76 (1,35) euroa. Taloudellinen asema säilyi vakaana.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan
osinkoa 0,85 (0,75) euroa/osake ulkona oleville osakkeille eli yhteensä 30,8
(27,2) miljoonaa euroa.
Keskeiset tunnusluvut
Milj. euroa 2024 2023 2022
Liikevaihto 564,6 540,4 514,2
Bruttokate, % 56,3 55,8 54,8
Liiketulos (EBITA) 90,3 74,7 70,7
% liikevaihdosta 16,0 13,8 13,8
Liiketulos (EBIT) 82,9 66,6 62,5
% liikevaihdosta 14,7 12,3 12,2
Tilikauden tulos 63,7 48,9 45,1
Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35 1,24
Tilauskanta tilikauden lopussa 215,0 172,5 154,6
Oman pääoman tuotto, % 22,1 18,9 18,7
Omavaraisuusaste, % 52,4 61,3 58,1
Nettovelka 40,6 -28,2 7,9
Nettovelkaantumisaste, % 13,2 -10,5 3,2
Nettokäyttöpääoma 75,1 72,9 82,4
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin* 19,1 13,9 13,7
Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8 29,8
Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde 1,0 1,3 0,5
Tutkimus- ja kehityskulut 68,6 67,7 62,4
% liikevaihdosta 12,1 12,5 12,1
Henkilöstö keskimäärin 2 368 2 327 2 141
* Ilman yritysostojen vaikutusta
Saadut tilaukset ja tilauskanta
Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX*
Saadut tilaukset 565,6 528,1 7 % 8 %
Tilauskanta kauden lopussa 215,0 172,5 25 %
* Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
Vuoden 2024 saadut tilaukset kasvoivat 7 % edelliseen vuoteen verrat-
tuna ja olivat 565,6 (528,1) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat
molemmilla liiketoiminta-alueilla. Saatujen tilausten kasvu oli erittäin
vahva meteorologiamarkkinalla sekä sähkövoima ja energia -markkinalla,
mutta toisaalta saadut tilaukset laskivat erittäin voimakkaasti lentoliiken-
nemarkkinalla ja nestemittausmarkkinalla. Nestemittausmarkkina on alle
10 % Teollisten mittausten liiketoiminta-alueesta. Saadut tilaukset eivät
sisältäneet elokuussa 2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14
lentokentän sääjärjestelmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan
saatuihin tilauksiin asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua.
Vuoden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa ja se
kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi molemmilla
liiketoiminta-alueilla. Tilauskannasta 164,6 (127,7) miljoonaa euroa on
aikataulutettu toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana.
Tuloskehitys vuonna 2024
Tunnuslukujen laskentakaavat esitetään Hallituksen toimintakertomuksen jälkeen.
Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole
sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi 2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.
19
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen kehitys
Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX**
Liikevaihto 564,6 540,4 4 % 5 %
Tuotemyynti 397,3 397,7 0 %
Projektimyynti 77,7 69,5 12 %
Palvelumyynti 48,5 38,9 25 %
Jatkuva tilausmyynti 39,0 32,5 20 %
Vuokratuotot 2,2 1,8 22 %
Bruttokateprosentti 56,3 55,8
EBITA 90,3 74,7
% liikevaihdosta 16,0 13,8
Liiketulos 82,9 66,6
% liikevaihdosta 14,7 12,3
T&K-kulut 68,6 67,7 1 %
Poistot* 7,5 8,1
* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin
** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja
oli 564,6 (540,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
liikevaihdon kasvu oli 5 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus
liikevaihdosta oli 98 (98) %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liike-
vaihto kasvoi 13 % ja jatkuva tilausmyynti 17 %. Liikevaihto kasvoi Sää- ja
ympäristöliiketoiminta-alueella. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen
liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla kuitenkin parantuen vuoden aikana.
Palvelumyynti kasvoi erityisesti Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella.
Ensimmäisellä neljänneksellä työtaistelutoimet Suomessa ja yhtäaikainen
uuden ERP-järjestelmän käyttöönotto alensivat liikevaihtoa. Vastaavat
häiriötekijät eivät enää vaikuttaneet liikevaihtoon tämän jälkeen.
Bruttokateprosentti parani edellisestä vuodesta 56,3 (55,8) %:iin
pääasiassa liikevaihdon kasvun seurauksena.
Vuoden 2024 liiketulos (EBIT) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna
liikevaihdon kasvun ja bruttokateprosentin paranemisen myötä ja oli 82,9
(66,6) miljoonaa euroa eli 14,7 (12,3) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut olivat
edellisen vuoden tasolla.
Vuoden 2024 rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,4 (-3,7) miljoonaa euroa.
Nämä tulivat pääasiassa valuuttamääräisten erien arvostuksista, valuutta-
suojauksista ja korkokuluista. Tuloverot olivat 17,0 (14,2) miljoonaa euroa
ja efektiivinen veroaste oli 21,1 (22,5) %. Tulos ennen veroja oli 80,8 (63,1)
miljoonaa euroa ja kauden tulos 63,7 (48,9) miljoonaa euroa. Osakekohtai-
nen tulos oli 1,76 (1,35) euroa.
Tase ja rahavirta
Vaisalan tase säilyi vahvana tammi–joulukuussa 2024. Taseen loppusumma
oli joulukuun lopussa 589,4 (442,8) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 40,6
(-28,2) miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 88,8 (90,3) miljoonaa euroa.
Yhtiökokouksen 26.3.2024 tekemän päätöksen mukainen osingonmaksu oli
27,2 miljoonaa euroa. Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja 105,0 (50,0)
miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala teki vapaaehtoisen 15 miljoonan
euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50
miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy 2026. Noste-
tulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota
testataan puolivuosittain. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoo-
nan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa.
Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja
käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan
yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla
lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota
testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen. Vaisala ei ollut laskenut
liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023
lopussakaan. Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti,
joka ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan.
Kolmannella neljänneksellä Vaisala käytti ensimmäisen kahdesta yhden
vuoden jatko-optiosta ja siten valmiusluottolimiitti erääntyy 5.10.2027.
Näiden lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 24,5 (12,1)
miljoonaa euroa. Korolliset vuokrasopimusvelat sisälsivät Bostonissa
sijaitsevaan uuteen toimistotilaan liittyvän vuokrasopimusvelan yhteensä
12,7 miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa 2024 liiketoiminnan rahavirta laski 78,9 (83,8)
miljoonaan euroon kasvaneesta katsauskauden tuloksesta huolimatta.
Tämä oli pääasiassa seurausta käyttöpääoman kasvusta.
Investoinnit ja yritysostot
Vuonna 2024 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin (ilman
liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta) olivat 19,1 (13,9) miljoonaa euroa.
Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja
ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä toimitiloihin ja
T&K-laboratorioiden laitteisiin. Tämän lisäksi WeatherDesk-liiketoiminnan
hankintaan liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
olivat yhteensä 65,7 miljoonaa euroa ja tytäryhtiöiden hankinnat (hankinta-
hetken rahavaroilla vähennettynä) olivat yhteensä 20,9 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 Vaisala alkoi rakentaa automatisoitua logistiikkakeskusta
Vantaalle. Investoinnin arvioitu kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja
se kirjataan taseeseen vuosina 2024 ja 2025.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 24,3 (24,3) miljoonaa euroa. Tämä
sisälsi 7,5 (8,1) miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen
aineettomien hyödykkeiden poistoja.
Joulukuussa 2024 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen
WeatherDesk-liiketoiminnan kasvattaakseen asemaansa tekoälyvetoisessa
sääennustamisessa ja vahvistaakseen tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja
energiasektoreille. Kauppahinta oli 70 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja se
rahoitettiin pääasiassa korollisella vieraalla pääomalla. Maxarin Weather-
Desk-liiketoiminnan vuoden 2023 liikevaihto oli 13 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria, ja liiketoiminta on vahvasti kannattavaa.
Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi tilauspohjaista dataliiketoimintaansa
vakuutusalalle ostamalla ilmasto- ja ympäristöriskeihin erikoistuneen
Speedwell Climate Ltd:n. Yritysoston myötä Vaisala tarjoaa uusia ratkaisuja,
joilla loppuasiakkaat voivat suojautua vaihtelevien sääolosuhteiden
aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Speedwell Climate tarjoaa asiak-
20
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
kailleen dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida ja siten
hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Asiakkaita
ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt, sijoitusrahastot sekä vakuutuksenottajat,
jotka haluavat suojata omaisuuttaan tai liiketoimintaansa ilmastoriskeiltä.
Yritys on kasvanut kannattavasti, ja se saavutti lähes 4 miljoonan Englannin
punnan liikevaihdon vuonna 2023.
Lokakuussa 2024 Vaisala laajensi uusiutuvan energian asiakkaille suun-
nattua tarjontaansa ostamalla brittiläisen ohjelmisto- ja sääjärjestelmien
toimittajan, Nevis Technology Limitedin. Nevis Technology on erikoistunut
merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumisalustojen sääjärjestelmiin
tarjoten sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita offshore-
energia-alalle. Nevis Technologyn järjestelmiä käytetään pääasiassa
aluksilla ja offshore-lautoilla, merituulipuistojen ollessa vahvasti kasvava
asiakassegmentti.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tuote- ja teknologiajohtajuus antureista digitaalisiin ratkaisuihin on
Vaisalan menestyksen ydintä. Mittausratkaisut pohjautuvat syvälliseen
ymmärrykseen asiakkaiden tarpeista eri sovellusalueilla meteorologiasta ja
uusiutuvasta energiasta teollisuuteen ja terveysteknologiaan. Yhtiö tekee
tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa täyttääkseen
heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaakseen ilmastotoimet. Oman
tutkimus- ja kehitystyönsä lisäksi yhtiö on aktiivinen toimija tiedeyhtei-
sössä. Tieteellinen yhteistyö vahvistaa yhtiön asemaa alansa edelläkävijänä
ja innovatiivisena teknologiajohtajana. Laajentaakseen teknologista
johtoasemaansa yhtiö panostaa voimakkaasti kasvualueisiinsa ja investoi
huomattavasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vuonna 2024 Vaisalan

liikevaihdosta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien
tuotteiden kehittämisen että olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden
ylläpidon ja jatkokehityksen. Viimeisten vuosien aikana painopiste on
siirtynyt enemmän uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne
ovat toteutuneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja
koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaisesti
tasapoistoin. Lisää tietoa laadintaperiaatteista konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 8. Tutkimus- ja kehityskulut.
Lisää tietoa vuoden 2024 tärkeimmistä tuotelanseerauksista on esitetty
toimintakertomuksen kappaleessa Strategia ja sen toteuttaminen vuonna
2024.
Henkilöstö
Vuonna 2024 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 2 368 (2 327) henkilöä.
Vuoden 2024 lopussa henkilöstön määrä oli 2 439 (2 314). Henkilöstöstä
76 (77) % työskenteli EMEA-alueella, 16 (16) % Americas-alueella ja 8 (7) %
APAC-alueella. Henkilöstöstä 63 (66) % työskenteli Suomessa.
Henkilöstön määrä regioonittain
31.12.2024 31.12.2023 Muutos
Americas 402 360 42
APAC 185 167 18
EMEA (pois lukien Suomi) 314 254 60
Suomi 1 538 1 533 5
Yhteensä 2 439 2 314 125
Henkilöstön määrä toiminnoittain
31.12.2024 31.12.2023 Muutos
Myynti ja markkinointi 525 442 83
T&K 671 647 24
Tuotanto 582 566 16
Palvelut 386 390 -4
Hallinto 275 269 6
Yhteensä 2 439 2 314 125
Henkilöstön määrän kasvu heijastaa liiketoiminnan kasvua. Viimeaikaiset
yritysostot kasvattivat Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen henkilömää-
rää 72:llä.
Vuonna 2024 henkilöstökulut olivat 225,3 (210,9) miljoonaa euroa.
Vaisalalla on yhtiön avainhenkilöille suunnattuja osakepalkkiojärjestelmiä.
Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5
(3,4) miljoonaa euroa.
Lisää tietoa osakepalkkiojärjestelmistä konsernitilinpäätöksen liitetie-
dossa 7. Osakeperusteiset maksut.
Liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain vuonna 2024
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX**
Saadut tilaukset 228,1 222,4 3 % 3 %
Tilauskanta kauden lopussa 37,0 35,2 5 %
Liikevaihto 226,5 227,3 -0 % 1 %
Tuotemyynti 199,4 207,4 -4 %
Palvelumyynti 27,1 19,9 36 %
Bruttokateprosentti 61,9 61,8
EBITA 48,9 46,8
% liikevaihdosta 21,6 20,6
Liiketulos (EBIT) 47,9 45,2
% liikevaihdosta 21,2 19,9
T&K-kulut 26,6 25,9 3 %
Poistot* 1,0 1,7
* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin
** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
21
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Vuonna 2024 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset
kasvoivat jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 228,1 (222,4)
miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti sähkö-
voima ja energia -markkinalla ja jonkin verran teollisten instrumenttien
markkinalla. Saadut tilaukset olivat edellisen vuoden tasolla terveystekno-
logiamarkkinalla ja laskivat erittäin voimakkaasti nestemittausmarkkinalla.
Vuoden 2024 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilaus-
kanta oli 37,0 (35,2) miljoonaa euroa ja se kasvoi 5 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Tilauskannasta 32,9 (31,6) miljoonaa euroa on aikataulutettu
toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi sähkövoima
ja energia -markkinalla sekä terveysteknologiamarkkinalla ja laski nes-
temittausmarkkinalla. Tilauskanta oli edellisen vuoden tasolla teollisten
instrumenttien markkinalla.
Vuoden 2024 liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla 226,5 (227,3) miljoo-
naa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihdon kasvu oli 1 %.
Liikevaihto kasvoi erittäin voimakkaasti sähkövoima ja energia -markkinalla
ja laski jonkin verran terveysteknologiamarkkinalla ja nestemittausmarkki-
nalla. Teollisten instrumenttien markkinalla liikevaihto oli edellisen vuoden
tasolla. Palvelumyynnin erittäin voimakas kasvu oli seurausta aiempien
vuosien vahvasta laitemyynnistä ja sen myötä kasvaneesta laitekannasta
sekä läpinäkyvyyden lisääntymisestä.
Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla 61,9 (61,8) %.
Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT)
nousi edelliseen vuoteen verrattuna myyntimixin myötä ja oli 47,9 (45,2)
miljoonaa euroa eli 21,2 (19,9) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut laskivat jonkin
verran edelliseen vuoteen verrattuna.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue
Milj. euroa 2024 2023 Muutos FX**
Saadut tilaukset 337,6 305,8 10 % 11 %
Tilauskanta kauden lopussa 178,0 137,3 30 %
Liikevaihto 338,2 313,1 8 % 8 %
Tuotemyynti 197,9 190,3 4 %
Projektimyynti 77,7 69,5 12 %
Palvelumyynti 21,4 19,0 13 %
Jatkuva tilausmyynti 39,0 32,5 20 %
Vuokratuotot 2,2 1,8 22 %
Bruttokateprosentti 52,6 51,5
EBITA 41,3 27,5
% liikevaihdosta 12,2 8,8
Liiketulos (EBIT) 34,8 21,1
% liikevaihdosta 10,3 6,7
T&K-kulut 42,0 41,8 1 %
Poistot* 6,5 6,4
* Yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
sekä tuotot ja kulut liittyen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin
** Muutos vertailukelpoisilla valuuttakursseilla
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 saadut tilaukset kas-
voivat 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 337,6 (305,8) miljoonaa
euroa. Saadut tilaukset kasvoivat erittäin voimakkaasti meteorologiamark-
kinalla ja hieman uusiutuvan energian markkinalla. Saadut tilaukset laskivat
erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja olivat edellisen vuoden
tasolla tieliikennemarkkinalla. Saadut tilaukset eivät sisältäneet elokuussa
2024 tiedotettua 25 miljoonan euron projektia 14 lentokentän sääjärjes-
telmien modernisoinnista Indonesiassa. Se kirjataan saatuihin tilauksiin
asiakkaan rahoitusjärjestelyiden vahvistuttua.
Vuoden 2024 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta
oli 178,0 (137,3) miljoonaa euroa ja se kasvoi 30 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Tilauskannasta 131,7 (96,1) miljoonaa euroa on aikataulutettu
toimitettavaksi kuluvan vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi meteorologia-
markkinalla ja tieliikennemarkkinalla ja laski uusiutuvan energian markki-
nalla ja lentoliikennemarkkinalla. Tilauskannan vahva kasvu oli pääasiassa
seurausta vuoden aikana saaduista isoista projektitilauksista.
Vuoden 2024 liikevaihto kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli
338,2 (313,1) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaih-
don kasvu oli 8 %. Pois lukien viimeaikaiset yritysostot, liikevaihto kasvoi
8 % ja jatkuva tilausmyynti 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto
kasvoi erittäin voimakkaasti lentoliikennemarkkinalla ja hieman uusiutuvan
energian markkinalla, ja oli edellisen vuoden tasolla tieliikennemarkkinalla.
Liikevaihto laski hieman meteorologiamarkkinalla edelliseen vuoteen
verrattuna.
Bruttokateprosentti parani 52,6 (51,5) %:iin pääasiassa liikevaihdon
kasvun ja myyntimiksin seurauksena.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2024 liiketulos (EBIT)
kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihdon kasvun ja bruttokatep-
rosentin paranemisen seurauksena ja oli 34,8 (21,1) miljoonaa euroa eli 10,3
(6,7) % liikevaihdosta. Kiinteät kulut kasvoivat jonkin verran edelliseen
vuoteen verrattuna yritysostoihin liittyneiden ja muiden kertaluonteisten
kustannusten seurauksena.
22
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2024
Vaisalan strategia keskittyy kestävän kasvun ja globaalin johtajuuden
edistämiseen ilmastotoimet mahdollistavissa mittausteknologioissa.
Yhtiön tuotteiden ja teknologioiden avulla mahdollistetaan yhtiön asiak-
kaille prosessien optimointi, energiasiirtymän edistäminen sekä ihmisten
ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen maail-
manlaajuisesti. Yhtiö lanseerasi helmikuussa uuden brändin ja päivitetyn
olemassaolonsa tarkoituksen Taking every measure for the planet. Uudella
tarkoituksella yhtiö korostaa aktiivista rooliaan dataan perustuvien ilmasto-
toimien mahdollistajana. Tämä kertoo siitä, miten mittausteknologiamme
tarjoavat asiakkaillemme olennaista dataa toimintojensa parantamiseksi ja
positiivisen ilmastovaikutuksen luomiseksi sekä osoittaa täyden sitoutumi-
semme kestävään kehitykseen.
Strategian keskiössä on neljä onnistumisen ajuria: asiakasymmärryksen
ja sovellusosaamisen korkea taso; tuote- ja teknologiajohtajuus antureista
digitaalisiin ratkaisuihin; toimitusketjun erinomaisuus; sekä merkityksel-
liseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammattilaiset. Onnistu-
misen ajureiden lisäksi yhtiö on määritellyt neljä strategista painopistettä,
joiden avulla strategiaa toteutetaan. Yhtiö jatkaa kasvuaan teollisissa
mittauksissa läpimurtoteknologioiden avulla, kasvaa laajentamalla toimin-
taansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa,
parantaa kannattavuuttaan sääjärjestelmien globaalina johtajana sekä
yksinkertaistaa ja skaalaa toimintojaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden
lisäämiseksi. Strategiaa toteutetaan johtamalla eri liiketoimintoja eri tavoin
keskittyen kannattavuuteen ja/tai kasvuun.
Vaisala asetti vuonna 2021 pitkän aikavälin taloudellisiksi tavoitteiksi
keskimääräisen 7 %:n vuotuisen liikevaihdon kasvun ja 15 %:n liiketulos-
marginaalin (EBIT) kauden lopussa. Strategiakauden päättyessä yhtiö
oli saavuttanut tavoitteet. Vaisalan keskimääräinen liikevaihdon kasvu
kolmivuotisen kauden aikana oli 9 % ja vuoden 2024 liiketulosmarginaali
(EBIT) oli 15 %.
Vaisalan työ ilmastotoimien lisäämisessä ja päästöjen vähentämisessä
jatkui, kun Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tietee-
seen perustuvat lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet huhtikuussa
2024. Tavoitteiden mukaan Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia
scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä
vuoden 2021 tasosta. Vaisala sitoutuu myös vähentämään scope 3 -kasvi-
huonepäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta
kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja
myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna
samalla aikavälillä.
Osana Vaisalan vastuullisuustyötä ja uutta olemassaolon tarkoitusta,
yhtiön määräaikaislaina ja valmiusluottolimiitti muutettiin maaliskuussa
2024 kestävään kehitykseen sidotuiksi.
Vaisala sijoittui sijalle 38 viidestäsadasta maailman vastuullisimmasta
kasvuyrityksestä TIME-lehden ensimmäisessä World’s Best Companies
– Sustainable Growth -tutkimuksessa. Listalla oli yhdeksän suomalaista
yritystä. Tutkimus toteutettiin yhdessä Statistan kanssa, ja siinä arvioitiin
yritysten liikevaihdon kasvua, taloudellista vakautta ja vaikutusta ympäris-
töön.
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue keskittyy tuotejohtajuuteen
ja pyrkii kasvamaan kannattavasti läpimurtoteknologioiden avulla ja
laajentamalla toimintaansa energiasiirtymässä. Vuonna 2024 haasteet
markkinaympäristössä jatkuivat, mutta liiketoiminta-alue osoitti resiliens-
siä ja sen liikevaihto päätyi edellisen vuoden tasolle. Sähkövoima ja energia
-markkinalla liikevaihdon kasvu oli erittäin vahva, kun taas terveysteknolo-
giamarkkinalla liikevaihto laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi vuoden aikana uuden
pilvipohjaisen olosuhdevalvontaohjelmiston viewLinc Cloudin, joka auttaa
terveysteknologiayrityksiä säästämään resursseja.
Liiketoiminta-alue toi markkinoille myös uuden ratkaisun teollisuuden
olosuhde- ja prosessimittauksiin. Vaisala Echo on älykäs mittausinfrastruk-
tuuri, joka yhdistää Vaisalan mittalaitteet ja olosuhteiden valvontaohjel-
mistot. Uusi dataloggeri VDL200 takaa turvallisen olosuhdevalvonnan ollen
samalla GxP-vaatimusten mukainen.
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi lisäksi uuden
hiilidioksidia ja kosteutta mittaavan laitteen MGP241:n, joka on eritysesti
suunniteltu tuomaan läpinäkyvyyttä hiilidioksidin talteenotto-, käyttö- ja
varastointiprojekteihin.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen strategiana on kasvaa laajentamalla
toimintaansa energiasiirtymässä sekä tilauspohjaisessa dataliiketoimin-
nassa. Vakiintuneemmilla sääjärjestelmien markkinoilla, kuten meteorolo-
giassa ja lentoliikenteessä, liiketoiminta-alue pyrkii säilyttämään asemansa
globaalina markkinajohtajana keskittyen samalla liiketoiminnan kannat-
tavuuteen. Vuonna 2024 liiketoiminta-alueen kasvu jatkui ja kannattavuus
parani merkittävästi. Jatkuvan tilausmyynnin kasvu jatkui erittäin vahvana.
Vuoden aikana liiketoiminta-alue kertoi kahdesta uudesta suuresta
sääjärjestelmäprojektista. Vaisala valittiin toimittamaan 18 säätutkaa
Espanjan ilmatieteen laitokselle. Indonesiaan toimitettava 14 lentokentän
sääjärjestelmien modernisointiprojekti ei sisältynyt tilauskantaan vuoden
2024 lopussa. Vakaan orgaanisen kasvun lisäksi liiketoiminta-alue laajensi
tulevaisuuden mahdollisuuksiaan kolmen yritysoston kautta: Speedwell
Climate, Nevis Technology ja Maxar Intelligencen WeatherDesk. Näiden
yritysostojen myötä liiketoiminta-alue kiihdytti edelleen toimintaansa
energiasiirtymässä ja tilauspohjaisessa dataliiketoiminnassa.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi uuden kestävän ultraääni-
tuulimittarin Vaisala WM80:n, joka on optimoitu parantamaan tuuliturbii-
nien ja merenkulun suorituskykyä.
Liiketoiminta-alue lanseerasi myös AQT560-anturin kaupunkien
ilmanlaadun tarkkaan mittaamiseen.
Lisäksi liiketoiminta-alue julkisti Vaisala Compass -alustan, joka on
sääpohjainen päätöksenteon työkalu uusiutuvan energian alalle. Sen tar-
koituksena on hillitä sään vaihteluihin ja epävarmuuteen liittyviä haasteita.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue julkaisi myös usean globaalin
satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) tuen ilmatieteen laitoksille ja alan
ensimmäisen viestien todennuksen turvaamaan luotaukset hybridiuhkilta,
kuten GPS-häirinnältä ja kyberhyökkäyksiltä.
Vaisala Xweather julkisti toimittavansa BMW:n uusiin autoihin reaali-
aikaista Vaisala Xweather -ilmanlaatudataa. Lisäksi Vaisala Xweather
lanseerasi säädatapalvelun, jossa säädata auttaa sähköautonvalmistajia
poistamaan sään aiheuttamat yllätykset toimintamatkan ennusteista.
23
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Tuotanto
Vaisalan Tuotanto-organisaatio hankkii, valmistaa ja toimittaa molempien
liiketoiminta-alueiden tuotteet ja kehittää Vaisalan tuotantojärjestelmää
(Vaisala Production System). Vuonna 2024 Tuotanto valmistautui tulevaan
kasvuun laajentamalla tuotantokapasiteettia. Yhtiö aloitti uuden automa-
tisoidun logistiikkakeskuksen rakentamisen Vantaalle. Yhtiö arvioi uuden
tilan olevan täysin toiminnassa vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen
myötä Vaisala keskittää eri puolilla Vantaan kampustamme sijaitsevat
logistiikkatoiminnot yhteen paikkaan, mikä tehostaa toimintaamme.
Tämä investointi kaksinkertaistaa logistiikkakapasiteetin ja mahdollistaa
nykyisten logistiikkatilojen muuttamisen tuotantokäyttöön. Tuotanto jatkoi
puhdashuoneen uudistamista, mikä mahdollistaa uusien tuotantotekno-
logioiden käyttöönoton ja olemassa olevien tilojen laadun parantamisen.
Tuotanto jatkoi myös älykäs tehdas -konseptimme kehittämistä keskit-
tymällä skaalautuvuuteen, automaation lisäämiseen ja datan hyödyntämi-
seen. Tuotanto työskentelee aktiivisesti toimitusketjumme vastuullisuuden
parantamiseksi. Tuotanto toteutti päästövähennystoimenpiteitä siirtymällä
lentokuljetuksista maantiekuljetuksiin Euroopassa ja hankkimalla prosessi-
kaasuja, joilla on pienempi hiilijalanjälki.
Prosessien kehittäminen
Vaisalassa on panostettu viimeisten vuosien aikana uuden ERP-toimin-
nanohjausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönoton valmisteluun. Uusi
toiminnanohjausjärjestelmä liitännäisjärjestelmineen otettiin käyttöön
vuoden 2024 alussa ja sen edelleen kehittämistä jatkettiin vuoden aikana.
Kehitystyötä jatketaan vuoden 2025 aikana. Vuoden 2024 aikana valmis-
tauttiin myös ensimmäiseen kestävyysraportointiin (CSRD, kestävyysra-
portointidirektiivi), joka on osa tätä toimintakertomusta.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Vaisala julkaisi uudet taloudelliset tavoitteet marraskuussa 2024. Vaisalan
strategian mukaiset pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat keskimää-
räinen liikevaihdon kasvu 7 % (aiemmin: 7 %), systemaattisesti parantuva
liiketulosmarginaali (EBITA %) (aiemmin: liiketulosmarginaali (EBIT) 15 %) ja
ylläpitää vahva liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde yli ajan (uusi
tavoite).
Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeis-
tuksena yhdellekään vuodelle.
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen
ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalan hallituksen hyväk-
symän riskienhallintapolitiikan avulla varmistetaan yhtiön henkilöstön,
toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja
vaatimustenmukaisuus.
Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet sekä arvioi
riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan
politiikan ja prosessien noudattamista.
Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin
ja toimintoihin sisällyttämällä riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja
raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit tarkastel-
laan johtoryhmän toimesta prosesseittain säännöllisesti vuoden aikana ja
tarkastusvaliokunnan toimesta säännöllisesti.
Vaisala voi toiminnassaan altistua strategisille riskeille, vahinkoriskeille,
operatiivisille riskeille ja rahoitusriskeille, jotka voivat johtua yhtiön
operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista
muutoksista. Toteutuessaan riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen
vaikutus Vaisalan liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan ja siten yhtiön
arvoon.
Vaisalan kannalta merkittävimpinä strategisina riskeinä voidaan pitää
epävakaata geopoliittista eskalaatiota, pitkittyvää hidasta talouskasvua
sekä markkinatilanteen ja trendien muuttumista. Vaisalan laaja tuote-
portfolio ja maantieteellinen kattavuus hajauttaa yksittäiseen asiakas-
segmenttiin kohdistuvien riskien vaikutusta. Kilpailuasemansa säilyttämi-
seksi Vaisala panostaa tuotekehitykseen kilpailukykyisen tuoteportfolion
ylläpitämiseksi ja keskittyy liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja niiden
kehittämiseen, seuraa hinnoittelua markkinoilla ja ohjaa kulu tasoaan
liiketoiminnan kehityksen mukaisesti. Vaisala tekee skenaariotyötä ja
valmistautuu eri vaihtoehtoihin sekä seuraa aktiivisesti muutoksia geo- ja
kauppapolitiikassa.
Yhtiön kannalta merkittävimpinä vahinkoriskeinä voidaan pitää
pitkäkestoista keskeytystä antureiden valmistuksessa ja olosuhteista
johtuvaa vakavaa työtapaturmaa. Pitkäkestoisella keskeytyksellä anturei-
den valmistuksessa olisi suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden
toimituskykyyn. Yhtiö varautuu tähän anturikomponenttien hätävarastolla,
tuotantolaitteiden ja varaosien hallinnalla sekä tilojen turvallisuudella.
Vaarallisista työolosuhteista aiheutuvia vakavia onnettomuuksia pyritään
estämään kehittämällä työturvallisuutta jatkuvasti, arvioimalla työteh-
täviin liittyviä riskejä, määrittelemällä menettelytavat hätätilanteissa,
ylläpitämällä tapaturmien seurantajärjestelmää ja kehittämällä työohjeita
ja koulutusta. Onnettomuus tehtaalla voi aiheuttaa pitkän keskeytyksen
tuotannossa, mikä voi johtaa pitkäaikaisten asiakkuuksien menettämiseen.
Vaisala varautuu tällaisiin tilanteisiin ylläpitämällä varmuusvarastoja sekä
ehkäisemällä riskejä proaktiivisesti esimerkiksi palonkestävillä seinillä ja
vuotoantureilla. Ulkoisiin tapahtumiin liittyviin riskeihin Vaisala varautuu
hajauttamalla liiketoimintaansa maantieteellisesti ja seuraamalla liiketoi-
mintaympäristöään sekä arvioimalla liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä
riskejä.
Esimerkkejä Vaisalan kohtaamista operatiivisista riskeistä ovat kyber-
riski ja pitkäkestoiset käyttökatkot tietojärjestelmissä. Kyberhyökkäys voi
keskeyttää toiminnan tai digitaalisten palveluiden tuottamisen, aiheuttaa
taloudellista vahinkoa tai aiheuttaa liikesalaisuuksien tai henkilötietojen
tietoturvaloukkauksen. Vaisala ylläpitää tietoturvallisuuden hallintajärjes-
telmää. Pitkä tietojärjestelmien käyttöön liittyvät keskeytykset johtavat
keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa sekä jakelussa. Vaisalalla
on tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien varalle 24/7 tuki, toiminnan
palautusjärjestelmät ja niiden ylläpito kaikille kriittisille alustoille.
Vaisalalle keskeisiä rahoitusriskejä ovat valuuttariski, korkoriski,
likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski ja luottoriski. Vaisalan tavoitteena
on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja
luottopolitiikkoihin. Vaisala hallitsee rahoitusriskejä muun muassa
valuuttasuojauksilla, säilyttämällä kestävän pääomarakenteensa ja velan
24
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
maturiteettirakenteensa, hankkimalla komittoidun valmiusluoton, edel-
lyttämällä rahoitusmarkkinoiden vastapuolilta korkeaa luottoluokitusta ja
tekemällä alhaisen riskin ja rajatun maturiteetin sijoituksia, ja myöntämällä
turvattuja maksuehtoja sekä tekemällä luottotarkastuksia monipuoliselle
asiakaskunnalleen.
Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi ja
taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta, konsernitilin-
päätöksen liitetiedossa 19. Rahoitusriskien hallinta, ja yhtiön verkkosivuilla
osoitteessa vaisala.fi.
Konsernirakenne
Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2024 Vaisalalla oli tytäryhtiöitä
Australiassa, Brasiliassa, Intiassa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Kanadassa,
Keniassa, Kiinassa, Koreassa, Malesiassa, Meksikossa, Ranskassa, Ruot-
sissa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Argentiinassa ja Kolumbiassa
emoyhtiöllä on sivuliike.
Hallitus
26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi
yhdeksän.
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
• Ville Voipio, puheenjohtaja
• Raimo Voipio, varapuheenjohtaja
• Annica Bresky
• Petri Castrén
• Antti Jääskeläinen
• Jukka Rinnevaara
• Lotte Rosenberg
• Kaarina Ståhlberg
• Tuomas Syrjänen
Johtoryhmä
Vaisala nimitti joulukuussa 2024 Lorenzo Gullin konsernin strategiasta ja
yritysjärjestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän
aloitti tehtävässään tammikuussa 2025 ja raportoi toimitusjohtaja Kai
Öistämölle.
Lokakuussa 2024 Vaisala ilmoitti johtoryhmäänsä koskevista muu-
toksista. Muutokset tulivat voimaan tammikuussa 2025. Jarkko Sairanen,
joka toimi aikaisemmin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtajana,
nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtajaksi. Teollisten
mittausten liiketoiminta-alueen johtaja Sampsa Lahtinen jäi eläkkeelle
vuoden 2024 lopussa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta jaettiin kahteen
yksikköön, joita johtavat Anne Jalkala ja Samuli Hänninen. Anne Jalkala, joka
toimi aikaisemmin Vaisalan vastuullisuus- ja strategiajohtajana, nimitettiin
johtamaan Sää-, energia- ja ympäristöliiketoimintaa, missä Vaisala on
globaali johtaja meteorologiassa, lentoliikenteessä sekä teiden talvikunnos-
sapidossa ja hakee kasvua uusiutuvassa energiassa. Xweatherin johdossa
jatkaa Samuli Hänninen, ja hän liittyi konsernin johtoryhmään. Vaisalan
taloudellisen raportoinnin rakenne pysyy ennallaan ja perustuu kahteen
raportoitavaan segmenttiin: Teolliset mittaukset sekä Sää ja ympäristö. Sää
ja ympäristö -segmentti koostuu Sää-, energia- ja ympäristöliiketoimin-
nasta sekä Xweather-liiketoiminnasta.
Vaisala nimitti helmikuussa 2024 Girish Agarwalin konsernin tietohal-
linto- ja digitalisaatiojohtajaksi (CDIO) ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti
tehtävässään kesäkuussa 2024 ja raportoi toimitusjohtaja Kai Öistämölle.
Agarwal seurasi kehitysjohtaja Olli Nastamoa, joka jäi eläkkeelle elokuussa
2024.
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024
• Kai Öistämö, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
• Girish Agarwal, tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja
• Anne Jalkala, vastuullisuus- ja strategiajohtaja
• Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja
• Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja
• Heli Lindfors, talousjohtaja
• Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja
• Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja
• Katriina Vainio, konsernin lakiasiainjohtaja
Varsinainen yhtiökokous 2024
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 26.3.2024. Kokous
vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.
Osinko
Osingoksi vahvistettiin 0,75 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytys-
päivä oli 28.3.2024 ja maksupäivä 12.4.2024.
Hallitus
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän. Hallituksen jäse-
ninä jatkavat Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Jukka Rinnevaara, Kaarina
Ståhlberg, Tuomas Syrjänen, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Uusina jäseninä
hallitukseen valittiin Annica Bresky ja Lotte Rosenberg.
Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 55 000 euroa
ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan
markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle
maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että
kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, henkilöstö- ja vastuullisuusvalio-
kunnan, nimitysvaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan
puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per
osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2025 varsinaiseen
yhtiökokoukseen. Hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Suomen
ulkopuolella, maksetaan lisäksi 1 000 euroa per osallistuttu lähikokous.
Kokouspalkkiot maksetaan rahana. Mahdolliset matkakulut korvataan
yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse-
Coopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva
Eriksson. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan.
Kestävyysraportoinnin varmentaja
Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastus-
yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena kestävyys-
25
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
raportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson. Kestävyysraportoinnin
varmentajan palkkio maksetaan laskun mukaan.
Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 800 000 yhtiön
oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai use-
ammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymi-
seen saakka, kuitenkin enintään 26.9.2025 saakka.
Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 936 697 oman
A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi
tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu
anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön
osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakkeiden merkintähinta voidaan
maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella.
Valtuutus on voimassa 26.9.2025 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä
varten on kuitenkin voimassa 26.3.2028 saakka.
Hallituksen järjestäytymiskokous
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouk-
sessa hallituksen puheenjohtajaksi Ville Voipion ja varapuheenjohtajaksi
Raimo Voipion.
Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja
Petri Castrén, Lotte Rosenberg ja Raimo Voipio jäseniksi. Antti Jääskeläinen
valittiin henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja
Annica Bresky, Jukka Rinnevaara, Tuomas Syrjänen ja Ville Voipio jäseniksi.
Ville Voipio valittiin nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Annica
Bresky, Tuomas Syrjänen ja Raimo Voipio jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan,
henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan sekä nimitysvaliokunnan puheen-
johtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota
ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat
riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakepääoma ja osakkeet
Vaisalan osakepääoma 31.12.2024 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on

sarjaan A. K-sarjan osakkeiden lukumäärä väheni 3 104 239 osakkeella ja
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi 3 104 239 osakkeella vuoden aikana,
kun hallitus päätti, että 3 104 239 K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan
osakkeiksi. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörs-
sissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan
osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen
A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 90,0 % kaikista
osakkeista ja 31,1 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat
10,0 % kaikista osakkeista ja 68,9 % äänimäärästä.
Osakevaihto ja kurssikehitys
Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä
tammi–joulukuussa 2024 yhteensä 2 808 545 kappaletta 117,8 miljoonan
euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 22 %, kun
OMXHCAPPI-indeksi laski 4 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin
Nasdaq Helsingissä hintaan 48,40 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 50,00
euroa ja alin 32,60 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli
41,95 euroa.
A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2024 ilman yhtiön hallussa
olevia omia osakkeita oli 1 580,6 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden
markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on
arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän
päätöskurssiin, oli 1 756,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita.
Omat osakkeet
Hallitus päätti toukokuussa 2024 käyttää vuoden 2024 varsinaisen
yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien A-sarjan osakkeiden
hankintaan ja aloittaa omien A-sarjan osakkeiden ostamisen. Osakkeiden
hankinta aloitettiin 23.5.2024 ja päätettiin 30.9.2024. Tämän jakson aikana
Vaisala hankki yhteensä 18 855 omaa osaketta keskihintaan 39,9093
euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq
Helsinki Oy:ssä hankintahetken markkinahintaan. Hankittuja osakkeita
suunnitellaan käytettävän yhtiön osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden
maksussa.
Vaisala luovutti elokuussa 2024 yhteensä 500 yhtiön hallussa olevaa
Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalk-
kiojärjestelmään 2022–2026 kuuluvalle avainhenkilölle osakepalkkiojär-
jestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla
maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024
hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Vaisala luovutti kesäkuussa 2024 yhteensä 1 750 yhtiön hallussa olevaa
Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön sitouttavaan osakepalkkio-
järjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojär-
jestelmän ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla
maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 26.3.2024
hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Vaisala luovutti maaliskuussa 2024 yhteensä 49 932 yhtiön hallussa
olevaa Vaisalan A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön suoriteperusteisiin
osakepalkkiojärjestelmiin 2021–2023 ja 2022–2024 kuuluville 43 avain-
henkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden
luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan
yhtiökokouksen 28.3.2023 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 152 149 omaa A-sarjan osaketta,
mikä vastaa 0,46 % A-sarjan osakkeista ja 0,42 % kaikista osakkeista.
26
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024
A-osakkeita K-osakkeita Yhteensä % osakkeista % äänistä
Novametor Oy 2 778 000 998 358 3 776 358 10,36 21,59
Nordea Nordic Small Cap Fund 1 652 370 0 1 652 370 4,53 1,57
Weisell-säätiö 1 440 000 0 1 440 000 3,95 1,37
Suomalainen Tiedeakatemia ry 1 289 924 0 1 289 924 3,54 1,22
Voipio Mikko 1 100 798 167 514 1 268 312 3,48 4,23
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 124 000 0 1 124 000 3,08 1,07
Voipio Raimo* 866 386 110 092 976 478 2,67 2,91
Caspers Anja 805 548 163 948 969 496 2,66 3,88
Voipio Tauno 772 186 65 638 837 824 2,30 1,98
Voipio Lauri 561 692 108 376 670 068 1,84 2,59
Voipio Riitta 561 692 108 376 670 068 1,84 2,59
Voipio Ville 398 772 119 712 518 484 1,42 2,65
Voipio Mari 414 486 96 712 511 198 1,40 2,23
Voipio Timo 391 484 119 712 511 196 1,40 2,64
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 487 000 0 487 000 1,34 0,46
Yhteensä 14 644 338 2 058 438 16 702 776 45,84 52,98
Hallintarekisteröidyt osakkeet** 8 659 342 0 8 659 342 23,77 8,22
* Suoran osakeomistuksen lisäksi Raimo Voipion määräysvaltayhtiö Imar Oy omisti 56 000 A-sarjan osaketta.
** Sisältää Lannebo Rahastojen omistuksessa olleet 980 921 A-sarjan osaketta, mikä vastasi 2,69 %:a kaikista osakkeista ja 0,93 %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä (Lannebon
ilmoituksen mukaisesti).
Osakeomistuksen jakautuminen
(A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024
Osakkeita % osakkeista
Kotitaloudet 14 671 794 40,27
Hallintarekisteröidyt ja suora
ulkomaalaisomistus 8 709 942 23,90
Yritykset 4 952 351 13,59
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3 250 482 8,92
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 064 223 8,41
Julkisyhteisöt 1 787 936 4,91
Yhteensä 36 436 728 100,00
27
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Osakkeiden omistusmääräjakauma
(A- ja K-sarjan osakkeet yhteensä) 31.12.2024
Omistajia
%
omistajista Osakkeita
%
osakkeista
1–100 9 603 61,30 339 952 0,93
101–500 4 057 25,90 1 045 306 2,87
501–1 000 987 6,30 739 441 2,03
1 001–5 000 785 5,01 1 652 260 4,54
5 001–10 000 94 0,60 655 131 1,80
10 001–50 000 83 0,53 1 796 113 4,93
50 001–100 000 24 0,15 1 659 000 4,55
100 001–500 000 17 0,11 3 814 470 10,47
500 001– 16 0,10 24 735 055 67,89
Yhteensä 15 666 100,00 36 436 728 100,00
Hallintarekisteröidyt 8
Osakassopimukset
Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja
äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.
Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset
Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden
lukumäärä 31.12.2024 oli 1 286 320 (995 971). Osakkeiden osuus A-sarjan
osakkeista oli 3,9 (3,4) % ja kaikista osakkeista 3,5 (2,7) %. Hallituksen
jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli
229 804 (524 008). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä
vastaavasti laski, koska K-sarjan osakkeita konvertoitiin A-sarjan osakkeiksi.
Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden
yhteenlaskettu äänimäärä oli 5 882 400 (11 476 131), joka vastasi 5,6

jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlas-
kettu äänimäärä laski osakekonversion seurauksena.
Yhtiön toimitusjohtaja Kai Öistämö omisti ja hallitsi 21 701 (14 860)
A-sarjan osaketta mutta ei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2024. Muut
johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 150 476 (133 161) A-sarjan
osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot
hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista.
Osakekohtaiset tunnusluvut esitetään tunnusluvut-osiossa toiminta-
kertomuksen jälkeen.
Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön
verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/sijoittajat.
Lahjoitukset
Vaisala jatkaa yhteistyötään yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CSU)
kanssa muun muassa säätutkien parissa. Vuonna 2023 Vaisalan hallitus
vahvisti 25 000 dollarin vuotuisen lahjoituksen yliopistolle vuosiksi
2023–2025.
EU:n kestävän rahoituksen luokittelu
EU:n taksonomia-asetuksen edellyttämien mittareiden raportointi
esitetään kestävyysraportissa, joka sisältyy tähän toimintakertomukseen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana tätä toiminta-
kertomusta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
vaisala.fi/sijoittajat.
Palkitsemisraportti
Palkitsemisraportti julkaistaan osana vuoden 2024 hallinnointi ja talou-
dellista katsausta ja erillisenä raporttina yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
vaisala.fi/sijoittajat.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Muutokset geopoliittisessa tilanteessa, koroissa ja inflatorisessa
ympäristössä voivat vaikuttaa taloustilanteeseen ja lisätä riskejä Vaisalan
taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle. Mahdolliset tullit ja kauppasota
Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä voivat vaikuttaa Vaisalan taloudelliseen
suoriutumiseen.
Työtaistelutoimenpiteet Suomessa voivat aiheuttaa häiriöitä Vaisalan
toiminnoissa ja heikentää Vaisalan toimituskykyä. Vaisalan toimituskyky
voi heikentyä johtuen tavarantoimittajien tuotantokatkoksista, häiriöistä
Vaisalan tuotannossa tai projektitoimituksissa tai häiriöistä sisääntulevassa
ja/tai ulosmenevässä logistiikassa. Tilapäinen komponenttipula voi
viivästyttää tai keskeyttää toimituksia tai aiheuttaa lisämateriaalikustan-
nuksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien pitkät käyttökatkot voivat vaikuttaa
tuotantoon ja toimituskykyyn.
Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti
investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin
liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja
riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja
kannattavuuteen.
Uudet ja muuttuvat tuotteiden markkinahyväksyntään liittyvät lainsään-
nölliset vaatimukset, toimintojen kyky sopeutua muuttuvien säännösten
vaatimuksiin, sekä muuttuvat kansainväliset kauppapolitiikat voivat
aiheuttaa viivästyksiä tai keskeytyksiä toimitusketjuihin. Paikallisen tuotan-
non suosiminen voi heikentää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
Asiakkaiden budjettirajoitukset, monimutkaiset päätöksentekoprosessit ja
puuttuvat rahoitusratkaisut voivat viivästyttää infrastruktuurisopimusten
solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella.
Lisää tietoa riskienhallinnasta ja riskeistä on vuoden 2024 hallinnointi
ja taloudellisen katsauksen osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön
verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi.
28
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen ohjeistus 2025
Vaisala arvioi, pois lukien mahdolliset olennaiset muutokset markkina-
ympäristössä, vuoden 2025 liikevaihdon olevan 590–620 (2024: 565)
miljoonaa euroa ja EBITA-liiketuloksen 90–105 (2024: 90) miljoonaa euroa.
Vuoden 2025 alusta alkaen, Vaisala on muuttanut taloudellisessa
ohjeistuksessaan liiketuloksen (EBIT) EBITA-liiketulokseen pitkän aikavälin
taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.
Markkinanäkymät 2025
Teollisuusmarkkina ja terveysteknologiamarkkina alkoivat parantua asteit-
tain vuoden 2024 toisella puoliskolla. Samaa asteittaista parantumista
odotetaan vuonna 2025. Sähkövoimamarkkinan odotetaan kasvavan.
Vakiintuneempien sääjärjestelmien markkinoiden, kuten meteorologia,
lento- ja tieliikenne, odotetaan olevan vakaat. Uusiutuvan energian
markkinan odotetaan olevan vakaa.
Hallituksen ehdotus osingonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 221 935 585,08 euroa, josta tilikauden
tulos on 58 240 409,02 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan
osinkoa 0,85 euroa/osake eli yhteensä 30,8 miljoonaa euroa ja loppuosa
jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei
makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen
ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan
ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 25.3.2025 klo 14.00
alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, osoitteessa Vanha Nurmijärventie
21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa
klo 13.00. Osakkeenomistajien on mahdollista seurata yhtiökokousta
suoratoistona yhtiön verkkosivuilla osoitteessa vaisala.fi/yhtiokokous.
Kokousta näin seuraavien osakkeenomistajien ei katsota osallistuvan
yhtiökokoukseen, joten heillä ei ole muun muassa kysely- tai äänioikeutta
yhtiökokouksen aikana. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiö-
kokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 20.3.2025 klo 16.00.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua verkkosivujen kautta osoitteessa vaisala.
fi/yhtiokokous tai sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous@vaisala.com.
Vantaa, 17.2.2025
Vaisala Oyj
Hallitus
Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet
lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja
tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto
uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne
osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi
tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä
voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien,
säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.
29
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Vaisalan yleiset hallinnointiperiaatteet
Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lain-
säädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Konsernitilinpäätös ja muut
taloudelliset raportit laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä
tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards,
IFRS). Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan
antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita, EU:n
kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD, Corporate Sustainability Reporting
Directive) (Direktiivi (EU) 2022/2464), sekä Arvopaperi markkinayhdistys
ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate
Governance Code) 2025 (saatavana osoitteessa www.cgfinland.fi).
Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästä 17.2.2025 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana
toimiva tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut,
että selvitys on annettu ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön
taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien-
hallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia.
Hallinnointimalli
Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja
apunaan johtoryhmä.
Johtoryhmä
Toimitusjohtaja
HallitusTilintarkastus
Tarkastus-
valiokunta
Henkilöstö-
ja vastuullisuus-
valiokunta
Nimitys-
valiokunta
Strateginen
suunnittelu-
valiokunta
Taloudellinen
ja sisäinen
valvonta
Riskien-
hallinta
Sisäinen
tarkastus
Yhtiökokous
Yhtiökokous
Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeen-
omistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää
ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran
vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä.
Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille
kuuluvista asioista. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella
äänten enemmistöllä.
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja
ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa
yhtiö kokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä
valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllä mainitut läsnäolot
eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala
ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu
mahdollisuuksien mukaan.
Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on
merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon
yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen
viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.
30
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiö-
kokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä
kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää
kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon
mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen
yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan
viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun
mennessä.
Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen
täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön
verkko sivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa
kokous kutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi
Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä
yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätök-
sentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla
viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat
pidetään verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.
Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön verkkosivuilla kahden viikon
kuluessa yhtiökokouksesta.
Hallitus
Hallituksen toimivalta, kokoonpano ja valinta
Hallitus vastaa Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestä-
misestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassa olevan lainsäädännön
sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja
suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen
mukaan vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Yhtiökokous valitsee
kaikki hallituksen jäsenet.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti vuoden
mittainen. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja
päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten valintaperusteet, monimuotoisuusperiaatteet ja
riippumattomuus
Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota
hallitukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja
tulevan liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä vastuullisuuden tukemisen ja
kehittämisen. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan
sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksen
jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, koulutus- ja ammatillisia taustoja
ja kansallisuuksia. Kokonaisuutena Vaisalan hallitus edusti vuonna 2024
riittävää asiantuntemusta ja kokemusta sekä monimuotoisuutta kaikissa
monimuotoisuustavoitteissa. Hallituksen jäsenillä oli kokemusta kestävästä
kehityksestä, erilaisista teknologioista, datasta ja tekoälystä sekä eri
liiketoiminta-alueista, kuten uusiutuvasta energiasta, digitaalisesta muu-
toksesta ja eri teollisuudenaloista. Heidän koulutuksensa ja päätoimensa
on kuvattu oheisessa kaaviossa. Hallituksen jäsenet edustivat Suomen,
Ruotsin ja Tanskan kansallisuuksia.
Hallitus ja nimitysvaliokunta ovat ryhtyneet toimiin, jotta vuoden 2026
kesäkuuhun mennessä saavutettaisiin tavoite, että aliedustetun suku-
puolen edustus hallituksessa on vähintään 40 % siten kuin määritelty
listayhtiöiden hallinnointikoodissa 2025. Vuonna 2024 hallituksen jäsenistä
33 % oli naisia.
Vaisala noudattaa riippumattomuuden arvioinnissa Suomen lista-
yhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Hallituksen jäsenten enemmistön on
oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumatto-
man hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittä-
vistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden
vuosittain yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä
antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää
riippumattomana. Kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat riippu-
mattomia yhtiöstä. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki
muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeen-
omistajista.
Hallituksen kokoukset, tehtävät ja päätöksentekomenettely
Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina
tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja.
Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan
hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen
sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä
perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa.
Hallitus toimii yhtiön verkkosivulta löytyvän vahvistetun kirjallisen
työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa
puhelin-, video- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain
juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Yhtiön
lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välisen
sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen
välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua,
joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia
koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU)
N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja
velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on toimittava päätöksenteossaan
ja muutoin toiminnassaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun
mukaisesti sekä noudatettava huolellisuusvelvoitetta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä.
Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten
mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaalin
mennessä tasan arpa ratkaisee.
Toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo
niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemis-
taan puutteista tai ongelmista.
31
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat
• päättää toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta
• päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista
• päättää johtoryhmän jäsenen sekä muiden toimitusjohtajan alaisten
valinnasta ja erottamisesta sekä toimenkuvasta, mukaan lukien
työsuhteen ehdot, toimitusjohtajan esityksestä
• varmistaa, että yhtiö on järjestänyt kirjanpidon ja varainhoidon sisäisen
valvonnan sekä seurata valvonnan toimivuutta
• varmistaa kestävyyteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien seuranta, hallinta ja valvonta
• hyväksyä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
kestävyysraportointia varten
• määrittää yhtiön strategia ja seurata sen toteuttamista sekä hyväksyä
liiketoiminta-alueiden strategiset suunnitelmat
• määrittää yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata niiden
toteutumista sekä hyväksyä liiketoiminta-alueiden pitkän aikavälin
tavoitteet
• arvioida yhtiön ja liiketoiminta-alueiden vuosittaisia
toimintasuunnitelmia
• hyväksyä yhtiön ja liiketoiminta-alueiden taloudelliset tavoitteet
• tehdä liiketoimintapäätökset, joiden arvo ylittää toimitusjohtajan
hyväksymispolitiikan mukaisen hyväksymisrajan, kuten liiketoiminta-
järjestelyt, yrityskaupat ja divestoinnit, merkittävät sopimukset ja
vastuut, investoinnit ja rahoitusjärjestelyt
• käsitellä ja hyväksyä tärkeimmät yhtiön politiikat ja toimintaohjeet, kuten
hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, tiedonantopolitiikka, osinko-
politiikka, riskienhallintapolitiikka, sisäpiiriohje, toimintaperiaatteet
(Code of Conduct) ja korruptionvastainen toimintaohje
• käsitellä ja hyväksyä tilinpäätöstiedote, tilinpäätös, kestävyysraportti
ja hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen osakkeet.
Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet vuonna 2024 olivat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun ottamatta kaikki
muut hallituksen jäsenet olivat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen kokoonpano 31.12.2024
• tehdä yhtiökokoukselle ehdotus osingosta
• käsitellä ja hyväksyä osavuosikatsaukset sekä puolivuosikatsaus
• valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien riskien arviointia ja
hallintaa
• päättää palkitsemispolitiikasta ja johdon palkitsemis- ja
kannustinjärjestelmistä.
Hallituksen
jäsen
Jäsen
alkaen
Syntymä-
vuosi Koulutus
Kansa-
laisuus
Suku-
puoli Päätoimi
Osakeomistus
31.12.2024
Ville Voipio,
puheenjohtaja
2015
pj. vuodesta 2021 1974 TkT Suomi Mies
Työelämäprofessori, Kestävä globaali liiketoiminta,
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
398 772 (A-sarja)
119 712 (K-sarja)
Raimo Voipio
varapuheenjohtaja
1989
pj. vuosina
1994–2021 1955 DI Suomi Mies Hallitusammattilainen
866 386 (A-sarja)
110 092 (K-sarja)
Annica Bresky 2024 1975
Vesi- ja ympäristö-
tekniikan insinööri,
MBA Ruotsi Nainen Hallitusammattilainen 425 (A-sarja))
Petri Castrén 2017 1962 OTK, MBA Suomi Mies Kemira Oyj, talousjohtaja 4 465 (A-sarja)
Antti Jääskeläinen 2020 1972 DI, KTM, MBA Suomi Mies Posti Group Oyj, toimitusjohtaja 2 064 (A-sarja)
Jukka Rinnevaara 2019 1961 KTM Suomi Mies Hallitusammattilainen 2 784 (A-sarja)
Lotte Rosenberg 2024 1972 OTK, MBA Tanska Nainen
Carbon Recycling International (CRI),
toimitusjohtaja 25 (A-sarja)
Kaarina Ståhlberg 2016 1966 OTK, LL.M. Suomi Nainen Posti Group Oyj, lakiasiainjohtaja ja yritysjärjestelyt 7 265 (A-sarja)
Tuomas Syrjänen 2019 1976 DI Suomi Mies Futurice Oy, Program Dicrector – AI Renewal 4 134 (A-sarja)
Yhteensä
1 286 720 (A-sarja)
229 804 (K-sarja)
1 516 524 (yhteensä)
32
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallituksen jäsenet vuonna 2024
Hallitukseen kuului kahdeksan jäsentä 1.1.–26.3.2024. Hallituksen puheen-
johtajana toimi Ville Voipio, varapuheenjohtajana Raimo Voipio ja jäseninä
Petri Castrén, Antti Jääskeläinen, Petra Lundström, Jukka Rinnevaara,
Kaarina Ståhlberg ja Tuomas Syrjänen. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti
yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.
26.3.2024 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumää-
räksi yhdeksän. Petra Lundströmiä lukuun ottamatta muut jäsenet jatkoivat
hallituksen jäseninä. Annica Bresky ja Lotte Rosengård valittiin uusiksi
hallituksen jäseniksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ville Voipio ja
varapuheenjohtajaksi Raimo Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa
yhtiön lakiasiainjohtaja Katriina Vainio.
Osallistuminen hallituksen kokouksiin 2024
Hallituksen jäsen
Osallistuminen/
kokousten lkm. Osallistumis-%
Ville Voipio 14/14 100%
Raimo Voipio 14/14 100%
Annica Bresky* 10/11 91%
Petri Castrén 14/14 100%
Antti Jääskeläinen 14/14 100%
Petra Lundström** 3/3 100%
Jukka Rinnevaara 14/14 100%
Lotte Rosenberg* 10/11 91%
Kaarina Ståhlberg 14/14 100%
Tuomas Syrjänen 14/14 100%
* Hallituksen jäsen 26.3.2024 alkaen
** Hallituksen jäsen 26.3.2024 saakka
Hallituksen asettamat valiokunnat
Hallituksella on kolme pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henki-
löstö- ja vastuullisuusvaliokunta ja nimitysvaliokunta sekä vuonna 2023
perustettu strateginen suunnitteluvaliokunta, joka valmistelee merkittäviä
asioita tarvittaessa. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat
hallituksen jäsenten keskuudesta vuosittain valiokuntien vahvistettujen
työjärjestysten mukaisesti sillä poikkeuksella, että strategisen suunnit-
teluvaliokunnan jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten keskuudesta
tarvittaessa. Valiokuntien jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten
monimuotoisuus tukee avointa keskustelua ja edistää valiokunnan kykyä
käsitellä valiokunnan vastuulla olevia asioita monipuolisesti.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon
valvonnassa, riskienhallinnassa sekä sisäisen valvonnan, tilintarkastuksen
ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta käsittelee
osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja
tilinpäätöksen, kestävyysraportin sekä hallituksen toimintakertomuksen.
Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjes-
tyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovelletta-
vien lakien ja määräysten mukaisesti. Valiokunnan työjärjestys julkaistaan
osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi
säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.
Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus
nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä
riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa
osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön
päivittäiseen johtamiseen. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä
asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja
tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät.
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta vastaa henkilöstöä, yritysvastuuta ja
ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (ESG) koskevien asioiden valmiste-
lusta hallitukselle. Valiokunta käsittelee Vaisalan henkilöstön kehittämistä,
osaajien houkuttelemista ja johtamista, seuraajasuunnittelua ja etenemistä
koskevat suunnitelmat. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tekee
hallitukselle esitykset toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkitsemisesta,
toimitusjohtajan ja johtoryhmän työn arvioinnista sekä yhtiön palkitse-
mis- ja kannustinjärjestelmistä. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla
osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi
säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa on vähintään kolme hallituk-
sen keskuudestaan vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten
enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.
Nimitysvaliokunta
Nimitysvaliokunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä
tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valintaa
ja palkitsemista koskevat ehdotukset sekä tunnistaa potentiaalisia
ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla
osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Valiokunta raportoi
säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle.
Nimitysvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen keskuudestaan
vuosittain nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten enemmistön on oltava
yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön johtoryhmään kuuluva
henkilö ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen.
Strateginen suunnitteluvaliokunta
Strateginen suunnitteluvaliokunta valmistelee, katselmoi ja arvioi strategi-
sia hankkeita ja erityisprojekteja ja tuottaa hallitukselle suosituksia näistä.
Valiokunta on luonteeltaan tilapäinen. Valiokunnan työjärjestys on saatavilla
33
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
osana hallituksen työjärjestystä yhtiön verkkosivuilla. Toimiessaan
valiokunta raportoi säännöllisesti hallitukselle.
Strategisessa suunnitteluvaliokunnassa on vähintään kolme hallituksen
keskuudestaan tarpeen mukaan nimeämää jäsentä. Valiokunnan jäsenten
enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa
yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lain-
mukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.
Kai Öistämö on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän
puheenjohtajana 1.10.2020 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1964 ja on
koulutukseltaan tekniikan tohtori.
Johtoryhmä
Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuului
yhdeksän henkilöä 2024 ja kymmenen henkilöä 2025 alkaen. Vähintään
kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
yrityksen strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa
johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa.
Johtoryhmä laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin
liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmis-
telee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä
päätöksistä vastaa toimitusjohtaja.
Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla
vastuualueellaan. Johtoryhmän jäseniä ovat toimitusjohtaja, liiketoiminta-
alueiden johtajat, talousjohtaja, tuotantojohtaja, tietohallinto- ja digitali-
saatiojohtaja, henkilöstöjohtaja, strategiasta ja yritysjärjestelyistä vastaava
johtaja ja lakiasiainjohtaja. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän
sihteerinä.
Vaisala nimitti Girish Agarwalin tietohallinto- ja digitalisaatiojohtajan
tehtävään ja johtoryhmän jäseneksi 5.6.2024 alkaen. Kehitysjohtaja Olli
Nastamo jäi eläkkeelle elokuussa 2024.
Jarkko Sairanen nimitettiin Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen
johtajaksi ja Anne Jalkala Sää-, energia- ja ympäristöliiketoiminnan
Valiokuntien jäsenet ja osallistuminen valiokuntien kokouksiin
2024
Valiokunta Jäsen
Osallistuminen/
kokousten lkm.
Osallistumis-
%
Tarkastus-
valiokunta
Kaarina Ståhlberg
(puheenjohtaja) 6/6 100 %
Petri Castrén 6/6 100 %
Antti Jääskeläinen** 1/1 100 %
Lotte Rosenberg* 3/5 60 %
Raimo Voipio 6/6 100 %
Henkilöstö- ja
vastuullisuus-
valiokunta
Antti Jääskeläinen
(puheenjohtaja)* 4/4 100 %
Annica Bresky* 4/4 100 %
Petra Lundström** 1/1 100 %
Jukka Rinnevaara 5/5 100 %
Tuomas Syrjänen 5/5 100 %
Ville Voipio 5/5 100 %
Nimitys-
valiokunta
Ville Voipio (puheenjohtaja) 5/5 100 %
Annica Bresky* 4/4 100 %
Tuomas Syrjänen 4/4 100 %
Petra Lundström** 1/1 100 %
Kaarina Ståhlberg** 1/1 100 %
Raimo Voipio 5/5 100 %
* Valiokunnan jäsen 26.3.2024 alkaen
** Valiokunnan jäsen 26.3.2024 saakka
Tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan
kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Raimo Voipiota ja Ville Voipiota lukuun
ottamatta kaikki muut valiokuntien jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä
osakkeenomistajista.
34
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
johtajaksi tammikuusta 2025 alkaen. Xweatherin johtaja Samuli Hänninen
liittyi Vaisalan johtoryhmään tammikuusta 2025 alkaen. Sampsa Lahtinen,
Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen aiempi johtaja, jäi eläkkeelle
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024
Johtaja
Jäsen
vuodesta
Synty-
mävuosi Koulutus Kansalaisuus Sukupuoli Asema yhtiössä
Osakeomistus
31.12.2024
Kai Öistämö 2020 1964 TkT Suomi Mies Toimitusjohtaja 21 701 (A-sarja)
Girish Agarwal 2024 1981 PhD, Artificial
Intelligence &
Business Model
Innovation
Ruotsi Mies Tietohallinto- ja digitalisaatiojohtaja - (A-sarja)
Anne Jalkala 2023 1982 TkT Suomi Nainen Vastuullisuus- ja strategiajohtaja 1 000 (A-sarja)
Sampsa Lahtinen 2013 1963 DI Suomi Mies Johtaja, Teollisten mittausten
liiketoiminta-alue
52 407 (A-sarja)
Timo Leskinen 2021 1970 PsM, liiketoiminnan-
ja johtamistutki-
muksen maisteri
Suomi Mies Henkilöstöjohtaja 4 323 (A-sarja)
Heli Lindfors 2023 1984 KTM Suomi Nainen Talousjohtaja 1 000 (A-sarja)
Vesa Pylvänäinen 2011 1970 KTM Suomi Mies Tuotantojohtaja 27 409 (A-sarja)
Jarkko Sairanen 2016 1963 DI, MBA Suomi Mies Johtaja, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue 49 477 (A-sarja)
Katriina Vainio 2017 1967 OTK Suomi Nainen Lakiasiainjohtaja 14 860 (A-sarja)
Yhteensä 172 177 (A-sarja)
Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.
Valvonta
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan pääpiirteet
Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa
olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code
of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja
toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan
yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden
strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin
kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden
saavuttamista ennakoimalla ja vastaamalla mahdollisiin liiketoiminnan
uhkiin ja mahdollisuuksiin.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta
takaavat varmuuden taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä,
että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpää-
tösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten
mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien
arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta. Lisätietoja riskien-
hallinnasta löytyy hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 24–25.
Valvontaympäristö
Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituk-
sella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa työjärjestyksessä selvitetään
hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen
työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on var-
mistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa
varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukai-
nen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön
järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan
jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä
asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.
2024 jälkeen. Lorenzo Gulli nimitettiin yhtiön strategiasta ja yritysjär-
jestelyistä vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti
tehtävässään tammikuussa 2025.
35
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä
valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
Viestintä
Vaisalan tavoitteena on varmistaa yhtiön sisäisen ja ulkoisen viestinnän
avoimuus, läpinäkyvyys, oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. Tiedonantopoli-
tiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava, kuka sitä antaa
sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedottamisvelvoitteet
täyttyvät. Voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväk-
symispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä
kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje ovat
saatavilla yhtiön intranetissä.
Seuranta
Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat
taloudellista raportointia koskevan valvonnan tehokkuutta. Valvonta
kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien
ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja
tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta
sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan proses-
seihin liittyvistä riskeistä ja kehityskohteista. Sisäinen tarkastus laatii
vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi
säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja,
lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkas-
tuksen suunnittelua ja seurantaa säännöllisesti.
Yleisiä kehitystoimenpiteitä sisäisessä valvonnassa ja
riskienhallinnassa vuonna 2024
Vuonna 2024 sisäinen tarkastus suoritti toimipaikka-, toiminto- ja prosessi-
auditointeja. Tarkastukset tuottivat ehdotuksia jatkuvaan prosessien sekä
sisäisten kontrollien kehittämiseen.
Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen talou-
dellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti ja
yhdenmukaisesti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan
tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat
toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspoli-
tiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut
kirjanpito- ja raportointisäännöt.
Riskien arviointi
Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena
on tunnistaa ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät
konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla.
Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö
pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaati-
mukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa
tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskeihin vastaamisesta.
Valvontatoiminnot
Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen
liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on
integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja
dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät
sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä
valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien
eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset ja taloudellisen raportoinnin
seuraaminen.
Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toimintonsa, joiden
edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen
seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosi-
raportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita ja
että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto
seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla.
Lähipiiriliiketoimet
Vaisalan hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin
periaatteet sekä pitää luetteloa lähipiiristä. Hallitus päättää lähipiiritoi-
mista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta
tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Vaisalan lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän puolisonsa ja lapsensa
sekä yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta. Hallitus on hyväksynyt ohjeet
lähipiiriliiketoimien käsittelystä, hyväksynnästä ja raportoinnista. Ohjeen
mukaisesti yhtiön talousorganisaatio ja lakiosasto seuraavat lähipiiriliike-
toimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä. Yhtiön
hallitus päättää kaikista lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavan-
omaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia
ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista
poikkeavia.
Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkiot
Vaisalalla on yhtiöjärjestyksen mukaan yksi varsinainen tilintarkastaja,
jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai
tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilin-
tarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan
toimikausi kattaa kuluvan tilikauden, ja se päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää
tilintarkastajan palkkiosta.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 26.3.2024 tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi vuoden
toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva
Eriksson.
36
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Kestävyysraportoinnin varmentaja
Varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi
kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, jonka päävas-
tuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KRT Ylva Eriksson.
Tilintarkastajien palkkiot
Milj. euroa 2024 2023
Tilintarkastus 0,6 0,6
Veroneuvonta 0,0 0,0
Lausunnot ja todistukset 0,0 0,0
Muut palkkiot 0,2 0,1
Yhteensä 0,9 0,7
Sisäpiiri
Vaisala ylläpitää tarvittaessa hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluet-
teloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän
suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilin-
päätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy
julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä,
jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan
ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja
sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista,
niiden kouluttamisesta, hanke- ja tapahtumakohtaisten rekistereiden
laatimisesta ja ylläpitämisestä sekä valvonnasta.
Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä,
päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MARin
mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakoh-
tainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtai-
siin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta
tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa.
37
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Kestävyys-
raportti
2024
38
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot 40
Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet (BP-1) 40
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2) 40
Kestävyyden hallintotapa ja strategia 40
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) 40
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) 41
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
(GOV-2) 42
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3) 42
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5) 43
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2) 43
Olennaiset kestävyysseikat 44
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja
arviointi (IRO-1) 45
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3) 46
Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) 50
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat
tietopisteet (IRO-2) 53
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista (GOV-4) 56
39
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyys on osa Vaisalan pitkän aikavälin strategiaa ja yhtiön tarkoitusta:
Taking every measure for the planet. Maailman johtavana ilmastotoimia
mahdollistavana mittausteknologiayrityksenä Vaisala tarjoaa asiakkailleen
laitteita ja tietoa, joka tehostaa resurssien käyttöä, nopeuttaa energiasiirty-
mää sekä huolehtii ihmisten ja yhteiskuntien turvallisuudesta ja hyvinvoin-
nista ympäri maailmaa. Meillä on asiantuntemusta ja innovaatioita lähes 90
vuoden ajalta, ja tiimimme yli 2 300 ammattilaista ovat sitoutuneet työhön
planeettamme hyväksi.
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1)
Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla, ja konsolidoinnin
laajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksen. Tämä kestävyysraportti
on laadittu eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja

Kestävyysraportissa kuvataan Vaisalan suoriin ja välillisiin liikesuhteisiin
liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun alku- ja
loppupäässä. Raportoidut tiedot sisältävät vain ne arvoketjujen osat,
joiden kannalta seikka on olennainen. Kestävyysraportissa esitetyt asiat
perustuvat kattavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Vaisalan
toimintaperiaatteiden soveltamisala on selitetty kestävyysraportin kus-
sakin osiossa, sisältäen ne toimintaperiaatteet, jotka ovat merkityksellisiä
arvoketjun alku- ja loppupään sidosryhmille. Tietyt mittarit, kuten Vaisalan
scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt, sisältävät myös arvoketjun tietoja, ja
niiden laajuus on selitetty kunkin raportoitavan mittarin yhteydessä.
Vaisala ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyjä immateriaali-
oikeuksia, osaamista tai innovaatioita koskevia tietoja. Vaisala ei myöskään
ole käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan
3 kohdan sallimia poikkeuksia, joiden mukaan tulevan kehityksen tai
neuvottelujen kohteena olevia seikkoja voi jättää ilmoittamatta.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
Kasvihuonekaasupäästöjen mittarit sisältävät epäsuorien lähteiden avulla
arvioituja arvoketjun alku- ja loppupään tietoja. Nämä mittarit sekä niiden
laatimisperusteet, tarkkuustaso ja suunnitellut toimet niiden tarkkuuden
parantamiseksi tulevaisuudessa on esitetty osassa Ympäristötiedot.
Myös muutokset Vaisalan päästövähennystavoitteita koskevien tietojen
laatimisessa ja esittämisessä raportoidaan kasvihuonekaasupäästöjen
ohella osassa Ympäristötiedot.
Vaisala on arvioinut, että sen olennaisiin mahdollisuuksiin liittyviin
raportointikauden taloudellisiin vaikutuksiin voi liittyä suurta mittaus-
epävarmuutta. Sekä ilmastonmuutoksen hillintä että yhteisökohtainen
kestävyysseikka turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa ovat
laajoja aiheita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista varmasti arvioida niiden
vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtoihin
raportointikaudella. Raportointikauden taloudellisista vaikutuksista
ilmoitetut rahamäärät ovat Vaisalan sisäisten asiantuntijoiden, mukaan
lukien johtoryhmän jäsenten, tekemiä arvioita.
Kestävyyden hallintotapa ja strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
Vaisala tarjoaa kattavan ja johtavan tuotevalikoiman, joka perustuu omiin
teknologioihin ja sovellusosaamiseen. Yhtiön päätuotteita ja -palveluita
ovat mittausanturit ja mittalaitteet, järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset
ratkaisut ja palvelut sään, ympäristön ja teollisuuden olosuhteiden ja pro-
sessien mittaamiseen. Yhtiö palvelee laajaa asiakaskuntaa, joka kattaa sekä
julkisen että yksityisen sektorin asiakkaat yli 150 maassa. Tiedot Vaisalan
työntekijöistä, sisältäen työntekijöiden lukumäärän maantieteellisten
alueiden mukaan, ilmoitetaan osassa Yhteiskunnalliset tiedot.
Tällä hetkellä Vaisalalla ei ole merkittäville tuote- tai palveluryhmille,
asiakasluokille, maantieteellisille alueille tai sidosryhmäsuhteille erityisiä
kestävyystavoitteita. Vaisala on kuitenkin asettanut muita kestävyys-
tavoitteita, kuten on kerrottu osioissa Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4), Oman työvoiman olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5), Arvoketjun
työntekijöiden olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S2-5) ja Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet.
Strategian osat, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin
Vaisala on useiden globaalien megatrendien risteyskohdassa. Tämä antaa
meille erinomaisen markkina-aseman, ohjaa strategiatyötämme sekä tar-
joaa mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja innovointiin. Tavoitteenamme
on entisestään vahvistaa myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiimme että
planeettaamme ja edistää samalla kestävää kasvua. Tarkoituksemme
Taking every measure for the planet osoittaa täyden sitoutumisemme
kestävyyteen ja viestii siitä, kuinka mittausteknologiamme tarjoavat asiak-
kaillemme olennaista tietoa. Tämä auttaa heitä parantamaan toimintaansa
ja tuottamaan myönteisiä ilmastovaikutuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä
asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa täyttääksemme heidän
mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme ilmastotoimet. Vaisalan
motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat menestyksemme taus-
talla. Tavoitteenamme on edistää hyvinvointia ja henkilökohtaista kasvua
jatkuvasti sekä rakentaa monimuotoista ja osallistavaa yhteisöä, joka tukee
liiketoimintaamme ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia planeetallemme.
Liiketoimintamalli
Vaisala toimii useilla markkinoilla useilla eri liiketoimintamalleilla ja kehittää
ja myy mittalaitteita ja -järjestelmiä, sääinfrastruktuuriprojekteja, ohjelmis-
toja ja palveluja. Luomme arvoa asiakkaillemme, työntekijöillemme, sijoit-
tajillemme, yhteiskunnalle ja ympäristölle jatkuvassa vuorovaikutuksessa
sidosryhmiemme kanssa. Liiketoimintamme jättää positiivisen kädenjäljen
yhteiskuntaan asiakkaidemme kautta, sillä mittausratkaisumme antavat
heille mahdollisuuden tehdä luotettavia päätöksiä ja optimoida tuot-
tavuuttaan ja prosessejaan sään, ympäristön ja teollisten mittausten
40
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
alueilla. Tämän myötä voimme osaltamme vaikuttaa myönteisesti useisiin
megatrendeihin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen
parantamalla yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja
turvallisuutta.
Vaisalan tärkeimmät onnistumisen ajurit ovat asiakasymmärrys ja sovel-
lusosaaminen, tuote- ja teknologiajohtajuus, toimitusketjun erinomaisuus
sekä merkitykselliseen työhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet ammatti-
laiset.
Vaisala käyttää tuotteidensa valmistukseen ja toimitukseen materiaaleja
(mm. elektroniikkaa ja metallikomponentteja), prosessimateriaaleja (mm.
kemikaaleja) sekä erilaisia pakkausmateriaaleja. Yksi Vaisalan strategian
onnistumisen ajureista on toimitusketjun erinomaisuus. Vaisalan laajan
liiketoiminta- ja tuotevalikoiman vuoksi monitahoisuuden hallinta ja kes-
keisten panosten turvaaminen edellyttävät tehokasta koordinointia satojen
toimittajien ja valittujen strategisten kumppanien kanssa. Pystyäksemme
täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on
oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimitta-
jillemme tiukat vaatimukset ja työskentelemme heidän kanssaan tiiviisti ja
pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien osapuolten kehittymisen.
Mittalaitteemme ja älykkäät ratkaisumme auttavat turvaamaan
ihmishenkiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka parantavat
asiakkaidemme toimintojen tuottavuutta ja laatua. Tarkat mittaukset
mahdollistavat asiakkaillemme myös luotettavamman päätöksenteon sekä
turvallisemmat ja ympäristön kannalta kestävämmät toiminnot. Olemme
vakaa, vastuullinen ja globaalisti toimiva yritys. Alamme teknologiajohtajana
tähtäämme pitkäjänteiseen kasvuun sekä globaalisti johtavaan asemaan
sään, ympäristön ja teollisuuden mittauksissa vastaamalla erilaisiin
megatrendeihin ja panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteena
on maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa. Vaisala
tarjoaa monipuolisia tehtäviä osaaville ja motivoituneille ammattilaisille,
jotka arvostavat työn merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Tuemme
työntekijöidemme hyvinvointia ja tarjoamme heille erilaisia kehittymis-
mahdollisuuksia. Oppiminen on osa kaikkea toimintaamme. Toimintamme
tavoitteena on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön dataan
pohjautuvien ilmastotoimien mahdollistamisen kautta. Luomme arvoa
yhteiskunnalle tarkkojen sekä luotettavien mittausten ja datan avulla.
Siten tuemme viranomaisten ja yritysten päätöksentekoa sekä edistämme
yhteiskuntien valveutuneisuutta, resurssitehokkuutta ja turvallisuutta.
Lisäksi tuotamme arvoa merkittävillä omilla investoinneilla tutkimukseen ja
tuotekehitykseen sekä tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa.
Arvoketjut
Vaisalan tuotteet sisältävät elektroniikkaa. Elektroniikan arvoketjun
alkupää alkaa raaka-aineiden, kuten mineraalimalmien, louhinnasta. Arvo-
ketjun alkupäähän kuuluvat myös sulatot ja jalostamot, komponenttien
valmistajat, alihankkijat, suorat materiaalitoimittajat ja sopimusvalmistajat.
Vaisalan suorat toimittajat sijaitsevat tyypillisesti lähellä sen tuotanto-
laitoksia ja tuotekehityspaikkoja. Ostamme pääasiassa alikokoonpanoja,
komponentteja ja mekaanisia osia Suomesta, muualta Euroopasta ja
Yhdysvalloista. Kaikkien tuoteperheiden anturit tuottavan Helsingissä
sijaitsevan anturitehtaan lisäksi Vaisalan valmistus kattaa elektronisen
ja mekaanisen laitteiston kokoamisen, konfiguroinnin ja kalibroinnin.
Projektipohjaisessa työssä tuotteiden asennukseen liittyvissä rakennus-
töissä käytetään alihankkijoita. Arvoketjun loppupäähän kuuluvat jakelijat
ja kierrätys tuotteen elinkaaren lopussa. Vaisalan tuotteiden loppukäyttäjiä
ovat yritykset ja julkisen sektorin yhteisöt.
Vaisala Xweatherin tieto palveluna (Data as a Service, DaaS) ja ohjelmisto
palveluna (Software as a Service, SaaS) -liiketoiminnat toimivat arvoket-
jussa, joka alkaa tiedonkeruulla julkisista, yksityisistä ja omista lähteistä,
mukaan lukien XCast-anturit, sääasemat, satelliittisyötteet ja salamaha-
vaintoverkot. Näitä monipuolisia tietoja käsitellään, jotta voidaan tuottaa
tietoa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi salamoinnista, uusiutuvien
energialähteiden potentiaalista, teiden sääolosuhteista ja ilmanlaadusta.
Vaisala Xweather käyttää ensisijaisesti Amazon Web Services (AWS)
-palvelua tietojensa ja palvelujensa säilyttämiseen ja toimii hiilineutraalisti
AWS:n kestävyysperiaatteiden mukaisesti. Arvoketjun loppupäässä
tietoja jaetaan pääasiassa API-liittymien kautta, jotka tarjoavat ulkoisille
asiakkaille ja sisäisille Xweather SaaS -palveluille reaaliaikaisia tietoja ja
ennusteita. Nämä API-liittymät integroituvat saumattomasti asiakkaiden
järjestelmiin tehokkaan tiedonkulutuksen varmistamiseksi. DaaS palvelee
monenlaisia toimialoja, kun taas SaaS keskittyy valikoituihin sektoreihin
ja tarjoaa tarkkoja, päätöksentekoa tukevia tietoja verkko- ja mobiiliraja-
pintojen kautta. Keskeisiä asiakkaita ovat uusiutuvan energian yritykset,
sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt, valtion virastot, kuljetus- ja logistiikkayritykset
sekä pelastustoimen organisaatiot.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat hallitus ja toimitus-
johtaja. Vaisalan hallinnosta vastaavat varsinainen yhtiökokous, hallitus
ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä. Vaisalalla on yhdeksän johtoon
kuulumatonta hallituksen jäsentä ja kymmenen johtoryhmän jäsentä,
mukaan lukien toimitusjohtaja. Vuonna 2024 johtoryhmässä oli yhdeksän
jäsentä.
Vaisalan hallituksen jäsenistä 78 % on riippumattomia.
Vaisalalla ei ole työsuhteisten tai muiden työntekijöiden edustusta
hallituksessa tai johtoryhmässä. Vaisala on kuitenkin vuorovaikutuksessa
työvoimansa kanssa monin eri tavoin, kuten on kuvattu osiossa Prosessit
vuorovaikutukseen omien työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa
koskien vaikutuksia (S1-2).
Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen lainsäädäntöä
ja yhtiön yhtiöjärjestystä. Hallitus toimii yhtiön verkkosivuilla julkaistun
hyväksytyn kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti, jossa hahmotellaan muun
muassa kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan
liittyvät valvontamekanismit ja menettelyt.
Hallituksen jäsenillä ei ole erityistä mandaattia heidät valitsevalta varsinai-
selta yhtiökokoukselta. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian, vuosisuunni-
telman ja tavoitteet sekä tärkeimmät politiikat, kuten toimintaperiaatteet
(Code of Conduct), korruption vastaisen politiikan, sisäpiiriohjeen,
41
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
hyväksymispolitiikan ja whistleblowing-politiikan. Hallituksen tarkastus-
valiokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta tarkastelevat ja
valvovat säännöllisesti kestävyysseikkoja osana työtehtäviään.
Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota halli-
tukseen jäseniä, jotka yhdessä mahdollistavat yhtiön nykyisen ja tulevan
liiketoiminnan, vaikuttavuuden sekä kestävyyden tukemisen ja kehit-
tämisen. Hallitus tulee nähdä yhtenäisenä kokonaisuutena, joka pystyy
hoitamaan tehtävänsä ja velvollisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla.
Lisäksi hallituksen jäsenten tulisi edustaa eri sukupuolia, eri koulutus- ja
ammatillisia taustoja ja eri kansallisuuksia.
Hallituksen nimitysvaliokunta vastaa siitä, että hallituksen jäsenten asian-
tuntemus, tietämys, pätevyys ja monimuotoisuus säilyvät korkealla tasolla.
Hallitus ja sen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valvovat Vaisalan
johdon ja työntekijöiden seuraajasuunnittelua ja osaamisen kehittämistä.
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä pyrkivät hankkimaan ja ylläpitämään
riittävää kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta asiantuntijoiden ja
ajantasaisen tiedon avulla. Hallitus vastaa yhtiön toiminnan hallinnosta,
valvonnasta ja asianmukaisesta järjestämisestä, mukaan lukien kestävyys-
seikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
seurannasta, hallinnasta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön
hallinnon, valvonnan ja toiminnan järjestämisestä hallituksen valvonnassa.
Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa yhtiön strategian ja
toiminnan johtamisessa ja toteuttamisessa.
Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimi-
tusjohtajaa strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa, operatiivisessa
johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa.
Johtoryhmä valmistelee Vaisalan vuosittaiset toiminta- ja taloussuunni-
telmat, asettaa niihin liittyvät tavoitteet, seuraa niiden toteutusta sekä
valvoo suuria investointeja ja yritysostoja. Lisäksi se hallinnoi ja hallitsee
tunnistettuja kestävyysseikkoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdol-
lisuuksia. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja.
Samanaikaisesti jokainen johtoryhmän jäsen on vastuussa näiden päätös-
ten toimeenpanosta omalla vastuualueellaan.
Vaisalan tavoitteenasetanta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään
strategiaan. Vuosittainen toteutussuunnittelu sekä uusien tavoitteiden
asettaminen tapahtuvat liiketoiminta-alueilla ja toiminnoissa. Hallinto-,
johto- ja valvontaelimet sekä Vaisalan ylin johto hyväksyvät suunnitelmat.
Keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kuukausittain
hallinto-, johto- ja valvontaelimille.
Vuonna 2024 naispuolisten ja miespuolisten hallituksen jäsenten suhde-
luku, joka lasketaan jakamalla naispuolisten hallituksen jäsenten määrä
miespuolisten hallituksen jäsenten määrällä, oli keskimäärin 42 %.
Hallituksen ikäjakauma 31.12.2024
Ikäryhmä Osuus hallituksen jäsenistä
Alle 30 vuotta 0 %
30–50 vuotta 33,3 %
Yli 50 vuotta 66,6 %
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain sekä tarvittaessa. Kaikki
liiketoiminta-alueet ja toiminnot raportoivat säännöllisesti ja tarpeen
mukaan toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille. Raportointi hallinto-,
johto- ja valvontaelimille sisältää asioita, jotka liittyvät kestävyyttä koske-
van huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
tarkastelevat kestävyysseikkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia ja tekevät niihin liittyviä päätöksiä. Tarkastusvaliokunta
käy läpi johdon valmisteleman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi-
prosessin ja hyväksyy sen tuloksen ennen hallituksen päätöstä. Lisäksi
sisäiset tarkastukset ja vaatimustenmukaisuusraportointi voivat antaa
tarkastusvaliokunnalle tietoa kestävyysseikoista. Ilmastoon, työterveyteen
ja -turvallisuuteen, työntekijöiden kehittämiseen, monimuotoisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon, korruption torjuntaan sekä toimitus-
ketjun hallintaan liittyvät seikat raportoidaan säännöllisesti henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnalle. Kaikilla hallituksen jäsenillä on pääsy valiokun-
nille toimitettuihin raportteihin ja aineistoihin.
Valvoessaan Vaisalan strategiaa, merkittäviä liiketoimia koskevia päätöksiä
ja riskienhallintaprosessia hallitus ja sen valiokunnat tarkastelevat ja
seuraavat näiden alueiden kehitystä, mukaan lukien vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyvät mahdolliset kompromissit. Hallitus myös
säännöllisesti tarkastelee yhtiön strategiaa ja hyväksyy sen, kun painopis-
teiden mukauttaminen on tarpeen.
Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimet käsittelivät raportointikaudella
kaikkia tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi hallinto-, johto- ja
valvontaelimet käsittelivät vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarpeen
mukaan vuoden aikana.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Vaisala on sitoutunut tarjoamaan oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen
palkitsemisen samalla, kun se säilyttää palkkapolitiikkansa läpinäkyvyy-
den. Yhtiö tarkastelee ja parantaa jatkuvasti palkitsemiskäytäntöjään
vastaamaan markkinatrendejä. Vaisala on sisällyttänyt yhteiskunnalliset ja
ympäristöä koskevat kestävyystavoitteet kannustinjärjestelmiinsä, mikä
kuvastaa yhtiön sitoutumista pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin. Näillä
aloitteilla pyritään edistämään taloudellista kasvua, tukemaan työntekijöi-
den hyvinvointia ja kasvattamaan omistaja-arvoa.
Toimitusjohtajalla kestävyystavoitteet sisältyvät lyhyen aikavälin
(Short-Term Incentive, STI) ja pitkän aikavälin (Long-Term Incentive, LTI)
kannustinjärjestelmiin. Sekä STI 2024:ssä että LTI 2024-2026:ssa kestä-
vyystavoitteen painoarvo on 10 %. LTI-tavoite sisältää ilmastoon liittyvän
42
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
kestävyystavoitteen vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa bruttokattee-
seen vuoteen 2026 mennessä vuoden 2021 tasoon verrattuna. Vuoden
2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä (STI) kestävyyteen liittyvä
tavoite on aloitustason tehtävien osuus uusista työntekijöistä suhteessa
uusien työntekijöiden kokonaismäärään.
Kannustinjärjestelmien ehdot hyväksyy ja päivittää hallitus.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta (GOV-5)
Kestävyysraportointiin liittyvien riskiarviointien tavoitteena on tunnistaa
ja arvioida systemaattisesti merkittävimmät uhkatekijät Vaisalan rapor-
tointisegmenttien, toimintojen ja prosessien osalta. Tämän prosessin
perusteella Vaisala määrittelee valvontatavoitteet, joilla täytetään kestä-
vyysraportoinnin perusvaatimukset. Tärkeimmät tunnistetut riskit liittyvät
kasvihuonekaasupäästölaskelmissa käytettävien tietojen tarkkuuteen.
Tietojen tarkkuuden varmistamiseksi riskejä pienennetään keskeisellä
valvontamekanismilla ja useita muita valvontamekanismeja on kehitteillä.
Vaisalalla sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on
voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden
ja muun ohjeistuksen mukaista ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen
raportointi on luotettavaa. Sisäinen valvonta suojaa myös yhtiön omai-
suutta ja pyrkii edistämään tuloksellisuutta ja tehokkuutta strategisten,
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaikki vuosittainen kestävyysraportointi kuuluu sisäisen valvonnan
prosessien piiriin. Jo käytössä oleva sisäinen valvonta on dokumentoitu
valvontaluetteloon, jossa on kuvattu jokainen valvontamekanismi, mitä
raportointiprosessin osaa se koskee ja sen omistaja. Valvonta on sisällytetty
vastaaviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin, ja prosessien omistajat
ovat vastuussa siitä, että tarvittavat valvontamekanismit toteutetaan ja
niitä noudatetaan.
Kestävyysraportointia koskevien lisävalvontamekanismien toteuttaminen
ja dokumentointi on käynnissä. Kestävyysraportoinnin sisäistä valvontaa
toteutetaan, jotta voidaan varmistaa raportoinnin tarkkuus, kattavuus ja
luotettavuus sekä oikea-aikaiset tiedot arvoketjuista.
Talousraportoinnin osalta talousjohtaja raportoi sisäisen valvonnan toimen-
piteiden tuloksista ja tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastus valvovat
taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta.
Kestävyysraportointi sisällytetään näihin prosesseihin myöhemmin.
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen,
ja siksi avoin ja jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan on meille tärkeää.
Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmämme määrittämällä eri sidos-
ryhmien vaikutukset Vaisalaan ja analysoimalla, miten toimintamme
vaikuttaa heihin. Ylläpidämme jatkuvaa keskusteluyhteyttä tärkeimpiin
sidosryhmiimme ja etsimme aktiivisesti kumppanuus- ja yhteistyömah-
dollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimus-
laitosten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
Keskeisiä sidosryhmiämme ovat asiakkaat, työntekijät, omistajat ja sijoitta-
jat, yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskump-
panit ja toimittajat, toimitusketjun työntekijät, julkisyhteisöt ja sääntely-
viranomaiset, paikalliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet ja
suuri yleisö. Toimimme kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa monin eri
tavoin. Kehitämme ja hallitsemme jatkuvasti asiakassuhteitamme verkko-
kanavien, tapaamisten, tapahtumien ja näyttelyiden kautta. Teemme myös
säännöllisiä sähköisiä kyselyjä asiakaskoulutuksista, kenttäpalveluista sekä
teknisestä tuesta ja palveluista.
Pyrimme työntekijöidemme kanssa aktiiviseen kaksisuuntaiseen viestin-
tään. Pääasiallisia sitouttamistoimiamme ovat tiivis yhteistyö henkilöstön
edustajien kanssa, aloitteet henkilöstön tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja
osallisuuden parantamiseksi sekä monipuoliset palkitsemismallit.
Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi olemme vuorovaikutuksessa omistaji-
emme ja sijoittajiemme kanssa pitämällä neljännesvuosittain tulosesityksiä
ja Q&A-tilaisuuksia sijoittajille, analyytikoille ja toimittajille. Julkaisemme
myös pörssitiedotteita ja järjestämme kiertueita, sekä sijoittaja- ja analyy-
tikkotapaamisia ja -puheluita.
Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa sisältää kumppanuuksia, yhteis-
työtä akateemisten ja tieteellisten laitosten kanssa, stipendejä ja lahjoi-
tuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä globaalin toimitusketjumme kanssa
ja jaamme asiantuntemusta ulkopuolisten organisaatioiden ja päättäjien
kanssa. Lisäämme myös asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuutta
ympäristöasioista ja parannamme jatkuvasti suhteitamme tiedotusvälinei-
siin lehdistötiedotteiden ja sosiaalisen median avulla.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on osa kestävyyden johtamista. Se
auttaa meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan toteutuneita ja
mahdollisia toimintamme vaikutuksia sekä laatimaan niille toimintasuun-
nitelmia. Arvioimme sidosryhmien ehdotukset huolellisesti, ja ne ovat vai-
kuttaneet muun muassa päätökseemme sitoutua tieteeseen pohjautuvien
kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden (science-based target)
asettamiseen. Tunnistamme ja toteutamme myös erilaisia toimenpiteitä
henkilöstöhaastatteluissa ja kyselyissä esiin tulleiden kehityskohteiden
perusteella.
Tarkoituksemme Taking every measure for the planet viestii siitä, kuinka
mittausteknologiamme tarjoavat asiakkaillemme olennaista tietoa. Tämä
auttaa heitä parantamaan toimintaansa ja tuottamaan myönteisiä ilmasto-
vaikutuksia. Syvä asiakasymmärrys ja sovellusosaaminen ovat osa Vaisalan
neljää onnistumisen ajuria ja strategiamme keskiössä. Mittausratkaisumme
perustuvat asiakkaidemme tarpeiden perusteelliseen ymmärtämiseen.
Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa
täyttääksemme heidän mittausvaatimuksensa ja mahdollistaaksemme
ilmastotoimet.
43
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisalan hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan niiden sidosryh-
mien näkemyksistä ja eduista, joihin Vaisalan kestävyysvaikutukset liittyvät.
Esimerkkejä annetuista tiedoista ovat työterveys- ja turvallisuusraportit,
henkilöstökyselyjen tulokset ja epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoituk-
set.
Olennaiset kestävyysseikat
Tämä osio kattaa Vaisalan olennaiset kestävyysseikat sekä kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessin. Vaisalan olennaiset kestävyysseikat
esitetään oheisessa taulukossa. Yksityiskohtaiset kuvaukset kuhunkin
olennaiseen kestävyysseikkaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista esitetään osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet. Vaisalan olennaisuuden raja-arvoja lähimpänä, mutta
niiden alapuolella olevia aiheita olivat resurssien käyttö ja kiertotalous,
loppukäyttäjien terveys ja turvallisuus, koulutus ja taitojen kehittäminen
sekä yrityskulttuuri.
Vaisalan olennaiset kestävyysseikat
ESRS-standardi Kestävyysseikka
YMPÄRISTÖTIEDOT
E1 Ilmastonmuutos
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Energia
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
S1 Oma työvoima
• Terveys ja turvallisuus
• Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä
• Monimuotoisuus
• Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
• Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio
S2 Arvoketjun työntekijät
• Terveys ja turvallisuus
• Lapsityövoima
• Pakkotyö
HALLINTOTAPATIEDOT
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• Väärinkäytösten paljastajien suojelu
• Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin
• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien
koulutus
• Korruptio- ja lahjontatapaukset
YHTEISÖKOHTAISET AIHEET
• Konfliktimineraalit
• Turvallisuus, terveys ja hyvinvointi yhteiskunnassa
44
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
Yleiskatsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin
Vaisala teki kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin vuosina 2023–2024.
Eri kestävyysseikkoja koskevissa työpajoissa arvioitiin yhtiön vaikutuksia
ihmisiin ja ympäristöön sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Työpajoihin
osallistui Vaisalan avainhenkilöitä, mukaan lukien johtoryhmä ja tarkas-
tusvaliokunta, sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työpajoissa osallistujat
tunnistivat käsiteltävien kestävyysseikkojen tosiasiallisia ja mahdollisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja keskustelivat niistä. Jokainen
tunnistettu vaikutus, riski ja mahdollisuus pisteytettiin ESRS-vaatimusten
mukaisesti. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset esiteltiin
sekä johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle, jotka hyväksyivät ne.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi sisälsi myös hallituksen puheen-
johtajan haastattelun, kaksi institutionaalisten sijoittajien haastattelua
sekä analyysin tukemista ja tulosten validointia ulkopuolisten lähteiden
avulla, joita olivat muun muassa elektroniikan toimitusketjun ihmisiin ja
ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia käsittelevät tieteelliset artikkelit.
Haastattelut tehtiin kestävyysraporttien käyttäjien näkemysten saamiseksi.
Analyysiä tuettiin ja tulokset validoitiin ulkopuolisista lähteistä saatujen
tietojen avulla, jotta saatiin parempi käsitys vaikutusten kohteena olevista
sidosryhmistä erityisesti arvoketjuissa. Työntekijöidemme näkemyksiä
useista kestävyysseikoista kerätään vuosittain henkilöstökyselyillä. Lisäksi
ulkopuolinen asiantuntija teki erillisen kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin matemaattisen vaikutusmallin avulla. Arvioinnin tuloksia ver-
rattiin Vaisalan tekemän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksiin
ja käytettiin tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdolli-
suuksien validointiin. Vaisala teki vuonna 2024 ihmisoikeuksia koskevan
riskiarvioinnin, jonka avulla parannettiin edelleen kaksinkertaisen olennai-
suuden arvioinnissa tunnistettujen ihmisoikeusvaikutusten kuvauksia.
Vaisala ei ole vielä tehnyt ilmastoskenaarioanalyysiä, minkä vuoksi
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei otettu huomioon erilaisia
ilmastoskenaarioita. Vaisala on arvioinut toimintansa ja suunnitelmansa
Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti tunnistaakseen tosi-
asialliset ja mahdolliset tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen lähteet.
Vaisala ei ole tunnistanut omaisuuseriä ja liiketoimintaa, jotka eivät ole
yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa.
Vaisala käytti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa aikahorisontteja,
jotka on määritelty ESRS 1:n 6.4 jaksossa Lyhyen, keskipitkän ja pitkän
aikavälin määritelmä raportointia varten. Aikahorisonttien määritelmät
eivät liity Vaisalan omaisuuserien odotettuun elinkaareen, strategiseen
suunnitteluun tai pääoman kohdentamissuunnitelmiin.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon tietyt toi-
met, liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka voivat lisätä
haittavaikutusten riskiä. Tämä oli keskeinen osa olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessia. Jokaisen vaikutuksen,
riskin ja mahdollisuuden osalta arvioitiin, onko Vaisala osallisena oman
toimintansa vai liikesuhteidensa kautta.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kielteisten ihmisoikeuksiin tai
korruptioon liittyvien vaikutusten vakavuus asetettiin niiden todennäköi-
syyteen nähden etusijalle määritettäessä Vaisalan olennaisia vaikutuksia ja
kestävyysseikkoja. Ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyviin vaikutuksiin sekä
kaikkiin muihin vaikutuksiin sovellettiin samaa raja-arvoa, jolla määritetään,
mitkä vaikutukset ja kestävyysseikat ovat Vaisalalle olennaisia.
Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon ne, jotka voivat
aiheutua vaikutuksista ja riippuvuuksista. Vaikutukset arvioitiin ensin,
jotta mahdolliset vaikutuksista johtuvat riskit tai mahdollisuudet voitiin
tunnistaa ja arvioida.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja
loppupäässä arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Tähän sisältyi ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arvio siitä,
jos ja missä määrin Vaisalan omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua
näille vaaroille. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti
ilmastoon liittyvän vaaran (sään ääri-ilmiöt) pitkällä aikavälillä. Kaksinker-
taisen olennaisuuden arvioinnissa Vaisala tunnisti myös ilmastoon liittyvän
siirtymätapahtuman liittyen muutoksiin asiakkaiden käyttäytymisessä
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja arvioi, jos ja missä määrin
yhtiön omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua tälle tapahtumalle.
Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala seuloi omis-
tuksensa, toimipaikkojensa sijainnit ja liiketoimintansa tunnistaakseen
pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjujensa alku- ja
loppupäässä. Näihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdolli-
suuksia ei tunnistettu.
Vaisala ei ole tunnistanut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta
ja ekosysteemeistä ja niiden palveluista toimipaikkojensa sijainneissa tai
arvoketjujensa alku- ja loppupäässä eikä biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- tai fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia.
Arvioinnin osana otettiin huomioon biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvät systeemiset riskit. Vaisalalla ei ole toimipisteitä biologisen moni-
muotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä se
ole todennut, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen
liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.
Vaisala ei ole tunnistanut yhteisöjä, joihin yhtiön toiminta vaikuttaisi olennai-
sesti, joten niitä ei ole kuultu osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa käytetyt menetelmät ja
oletukset
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytysmenetelmä kehitettiin
ESRS-vaatimusten mukaisesti. Vaikutukset arvioitiin ja pisteytettiin
mittakaavan, laaja-alaisuuden, korjaamattoman luonteen ja esiintymisen
todennäköisyyden mukaan. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin ja pistey-
tettiin niiden esiintymisen todennäköisyyden ja taloudellisten vaikutusten
mahdollisen suuruuden perusteella.
Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Vaisala määritti määrälli-
sen raja-arvon vaikutusten olennaisuuden määrittämiseksi ja määrällisen
45
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
raja-arvon riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden määrittämiseksi.
Vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden raja-arvot
määritteli asiantuntijaryhmä, johon kuului Vaisalan johtoryhmä. Johtoryhmä
ja tarkastusvaliokunta hyväksyivät molemmat raja-arvot.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyvä riskienhallinta ja
sisäinen valvonta, ja arvioinnin sisällyttäminen muihin prosesseihin
Vaisala käyttää samaa priorisointikehystä kaikille riskeille, mukaan lukien
kestävyyteen liittyvät riskit. Riskienhallinnassa käytetään erilaisia työkaluja
riskin tyypistä riippuen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tehtiin
ensimmäistä kertaa vuosina 2023–2024, eikä sitä ole vielä sisällytetty
Vaisalan yleiseen riskienhallintaprosessiin tai käytetty yhtiön yleisen
riskiprofiilin ja riskienhallintaprosessin arviointiin. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointi tarkistetaan vuosittain.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyviä keskeisiä sisäisen
valvonnan mekanismeja kehitetään ja tähtäämme siihen, että ne otetaan
käyttöön seuraavaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin mennessä.
Lisätietoja kestävyysraportoinnin sisäisestä valvonnasta on osiossa
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5).
ESRS-standardit otettiin käyttöön ensimmäisen kerran tilikaudella 2024.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin ei ole vielä tehty
muutoksia, koska arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa. Prosessia kuitenkin
kehitetään jatkuvasti ensimmäisestä arvioinnista saatujen tietojen
perusteella. Vaikka arviointia ei ole vielä sisällytetty Vaisalan yleiseen
johtamisprosessiin, sisällyttäminen saattaa tapahtua tulevaisuudessa.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Tämä osio sisältää tietoa Vaisalan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa
tunnistetuista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä
niiden vuorovaikutuksesta Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin kanssa.
Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaikki Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvat ja kaikki arvoketjun työntekijät,
joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toimin-
nasta, on sisällytetty ESRS 2:n tiedonantovaatimuksiin. Vaisalan omassa
työvoimassa kaikki olennaiset myönteiset tai kielteiset vaikutukset voivat
kohdistua sekä työsuhteisiin työntekijöihin että muihin kuin työsuhteisiin
työntekijöihin, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasial-
lisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmannen osapuolen yritysten
toimittamat henkilöt.
Vaisala voi vaikuttaa olennaisesti useisiin eri tyyppisiin arvoketjun työnte-
kijöihin. Esimerkkejä ovat Vaisalan toimipaikoilla työskentelevät muut kuin
työsuhteiset työntekijät, metallien tai mineraalien louhinnassa työskente-
levät arvoketjun alkupään työntekijät sekä jakelijoiden palveluksessa olevat
arvoketjun loppupään työntekijät.
Olennainen myönteinen vaikutus Vaisalan omaan työvoimaan on yhtey-
dessä Vaisalan strategiaan ja osittain johtuu siitä, ja se voidaan myös ottaa
huomioon strategiassa tai se voi myötävaikuttaa sen mukauttamiseen.
Tämä vaikutus ei ole yhteydessä Vaisalan liiketoimintamalliin eikä johdu
siitä, eikä sitä oteta huomioon liiketoimintamallissa eikä se myötävaikuta
sen mukauttamiseen. Mahdollinen olennainen kielteinen terveys- ja
turvallisuusvaikutus Vaisalan omaan työvoimaan ei johdu Vaisalan strate-
giasta tai liiketoimintamallista eikä ole niihin yhteydessä tai myötävaikuta
niiden mukauttamiseen.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset,
ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset kielteiset
vaikutukset, sekä konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen
vaikutus eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä
ole niihin yhteydessä, vaan liittyvät elektroniikan arvoketjuihin yleisesti.
Näitä vaikutuksia ei oteta huomioon Vaisalan strategian ja liiketoimintamal-
lin mukauttamisessa eivätkä ne myötävaikuta siihen olennaisesti.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään
sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät
olennaiset myönteiset vaikutukset johtuvat Vaisalan strategiasta ja ovat
siihen vahvasti yhteydessä.
Korruptioon ja lahjontaan, toimittajasuhteisiin ja väärinkäytösten pal-
jastajien suojeluun liittyvät mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset
eivät johdu Vaisalan strategiasta tai liiketoimintamallista eivätkä ole niihin
yhteydessä. Nämä vaikutukset eivät johdu Vaisalan liiketoimintamallista
mutta ovat siihen yhteydessä.
KIELTEISET VAIKUTUKSET
Vaisalan tosiasialliset tai mahdolliset olennaiset kielteiset vaikutukset liitty-
vät ilmastonmuutoksen hillintään, energiaan, terveyteen ja turvallisuuteen,
lapsityövoimaan, pakkotyöhön, väärinkäytösten paljastajien suojeluun,
korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen, toimittajasuhtei-
siin sekä konfliktimineraaleihin.
Vaisalalla on kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään scope 3
-päästöjen kautta, joita syntyy sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä.
Vaisalalla on myös kielteinen vaikutus ympäristöön energiankulutuksen
kautta sekä arvoketjujen alku- että loppupäässä. Nämä vaikutukset liittyvät
kaikkiin arvoketjujen alku- ja loppupään toimijoihin.
Vaisala voi mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti omaan työvoimaansa
työtapaturmien kautta, jotka aiheuttavat vamman tai johtavat kuolemaan.
Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä,
miten sen omaan työvoimaan kuuluvilla henkilöillä, jotka tekevät tiettyjä
tehtäviä tai joilla on erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattaa olla
suurempi riski loukkaantua. Arvioinnissa havaittiin, että korkeamman riskin
tehtävissä, kuten tuotannossa, työskentelevillä saattaa olla suurempi riski
loukkaantua.
Elektroniikan arvoketjun alkupään monissa osissa riittämätön terveys- ja
turvallisuusriskien hallinta voi johtaa onnettomuuksiin tai terveysvaiku-
tuksiin. Lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa voidaan mahdollisesti käyttää
elektroniikan arvoketjun alkupäässä. Vaikka tämä on erittäin epäto-
dennäköistä tason 1 toimittajilla, se on edelleen mahdollista alempana
46
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
arvoketjussa, esimerkiksi kaivosteollisuudessa. Elektroniikan arvoketjun
alkupäässä louhitut, Vaisalan tuotteissa käytettävät konfliktimineraalit
voivat mahdollisesti myötävaikuttaa konfliktien rahoittamiseen Afrikassa.
Ihmisoikeusriskien arvioinnin avulla Vaisala on saanut käsityksen siitä,
miten arvoketjun työntekijät, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä tai joilla on
erityisiä piirteitä ja työympäristöjä, saattavat olla suuremmassa vahingon
vaarassa. Vaisala ei ole tunnistanut erityisiä maantieteellisiä alueita tai
hyödykkeitä, joissa elektroniikan arvoketjun työntekijöiden keskuudessa
olisi erityisen merkittävä lapsityövoiman tai pakkotyön riski.
Jos Vaisala ei suojele väärinkäytösten paljastajia, sillä voi olla heihin
kielteinen vaikutus. Se heikentäisi myös luottamusta ilmoituskanavaan
ja heikentäisi sen käyttökelpoisuutta vakavien, kuten ihmisoikeuksiin tai
korruptioon liittyvien riskien havaitsemisessa. Vaisalalla voi olla myös
kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan työntekijät käyttävät
lahjontaa keinona edistää liiketoimintaa. Vastaavasti Vaisalalla voi olla
kielteinen vaikutus yhteiskuntaan, jos Vaisalan jakelijat käyttävät lahjontaa
keinona edistää liiketoimintaa arvoketjun loppupäässä.
Vaisala lisäisi riskiä joutua suoraan liitetyksi erilaisiin kielteisiin ympä-
ristö- tai sosiaalisiin vaikutuksiin, jos sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä
kriteerejä ei otettaisi huomioon toimittajia valittaessa. Tämä voi sisältää
vakavia ihmisoikeusloukkauksia Vaisalan oman toiminnan tai elektroniikan
arvoketjun alkupään kautta.
Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lyhyttä,
keskipitkää ja pitkää aikaväliä.
MYÖNTEISET VAIKUTUKSET
Vaisalan olennaiset myönteiset vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, monimuotoisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon* sekä turvallisuuteen, terveyteen ja
hyvinvointiin yhteiskunnassa.
Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myönteisesti arvoketjun loppu-
päähän tukemalla ilmastonmuutokseen sopeutumista, mikä mahdollistaa
asiakkaiden ja yhteiskuntien paremman varautumisen muuttuviin sää-
olosuhteisiin. Ne myös edistävät ilmastonmuutoksen hillintää esimerkiksi
mahdollistamalla energiansäästön asiakkaiden prosesseissa, lisäämällä
uusiutuvan energian tuotantoa ja parantamalla liikenteen kestävyyttä.
Vaisalan tuotteet ja palvelut vaikuttavat myös myönteisesti turvallisuuteen,
terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa seuraamalla olosuhteita
terveysteknologiassa, tuottamalla tietoa sisä- ja ulkoilman laadusta sekä
parantamalla yleistä turvallisuutta.
Vaisala vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin edistämällä
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota työpaikoilla, muun
muassa tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet urakehitykseen.
Vaisala arvioi, että kaikki olennaiset myönteiset vaikutukset koskevat
lyhyttä, keskipitkää ja pitkää aikaväliä.
RISKIT JA MAHDOLLISUUDET
Vaisala on tunnistanut ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän
olennaisen riskin. Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan tuotannon
tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle taloudellisia vaikutuksia kustannusten
nousun tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä riski on olennainen
pitkällä aikavälillä ja sitä pidetään ilmastoon liittyvänä fyysisenä riskinä.
Vaisalan olennaiset mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutu-
miseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja
hyvinvointiin yhteiskunnassa. Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
lisää Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää. Tämä mahdollisuus
on olennainen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarve ilmastonmuutoksen
hillintään lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää energiasiir-
tymään ja hiilestä irtautumiseen liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä
mahdollisuus on olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät
kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden
kysyntää muun muassa terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon ja
ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla. Tämä mahdollisuus on
olennainen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
vaikutukset Vaisalan strategiaan, liiketoimintamalliin,
arvoketjuihin ja päätöksentekoon
Vaisalan olennaiset mahdollisuudet ja myönteiset vaikutukset liittyen
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä
turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät vahvasti
nykyiseen strategiaamme ja ovat vaikuttaneet siihen, ja niiden odotetaan
vaikuttavan jatkossakin. Seuraamme esimerkiksi jatkuvasti teknologioita,
jotka auttavat ymmärtämään ja hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeu-
tumaan siihen, ja kehitämme mittausratkaisuja, jotka voivat mahdollistaa
vaikuttavien ilmastoteknologioiden käyttöönoton.
Strategiamme lisäksi olennaiset mahdollisuudet vaikuttavat ja niiden
odotetaan jatkossakin vaikuttavan liiketoimintamalliimme. Vaisalan
liiketoimintamalli perustuu laajaan ja johtavaan tuotevalikoimaan, joka
sisältää maailman johtavia mittalaitteita ja älykkäitä ratkaisuja päätöksen-
teon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Malli mahdollistaa olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämisen tehokkaasti.
Olennaiset mahdollisuudet ja riskit vaikuttavat, ja niiden odotetaan vaikut-
tavan jatkossakin, myös arvoketjuihimme. Kun otetaan huomioon Vaisalan
kattava tuotevalikoima ja asiakaskunta, olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntäminen edellyttää satojen toimittajien ja valittujen strategisten
kumppanien tehokasta koordinointia. Pystyäksemme täyttämään asia-
kaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja
vastuunsa kantava toimitusketju.
Vaisalan olennaiset mahdollisuudet, riskit sekä myönteiset ja kielteiset
vaikutukset voivat myös vaikuttaa päätöksentekoomme nyt ja tulevaisuu-
dessa.
* Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio sisältävät seuraavat ESRS-aiheet: sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden
työllistäminen ja inkluusio, työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet sekä monimuotoisuus.
47
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset
Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan,
tulokseen ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään sekä turvallisuuteen, terveyteen ja hyvin-
vointiin yhteiskunnassa. Vaisala ei ole tunnistanut olennaisia riskejä, joilla olisi raportointikauden taloudellisia
vaikutuksia. Raportointikauden taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan kuluvalla raportointikaudella esiintyviä
vaikutuksia, jotka kirjataan päälaskelmiin.
Kuvaus
Liittyvä
kestävyysseikka Riski/mahdollisuus
Taloudellinen
vaikutus
Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin
liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet
lisäävät Vaisalan tuotteiden ja palveluiden
kysyntää mm. terveysteknologian,
lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin,
ulkoilman laadun ja kuljetusten aloilla.
Turvallisuus, terveys
ja hyvinvointi
yhteiskunnassa
Mahdollisuus Suuri myönteinen
taloudellinen

(EBIT) kuluvalla
raportointikaudella
Tarve ilmastonmuutoksen hillintään
lisää Vaisalan tuotteiden ja palveluiden
kysyntää energiasiirtymään ja
hiilestä irtautumiseen liittyvissä
käyttötapauksissa.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Mahdollisuus Suuri myönteinen
taloudellinen

(EBIT) kuluvalla
raportointikaudella
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Ennakoiduilla taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka eivät täytä raportointikauden tilinpäätöksen
eriin kirjaamiselle asetettuja kriteerejä ja joita ei oteta huomioon raportointikauden taloudellisissa vaikutuksissa.
Vaisalan olennaisten mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, tulokseen
ja kassavirtoihin liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä turvallisuuteen,
terveyteen ja hyvinvointiin yhteiskunnassa. Vaisalan tunnistaman olennaisen riskin ennakoidut taloudelliset
vaikutukset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Kuvaus
Liittyvä
kestävyysseikka Riski/mahdollisuus
Taloudellinen
vaikutus
Tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lisää
Vaisalan säätuotteiden ja -palveluiden kysyntää.
Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Mahdollisuus Keskisuuri
myönteinen
taloudellinen vaikutus
Tarve ilmastonmuutoksen hillintään lisää
Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää
energiasiirtymään ja hiilestä irtautumiseen
liittyvissä käyttötapauksissa. Tämä mahdollisuus
arvioidaan olennaiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Mahdollisuus Suuri myönteinen
taloudellinen vaikutus
Turvallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin
liittyvät kasvavat määräykset ja tarpeet lisäävät
Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää mm.
terveysteknologian, lämmityksen, ilmanvaihdon
ja ilmastoinnin, ulkoilman laadun ja kuljetusten
aloilla. Tämä mahdollisuus arvioidaan olennaiseksi
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Turvallisuus, terveys
ja hyvinvointi
yhteiskunnassa
Mahdollisuus Suuri myönteinen
taloudellinen vaikutus
Sään ääri-ilmiöt voivat pysäyttää toimittajan
tuotannon tai haitata sitä, aiheuttaen Vaisalalle
taloudellisia vaikutuksia kustannusten nousun
tai tuotannon jatkuvuusriskin kautta. Tämä
riski arvioidaan olennaiseksi pitkällä aikavälillä
ilmastoon liittyvien sään ääri-ilmiöiden
voimakkuuden ja todennäköisyyden kasvaessa.
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Riski Keskisuuri kielteinen
taloudellinen vaikutus
48
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisalan strategian ja liiketoimintamallin resilienssi suhteessa
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
Vaisalan pitkän aikavälin strategiana on mahdollistaa ilmastotoimia mitta-
laitteilla ja älykkäillä ratkaisuilla sekä maksimoida myönteiset vaikutukset.
Pitkän aikavälin strategiansa toteuttamiseksi Vaisalalla on vuotuinen
strategia- ja toteutussuunnitteluprosessi, jonka suunnittelu horisontti
on kolme vuotta. Osana tätä prosessia keskeisiä strategisia riskejä ja
mahdollisuuksia analysoidaan organisaation useilla tasoilla. Vaisala analysoi
myös asianmukaisia megatrendejä ja skenaarioita, jotka voivat vaikuttaa
strategiaan ja sen resilienssiin. Yleisesti ottaen Vaisalan liiketoimintaa ja
strategiaa voidaan pitää suhteellisen resilientteinä, koska yritys palvelee
useita toimialoja ja alueita laajalla valikoimalla tuotteita, teknologioita
ja liiketoimintamalleja. Merkittävät panostukset T&K-toimintaan sekä
innovaatioprosessien ja -käytäntöjen jatkuva kehittäminen vahvistavat
myös Vaisalan strategian resilienssiä.
Vaisala ei ole vielä tehnyt kattavaa analyysiä strategiansa ja liiketoiminta-
mallinsa resilienssistä suhteessa ilmastonmuutokseen. Osiossa
Yleis katsaus kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin kuvatussa
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sekä ilmastoon liittyvät fyysi-
set että siirtymäriskit otettiin kuitenkin huomioon arvioitaessa mahdollisia
taloudellisia vaikutuksia Vaisalan liiketoimintaan.
ESRS- ja yhteisökohtaisten tiedonantovaatimusten kattamat
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Konfliktimineraaleihin liittyvä olennainen kielteinen vaikutus katetaan
yhteisökohtaisilla tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin osassa Yhteis-
kunnalliset tiedot sekä ESRS-tiedonantovaatimuksilla osissa Yleiset tiedot,
Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot. Turvallisuuteen, terveyteen ja
hyvinvointiin yhteiskunnassa liittyvät olennainen myönteinen vaikutus ja
mahdollisuus katetaan ESRS-tiedonantovaatimuksilla kestävyysraportin
osissa Yleiset tiedot, Ympäristötiedot ja Yhteiskunnalliset tiedot, eikä niihin
liity yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia. Kaikki muut vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet on katettu ESRS-tiedonantovaatimuksilla.
49
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Vaisala on noudattanut ESRS 1:n 3.2 jakson Olennaisuusseikat ja tietojen
olennaisuus kriteerejä määrittäessään, mitkä olennaiset tiedot ilmoitetaan
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetuista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista. Tiedonantovaatimuksessa määritetyt
sovellettavat tiedot, mukaan lukien tietopisteet tai yhteisökohtaiset
tiedot annetaan, jos Vaisala arvioi tietojen olevan joko merkittävää sen
seikan kannalta, jota niiden on tarkoitus kuvata tai selittää, tai oleellista
vastatakseen kestävyysraportin käyttäjien päätöksentekotarpeisiin.
Oheinen taulukko sisältää kaikki kestävyysraportin laatimisen yhteydessä
täytetyt tiedonantovaatimukset sekä osiot, joissa kukin annettu tieto on.
Yleiset tiedot
ESRS 2 YLEISET TIEDOT
Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1)
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
(GOV-4)
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta (GOV-5)
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(SBM-3)
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset (IRO-2)
50
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Ympäristötiedot
ESRS E1 ILMASTONMUUTOS
Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio
ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
(E1-1)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa (SBM-3)
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit (E1-3)
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet (E1-4)
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 OMA TYÖVOIMA
Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio
ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(SBM-3)
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4)
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vai-
kutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen
sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5)
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16)
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus -
vaikutukset
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
(S1-17)
51
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT
Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio
ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
(SBM-3)
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
(S2-3)
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntä-
miseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet
(S2-4)
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet
(S2-5)
Hallintotapatiedot
ESRS G1 LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN
Tiedonantovaatimus Kestävyysraportin osio
ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toiminta-
periaatteet ja yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
(G1-1)
G1-2 – Suhteet toimittajiin Suhteet toimittajiin (G1-2)
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
(G1-3)
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)
52
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet (IRO-2)
Tiedonanto-
vaatimus
ESRS:n
kohta Tietopiste
Viittaus tiedon-
antovelvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kestävyysraportin osa /
Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS 2 GOV-1 21 (d) Hallituksen sukupuolijakauma X X Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1 21 (e) Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus X Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista X Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1 40 (d) i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan X X X Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1 40 (d) ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan X X Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan X X Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1 40 (d) iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan X Ei sovelleta
ESRS E1-1 14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä X Ympäristötiedot
ESRS E1-1 16 (g) Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset X X Ympäristötiedot
ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet X X X Ympäristötiedot
ESRS E1-5 38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
X Epäolennainen
ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä X Epäolennainen
ESRS E1-5 40–43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla X Epäolennainen
ESRS E1-6 44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt X X X Ympäristötiedot
ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti X X X Ympäristötiedot
ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset X Epäolennainen
ESRS E1-9 66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille X Epäolennainen
ESRS E1-9 66 (a) Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan X Epäolennainen
ESRS E1-9 66 (c) Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski X Epäolennainen
ESRS E1-9 67 (c) Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain X Epäolennainen
ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa X Epäolennainen
53
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Tiedonanto-
vaatimus
ESRS:n
kohta Tietopiste
Viittaus tiedon-
antovelvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kestävyysraportin osa /
Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS E2-4 28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa.
X Epäolennainen
ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat X Epäolennainen
ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet X Epäolennainen
ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerien kestävyys X Epäolennainen
ESRS E3-4 28 (c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä X Epäolennainen
ESRS E3-4 29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (a) i X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (b) X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - E4 16 (c) X Epäolennainen
ESRS E4-2 24 (b) Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet X Epäolennainen
ESRS E4-2 24 (c) Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet X Epäolennainen
ESRS E4-2 24 (d) Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet X Epäolennainen
ESRS E5-5 37 (d) Kierrättämätön jäte X Epäolennainen
ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (f) Pakkotyötapausten riski X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S1 14 (g) Lapsityövoimatapausten riski X Epäolennainen
ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1 21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet X Epäolennainen
ESRS S1-1 23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-3 32 (c) Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-14 88 (b) ja (c) Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus X X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-16 97 (a) Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero X X Yhteiskunnalliset tiedot
54
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Tiedonanto-
vaatimus
ESRS:n
kohta Tietopiste
Viittaus tiedon-
antovelvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kestävyysraportin osa /
Epäolennainen / Ei sovelleta
ESRS S1-16 97 (b) Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17 103 (a) Syrjintätapaukset X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17 104 (a) Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
X X Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3 - S2 11 (b) Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa X Yleiset tiedot
ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1 19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
X X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1 19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence
-käytännöt
X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-4 36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset X Epäolennainen
ESRS S3-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
X X Epäolennainen
ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Epäolennainen
ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet X Epäolennainen
ESRS S4-1 17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
X X Epäolennainen
ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset X Epäolennainen
ESRS G1-1 10 (b) Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus X Epäolennainen
ESRS G1-1 10 (d) Väärinkäytösten paljastajien suojelu X Epäolennainen
ESRS G1-4 24 (a) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot X X Hallintotapatiedot
ESRS G1-4 24 (b) Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit X Hallintotapatiedot
55
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
Due diligence
-prosessin keskeiset
osatekijät Kestävyysraportin osiot
Due diligence
-prosessin sisällyt-
täminen hallintoon,
strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
• Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Vuorovaikutus
vaikutusten
kohteena olevien
sidosryhmien
kanssa kaikissa due
diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
• Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
• Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
• Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
• Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
• Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa
kanssa (S1-2)
• Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3)
• Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet
(S1-4)
• Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S1-5)
• Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
• Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
• Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S2-3)
• Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
toimet (S2-4)
• Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S2-5)
• Konfliktimineraalit
• Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)
• Suhteet toimittajiin (G1-2)
• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)
Due diligence
-prosessin keskeiset
osatekijät Kestävyysraportin osiot
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen ja
arviointi
• Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (IRO-1)
Toimien
toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten
torjumiseksi
• Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
• Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
• Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet
(S1-4)
• Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
toimet (S2-4)
• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)
Kyseisten toimien
tuloksellisuuden
seuranta ja viestintä
• Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
• Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
• Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S1-5)
• Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
• Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
• Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
• Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S2-5)
• Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet
• Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)
56
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS E1 Ilmastonmuutos 58
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet (E1-2) 58
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet (E1-4) 58
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6) 59
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1) 62
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit (E1-3) 62
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä 65
Ympäristötiedot
57
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet (E1-2)
Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan
perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin.
Alueellisten yksikköjen ja liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat
esihenkilöt valvovat jatkuvasti toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä
lisäksi näihin kohdistetaan ajoittain sisäisiä tarkastuksia.
Toimintaperiaatteet liittyvät Vaisalan myönteisiin vaikutuksiin ilmaston-
muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen toteamalla, että suunnitte-
lemme tuotteemme tukemaan asiakkaidemme ympäristöaloitteita. Lisäksi
niissä kerrotaan myös tarkoituksemme Taking every measure for the planet,
joka korostaa kriittistä rooliamme tietoon pohjautuvien ilmastotoimien
mahdollistamisessa. Toimintaperiaatteet liittyvät myös Vaisalan kielteisiin
vaikutuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mukaan lukien sitoutu-
miseemme kasvihuonekaasupäästöjemme vähentämiseen. Toimintape-
riaatteet käsittelevät myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian
käyttöönottoa, ja niiden mukaan teemme parhaamme vähentääksemme
kasvihuonekaasupäästöjämme ja käyttääksemme luonnonvaroja tehok-
kaammin. Tämä tarkoittaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointia
ja mittaamista, parannustavoitteiden asettamista sekä näiden tavoitteiden
saavuttamista tai ylittämistä.
Toimintaperiaatteet kattavat Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantie-
teellisillä alueilla. Jokaisen Vaisalan työntekijän tulee noudattaa toimintape-
riaatteita ilman poikkeuksia.
Työntekijöidemme lisäksi asetamme samat korkeat vaatimukset myös
toimittajillemme, alihankkijoillemme ja liikekumppaneillemme kautta
arvoketjujen ja vaadimme niitä noudattamaan kumppaneita ja toimittajia
koskevia toimintaperiaatteitamme (Partner Code of Conduct). Yhteis-
työkumppanit ovat itse vastuussa noudattamisen valvonnasta, tietojen
toimittamisesta Vaisalalle mahdollisista rikkomuksista, asiakirjojen
toimittamisesta pyynnöstä sekä noudattamisen valvonnan sallimisesta
Vaisalan tai valtuutettujen henkilöiden toimesta. Kumppaneiden toiminta-
periaatteet koskevat kaikkia Vaisalan toimittajia, jakelijoita ja edustajia
sekä niiden toimittajia ja alihankkijoita arvoketjujen alku- ja loppupäässä.
Kumppaneiden toimintaperiaatteet eivät välttämättä kata itsenäisiä
kolmansia osapuolia, joilla ei ole suoraa sopimussuhdetta Vaisalan kanssa.
Tietyillä alueilla paikalliset lait ja määräykset voivat kumota Vaisalan
toimintaperiaatteet. Vaisalan tavoitteena on sisällyttää kumppaneiden
toimintaperiaatteet kaikkien liikekumppaneiden sopimuksiin.
Kumppaneiden toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa ilmaston-
muutoksen hillintää ja todetaan, että kumppaneiden on vähennettävä
päästöjään. Lisäksi siinä todetaan, että kumppaneidemme on jatkuvasti
pyrittävä vähentämään ympäristövaikutuksiaan parantamalla energia-
tehokkuutta, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla
jätteen vähentämissuunnitelmia.
Vaisalan olennaisia riskejä, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät
riskit, hallitaan Vaisalan riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka kattaa
Vaisalan kaiken toiminnan kaikilla maantieteellisillä alueilla. Riskienhallin-
tapolitiikka kuvaa Vaisalan yleiset riskienhallinnan periaatteet, sisältäen
tavoitteet, riskiluokat, riskinottohalun tasot eri riskityypeille sekä riskien-
hallintaprosessin.
Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa
toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.
Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintape-
riaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu
vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet (E1-4)
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sitoutumisemme mukaisesti
olemme asettaneet tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet. Ne perustuvat luotettavaan tieteelliseen näyttöön ja
ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsius-
asteeseen tähtäävän Pariisin sopimuksen kanssa. Science Based Targets
-aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja ne ovat SBTi-kriteerien ja
-suositusten (Criteria version 5.1) mukaisia. Sidosryhmät eivät osallistuneet
tavoitteiden asettamiseen.
Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin tavoitteet
Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja 2 -kasvihuone-
kaasupäästöjään 52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta*.
Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuonekaasupäästö-
jään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta
ja jakelusta, liikematkustamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen
tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna samalla
aikavälillä.
*Tavoiteraja sisältää biogeeniset päästöt ja poistumat bioenergian raaka-aineista.
Tavoitteiden määrittelyssä käytetyt menetelmät ja oletukset
Vaisala on huomioinut tavoiteasettelussa tulevan kehityksen, kuten liike-
vaihdon kasvun ja liiketoimintaportfolion muutokset. Liikevaihdon kasvu
lisää Vaisalan kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas liiketoimintaportfolion
kehityksen odotetaan vähentävän päästöjä.
58
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisala varmistaa tavoitteiden yhdenmukaisuuden kasvihuonekaasu-
inventaarion rajauksen kanssa käyttämällä samoja rajauksia scope 1- ja 2
-päästöille sekä tavoitteeseen sisältyville scope 3 -päästöluokille.
Perusvuoden ja vertailuvuoden päästöjen vertailukelpoisuus varmistetaan
käyttämällä samoja rajauksia ja yhtenäistä laskentamenetelmää. Vaisala
noudattaa SBTi:n 5 %:n merkitsevyysraja-arvoa ohjeena perusvuoden
päästöjen uudelleenlaskennassa. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa
yksittäinen tai kumulatiivinen, vähintään 5 % muutos Vaisalan perusvuoden
kokonaispäästöissä käynnistää uudelleenlaskennan. Tämä koskee sekä
päästöjen lisäyksiä että vähennyksiä, jotka johtuvat esimerkiksi rakenteelli-
sista muutoksista tai menetelmäpäivityksistä.
Tulokset suhteessa tavoitteisiin
Vuonna 2024 Vaisalan edistyminen päästövähennystavoitteiden saavutta-
misessa perusvuoteen verrattuna oli seuraava:
• Scope 1 ja 2 -päästöt kasvoivat 13,7 %, mikä johtui pääasiassa kylmäainei-
siin liittyvistä vuotopäästöistä.
• Scope 3 -päästöt suhteessa bruttokatteeseen vähenivät 12,7 %, mikä
osoittaa, että olemme lähellä arvioitua päästövähennyspolkuamme kohti
tavoitettamme.
Tuloksia seurataan vuosittain.
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi-
nut tässä osiossa esitettyjä mittareita.
Tiedonkeruu- ja laskentamenetelmät
Scope 1 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja eri toimipisteidemme
ajoneuvoista sekä lämmityspolttoaineiden ja kylmäaineiden käytöstä.
Scope 2 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja toimipisteidemme
energiankulutuksesta. Scope 3 -päästöjen laskentaan keräämme tietoja
useista eri lähteistä. Myytyjen tuotteiden, ostettujen tavaroiden ja palve-
luiden, tuotantohyödykkeiden sekä saapuvan logistiikan osalta käytämme
sisäisistä järjestelmistämme saatavia tietoja. Lähtevästä logistiikasta
saamme tietoja logistiikkakumppaneiltamme ja liikematkustamisesta
matkatoimistoltamme. Työmatkaliikenteen osalta hyödynnämme vuonna
2024 uusimastamme työmatkaliikennekyselystä saatuja tietoja eri
kulkumuotojen sekä etätyöskentelyn osuuksista.
Vuoden 2024 päästötiedot perustuvat pääsääntöisesti raportin laatimis-
hetkellä saatavilla oleviin 12 viimeisimpään kuukauteen, sisältäen tietoja
vuoden ensimmäiseltä 9–11 kuukaudelta sekä edelliseltä vuodelta. Joissain
tapauksissa puuttuvien kuukausien tiedot on arvioitu aiempien kuukausien
tietojen perusteella. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja toteutuneiden
lukujen välillä olisi merkittäviä eroja.
Uudet yritysostot syys-joulukuussa 2024 on sisällytetty kasvihuone-
kaasuinventaarioon koko vuoden ajalta GHG-protokollan yritysstandardin
(Corporate Standard) mukaisesti. Päästöt on arvioitu ostettujen yritysten ja
Vaisalan liikevaihto-osuuksien perusteella. Tavoitelaskelmia varten olemme
muokanneet liikevaihtoa ja bruttokatetta vastaavasti.
GHG-protokollan mukaisesti kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa
nimittäjänä käytetty liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon
koko vuoden ajalta. Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteessa tammi–joulukuu
2024 ilmoitettu liikevaihto sisältää ostettujen yritysten liikevaihdon
yritysten hankinta-ajankohdista lähtien. Tämän takia kasvihuonekaasuin-
tensiteetin laskennassa nimittäjänä käytetty liikevaihto eroaa hieman
tilinpäätöksessä ilmoitetusta liikevaihdosta.
Vuonna 2024 Vaisala otti käyttöön ulkoisen ohjelmiston päästöjen lasken-
taan. Uusi ohjelmisto paransi päästölaskennan tehokkuutta ja systemaatti-
suutta. Tämä johtui tehostetusta tiedonkäsittelystä, jonka ansiosta Vaisala
pystyi välttämään aikaisemmat tiedon ryhmittelyt erityisesti ostettujen
tavaroiden ja palveluiden sekä myytyjen tuotteiden käytön osalta. Päästö-
datan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi laskimme ohjelmiston avulla
uudelleen myös perusvuoden 2021 päästöt.
Oheinen taulukko kuvaa laskentatapamme kaikkien GHG-protokollan
mukaisten scope 3 -päästöluokkien osalta.
59
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
SCOPE 3 -PÄÄSTÖLUOKAT
Scope 3 -luokka Selitys
1. Ostetut tavarat ja palvelut Suorissa ostoissa käytimme sisäisen järjestelmämme ostotilaustietoja ja yhdistimme ne tuotetietojen hallintajärjestelmässämme oleviin osien painoihin, mikäli niitä oli saatavilla. Laskimme
ostettujen tuotteiden päästöt perustuen ostonimikkeiden painotietoihin, materiaaliarvioihin sekä materiaalikohtaisiin päästökertoimiin. Jos painotietoa ei ollut saatavilla, käytimme kuluperusteista
laskentatapaa. Epäsuorien ostojen osalta käytimme kuluperusteista laskentatapaa ottaen mukaan laskentaan ne ostoluokat, jotka arvioitiin merkityksellisiksi päästöjen kannalta ja jotka eivät sisälly
muiden päästöluokkien laskentaan.
2. Tuotantohyödykkeet Käytimme investoinneiksi kirjatun omaisuuden taloudellisiin tietoihin perustuvaa kuluperusteista laskentatapaa. Tämän luokan päästöt vaihtelevat merkittävästi vuodesta toiseen hankintatarpeiden
mukaan.
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat Laskennassa on otettu huomioon scope 1 -luokkaan raportoidut lämmitys- ja ajoneuvopolttoaineet sekä scope 2 -luokkaan raportoitu kokonaisenergiankulutus. Käytimme saatavilla olevia
päästökertoimia arvoketjun alkupään päästöjen sekä polttoaineiden ja energian käytöstä aiheutuvien siirto- ja jakeluhäviöiden laskentaan.
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu Saapuvan logistiikan osalta käytimme järjestelmistämme saatavaa tietoa toimittajiemme jakautumisesta maantieteellisesti sekä arvioita sisääntulevan tavaran painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin
lähtö- ja kohdemaan perusteella. Lähtevän logistiikan osalta käytimme tärkeimmiltä logistiikkakumppaneiltamme saatuja päästötietoja. Jos ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla, käytimme kulutietoja.
Käytimme myös kuljetusmuotokohtaisia WtW (Well-to-Wheel) -päästökertoimia.
5. Toiminnassa muodostuva jäte Laskenta perustuu tuotantolaitostemme jätevirtoihin. Arviomme mukaan nämä kattavat yli 90 % Vaisalan toimipaikoilla syntyvästä kokonaisjätteestä. Päästöt on ekstrapoloitu kattamaan koko
globaali jätteentuotantomme.
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen Tähän luokkaan laskettiin mukaan lento- ja junamatkustaminen, vuokratuilla ajoneuvoilla ajetut matkat sekä henkilöstön omilla ajoneuvoilla ajamat kilometrikorvatut matkat. Lento- ja
junamatkustamisen sekä ajoneuvovuokrausten osalta tiedot saatiin palveluntarjoajiltamme.
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne Toteutimme työmatkakyselyn koko globaalille henkilöstöllemme vuonna 2024. Tulos oli edustava otos eri toimipisteistämme. Ekstrapoloimme kyselyn tulokset kattamaan koko henkilöstömme.
Etätyöskentelyn päästöjä ei ole otettu huomioon laskennassa.
8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle. Vuokraamiemme ajoneuvojen ja toimitilojen päästöt on laskettu osaksi scope 1- ja 2 -päästöjä.
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä Käytimme sisäisen järjestelmämme tietoja asiakkaiden maksamien lähetysten kuljetustavoista ja rahdin painosta. Kuljettu etäisyys arvioitiin lähtö- ja kohdemaan perusteella. Päästökertoimina
käytettiin kuljetusmuotokohtaisia WtW-kertoimia.
10. Myytyjen tuotteiden jalostus Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
11. Myytyjen tuotteiden käyttö 
tunnit x keskimääräinen tehonkulutus x verkkovirran maakohtainen päästökerroin). Tuotteidemme pitkien elinkaarten (jopa 20 vuotta) vuoksi tämä luokka on päästöiltään kaikkein suurin.
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa Laskennan pohjana käytettiin järjestelmistämme saatavaa tietoa eri maantieteellisille alueille myydyistä tuotemääristä sekä tutkimustietoa sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä pakkausjätteen
käsittelytavoista maanosittain.
13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
14. Franchising Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
15. Investoinnit Tämä luokka ei ole olennainen Vaisalalle.
60
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisalan scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Vaisalan kasvihuonekaasupäästöt esitetään alla olevassa taulukossa.
Vaisalan kasvihuonekaasulaskennan aikataulu noudattaa tilikautta.
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
Vertailu-
kelpoinen
N % N / N-1 2025 2030 (2050)
Vuotuinen
% tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO
-ekv.) 402 N/A 545 N/A N/A N/A N/A N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
-ekv.) 2 146 N/A 1 767 N/A N/A N/A N/A N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
-ekv.) 93 N/A 18 N/A N/A N/A N/A N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-) kokonaisbruttopäästöt (tCO
-ekv.) 95 189 N/A 110 361 N/A N/A N/A N/A N/A
1 Ostetut tavarat ja palvelut 28 284 N/A 27 306 N/A N/A N/A N/A N/A
2 Tuotantohyödykkeet
4 407 N/A 3 922 N/A
N/A N/A N/A N/A
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 1 030 N/A 936 N/A N/A N/A N/A N/A
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 16 234 N/A 21 906 N/A N/A N/A N/A N/A
5 Toiminnassa muodostuva jäte 14 N/A 18 N/A N/A N/A N/A N/A
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 1 223 N/A 4 386 N/A N/A N/A N/A N/A
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 872 N/A 2 166 N/A N/A N/A N/A N/A
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 211 N/A 356 N/A N/A N/A N/A N/A
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 42 895 N/A 49 362 N/A N/A N/A N/A N/A
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 19 N/A 4 N/A N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
-ekv.) 97 737 N/A 112 673 N/A N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
-ekv.) 95 684 N/A 110 924 N/A N/A N/A N/A N/A
61
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Vuonna 2024 Vaisalan kasvihuonekaasuintensiteetti (kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina suhteessa miljoonaan
euroon liikevaihtoa) oli 189 käyttäen markkinaperusteista menetelmää ja
192 käyttäen sijaintiperusteista menetelmää.
Päästökertoimet
Laskemme kasvihuonekaasupäästöt parhaiden käytettävissä olevien
päästökertoimien avulla. Pääasialliset päästökertoimien lähteinä käytetyt
tietokannat ovat Exiobase, DESNZ (UK Department for Energy Security and
Net Zero), Ecoinvent, Idemat ja IEA Emissions Factors.
Uuden laskentaohjelmistomme palveluntarjoaja on valinnut käytetyt
päästökertoimet. Tietyt päästökertoimet saimme muista lähteistä, kuten
logistiikkakumppaneiltamme, paikallisilta energiayhtiöiltä ja ajoneuvojen
valmistajilta. Käytimme scope 2 -päästöjen laskennassa ensisijaisesti
markkinaperusteista laskentatapaa, joka huomioi ostamamme energian
ominaispäästöt. Tämän lisäksi raportoimme myös sijaintiperusteiset
scope 2 -päästöt, jotka perustuvat maakohtaisiin energiantuotannon
keskimääräisiin ominaispäästöihin.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
(E1-1)
Vaisalalla on yhtiön hallituksen hyväksymä siirtymäsuunnitelma ilmas-
tonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtymäsuunnitelmassa kuvataan Vaisalan
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, hiilestä irtautumisen
keinot sekä keskeiset toimet, joita Vaisala tekee saavuttaakseen ilmasto-
tavoitteensa. Vaisala on jo toteuttanut raportointivuoden aikana monia
siirtymäsuunnitelmassa kuvatuista toimista, jotka on lueteltu osiossa
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
(E1-3).
Siirtymäsuunnitelma on yhdenmukainen Vaisalan yleisen liiketoiminta-
strategian kanssa, sillä yhtiö pyrkii kasvattamaan pienemmän hiilijalanjäljen
omaavien tuotteiden sekä palveluiden osuutta liiketoimintaportfoliossaan.
Siirtymäsuunnitelmassa kuvatut toimet huomioidaan myös Vaisalan
taloussuunnittelussa.
Yhdenmukaisuus EU:n kestävän rahoituksen säännösten kanssa
Vaisala ei ole asettanut tavoitteita tai tehnyt suunnitelmia taloudellisen
toimintansa mukauttamiseksi komission delegoidussa asetuksessa
2021/2139 (luokitusjärjestelmäasetus) vahvistettuihin kriteereihin.
Arvioidakseen sijoitussalkkujen yhdenmukaisuutta Pariisin ilmasto-
sopimuksen tavoitteiden kanssa Euroopan komissio on asettanut
vähimmäiskriteerit, jotka indeksien on täytettävä, jotta ne voidaan nimetä
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen indekseiksi. Niihin sisältyy
myös kriteerejä yritysten sulkemiseksi Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailu arvojen ulkopuolelle. Vaisala ei täytä näitä poissulkemiskriteerejä,
ja siksi sitä ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit (E1-3)
Taulukoissa luetellut Vaisalan keskeiset päästövähennystoimet kattavat
koko arvoketjut ja kaikki maantieteelliset alueet. Hiilestä irtautumisen
keinojen määrittämiseksi Vaisala huomioi vain ilmastoskenaarion, joka on
yhteen sopiva ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen
tähtäävän tavoitteen kanssa.
Vaisalan kyky toteuttaa toimet ei riipu resurssien saatavuudesta ja
kohdentamisesta, sillä siirtymäsuunnitelman toteuttaminen ei vaadi
merkittäviä lisäinvestointeja tai -rahoitusta.
Hiilestä irtautumisen eri keinojen suuruuteen liittyvän suuren
epävarmuuden vuoksi Vaisala ei pysty raportoimaan niiden määrällistä
panosta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden
saavuttamisessa.
Vaisalan johtoryhmä on asettanut tahtotilaksi, että:
• Vaisala ottaa kasvihuonekaasupäästöt huomioon kaikessa olennaisessa
päätöksenteossa.
• Kaikkien uusien tuotteiden hiilijalanjälki tullaan laskemaan ja
minimoimaan.
• Uusilla tuotteilla on oltava pienempi hiilijalanjälki kuin edellisellä
vastaavalla mallilla.
• Vaisala minimoi liikematkustukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt.
62
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 1 ja 2
Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa
AUTOJEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN
Suurin osa Vaisalan yhdistetyistä scope 1- ja 2 -päästöistä on peräisin ajoneuvojen käytöstä, pääasiassa huoltotoimintaan
liittyen. Koska sähköistäminen on tehokkain tapa vähentää ajoneuvojen päästöjä, se asetetaan mahdollisuuksien mukaan
etusijalle. Huoltoajoneuvojen sähköistäminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista, koska ne kulkevat pitkiä matkoja ja
toimivat haastavissa ympäristöissä, joissa ei yleensä ole latausinfrastruktuuria. Sähköajoneuvojen toimintamatkojen ja
latausinfrastruktuurin saatavuuden parantuessa Vaisala jatkaa sähköistysmahdollisuuksien arviointia ja testaamista. Lisäksi
Vaisala kokeilee uusia teknologioita, kun ne tulevat kaupallisesti saataville.
• Sähköajoneuvojen ostaminen tai vuokraus (2025–2030)
• Uusien teknologioiden kokeilu (2025–2030)
UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ
Vaisala käyttää jo yli 95-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Suurin osa jäljelle jäävistä energiankäyttöön liittyvistä päästöistä
on peräisin maakaasusta, jota käytetään joidenkin toimipaikkojen lämmittämiseen talvella. Näiden päästöjen vähentämiseksi
Vaisala tutkii mahdollisuuksia siirtyä vaihtoehtoisiin lämmityslähteisiin näillä toimipaikoilla. Lisäksi jotkut pienet myyntikonttorit
sijaitsevat alueilla, joilla uusiutuvan sähkön ostaminen vihreillä sopimuksilla tai sertifikaateilla ei ole tällä hetkellä mahdollista.
Vaisala aikoo ostaa uusiutuvan sähkön sertifikaatit näille toimipaikoille heti, kun ne tulevat saataville.
• Kaasulämmityksen vaihtaminen vaihtoehtoisiin lähteisiin mahdollisuuksien mukaan (2025–2030)
• Uusiutuvan energian todistusten ostaminen sitä mukaa, kun niitä tulee saataville uusilla alueilla (2025–2030)
Hiilestä irtautumisen keinot ja toimet, scope 3
Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa
TUOTE- JA PALVELUPORTFOLION MUUTOKSET
Palveluiden sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden odotetaan kasvavan Vaisalan
liiketoimintaportfoliossa, mikä vähentää scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen. Tämän kasvun ensisijaiset ajurit ovat
säädatan tuottamiseen keskittyvän Vaisala Xweatherin nopea kasvu sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvu, jonka
tuotteet kuluttavat tyypillisesti vähemmän energiaa kuin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuotteet.
• Palveluiden ja tiedon sekä vähemmän materiaali-intensiivisten ja energiaa kuluttavien tuotteiden osuuden
kasvattaminen Vaisalan portfoliossa (2024–2030)
TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN
Vaisala arvioi ja pyrkii minimoimaan kaikkien uusien tuotteidensa hiilijalanjäljen. Scope 3 -päästöjä suhteessa arvonlisäykseen
vähennetään suunnittelemalla tuotteita, joiden materiaalien hiilijalanjälki ja energian kulutus on pienempi.
• Hiilijalanjäljen sisäisen arvioinnin tekeminen osaksi jokaisen uuden tuotteen suunnittelua (2024)
• Sisäisen hiilijalanjäljen arviointityökalun pilotointi tuotesuunnittelussa (2024)
• Työntekijöiden palkitseminen tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävistä ideoista (2024)
• Ideoiden toteuttaminen tuotteidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi (2025–2030)
TOIMITUSKETJUN HIILESTÄ IRTAUTUMINEN
Toimitusketjun päästöjä vähennetään tunnistamalla ja toteuttamalla päästöjen vähentämismahdollisuuksia yhdessä toimittajiemme
kanssa. Suurin osa Vaisalan toimitusketjun päästöistä on peräisin elektroniikasta, jossa päästöjen vähentämistoimenpiteitä odotetaan
toteutuvan tavoitekauden lopussa vuonna 2030. Lisäksi Vaisala ryhtyy toimiin, kuten sellaisten kaasujen ja metallien hankintaan,
joiden hiilijalanjälki on pienempi.
• Sellaisten kaasujen ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024–2030)
• Sellaisten metallien lähteiden, saatavuuden ja hintojen tutkiminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2024)
• Sellaisten metallien ostaminen, joiden hiilijalanjälki on pienempi (2025–2030)
• Muiden päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen toimittajien kanssa (2024–2030)
63
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Keino Keskeiset toimet raportointivuonna ja tulevaisuudessa
LOGISTIIKAN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN
Logistiikan päästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään kuljetustapoja muuttamalla, toimitusten painoa vähentämällä ja
yhteistyöllä logistiikkakumppaneiden kanssa.
• Siirtyminen lentoliikenteestä maantieliikenteeseen Euroopan jakelussa (2024)
• Kevyempien kuormalavojen käytön pilotointi (2024)
• Hankkeen käynnistäminen pakkausten uudistamiseksi (2024)
• Paperisten käyttöoppaiden korvaaminen sähköisillä asiakirjoilla (2024–2030)
• Päästöjen vähentämismahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen logistiikkakumppaneiden kanssa
(2025–2030)
LIIKEMATKUSTUKSEN JA TYÖMATKALIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN
Liikematkustuspäästöjä suhteessa arvonlisäykseen vähennetään muun muassa kannustamalla työntekijöitä välttämään
tarpeettomia liikematkoja ja valitsemaan mahdollisuuksien mukaan vihreämpiä matkustustapoja. Työmatkaliikenteen päästöjä
suhteessa arvonlisäykseen vähennetään edistämällä vihreämpää työmatkaliikennettä työntekijöiden keskuudessa.
• Liikematkustuspäästöjen vähentäminen, esimerkiksi kannustamalla työntekijöitä välttämään tarpeettomia
liikematkoja ja harkitsemaan vihreämpiä matkustustapoja (2024–2030)
• Vihreämpään työmatkaliikenteeseen kannustaminen, esimerkiksi tarjoamalla polkupyöräedun ja kaupunkipyörä-
aseman Vantaalla (2024–2030)
64
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
EU:n kestävän rahoituksen
luokitusjärjestelmä
EU:n luokitusjärjestelmäasetus määrittelee kriteerit, joiden perusteella
taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.
Asetuksessa on kuusi keskeistä tavoitetta: ilmastoa koskevan delegoidun
säädöksen kattamat ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen
sopeutuminen sekä ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen kattamat
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen
kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistami-
nen.
Luokitusjärjestelmäasetus velvoittaa yrityksiä ilmoittamaan, mikä osuus
toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoista ja luokitusjärjestelmän
mukaista. Tiedot annetaan kolmen mittarin perusteella: liikevaihto,
pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx).
Liikevaihto
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOINEN LIIKEVAIHTO
Olemme arvioineet toimintojemme luokitusjärjestelmäkelpoisuutta
ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 ja 2 taloudellisten
toimintojen kuvausten (liitteet muutoksineen) sekä ympäristöä koskevan
delegoidun säädöksen liitteiden 1–4 perusteella.
Luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon olemme sisällyttäneet
kaikki tuote- ja projektimyyntimme sekä vuokratuotot koska ne liittyvät
ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen liitteen 2 (siirtyminen
kiertotalouteen) toimintoon 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus.
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAINEN LIIKEVAIHTO
Olemme arvioineet, että kiertotaloustavoitteen alaiset luokitusjärjestel-
mäkelpoiset toimintomme eivät täytä delegoidun ympäristösäädöksen
liitteessä 2 säädettyjä teknisiä arviointikriteerejä. Siksi emme raportoi
luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa.
Pääomamenot (CapEx)
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET PÄÄOMAMENOT
Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaispääomamenomme
sisältävät konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ilmoitettujen aineellisten
ja aineettomien hyödykkeiden lisäysten lisäksi vuokrasopimusten
perusteella toteutuneet käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset.
Luokitusjärjestelmäkelpoisiin pääomamenoihin olemme sisällyttäneet
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka liittyvät
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistukseen, joka on Vaisalan oma
luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto kiertotaloustavoitteen puitteissa.
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien
investointien määrä on arvioitu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden
valmistustoimintaan liittyvän liikevaihdon ja koko konsernin liikevaihdon
välisen suhdeluvun perusteella. Konsernin investoinnit aineettomiin
ja aineellisiin hyödykkeisiin on kerrottu tällä suhdeluvulla sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistustoimintaan liittyvien investointien
määrittämiseksi.
Lisäksi olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
tuotosten ostoon liittyviä luokitusjärjestelmäkelpoisia pääomamenoja.
Näitä ovat lisäykset vuokrattuihin rakennuksiin ja leasing-autoihin
liittyviin käyttöoikeusomaisuuseriin, koska rakennusten hankinta ja
omistaminen ja moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja
ilmastonmuutostavoitteiden puitteissa.
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET PÄÄOMAMENOT
Meillä ei ole omiin luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä
pääomamenoja. Emme myöskään voi arvioida luokitusjärjestelmäkelpois-
ten toimintojen tuotoksen ostoon liittyvien pääomamenojen luokitusjär-
jestelmän mukaisuutta. Siksi emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia
pääomamenoja.
Toimintamenot (OpEx)
LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINTAMENOT
Luokitusjärjestelmäraportoinnin yhteydessä kokonaistoimintamenomme
sisältävät ainoastaan tutkimuksen ja kehityksen kulut, pois lukien tutki-
mus- ja kehitysprojektien hallinnan kulut.
Olemme sisällyttäneet luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintamenoihin
tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät luokitusjärjestelmäkelpoiseen
toimintoomme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus.
LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET TOIMINTAMENOT
Koska Vaisalalla ei ole luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä
tutkimus- ja kehityskuluja, emme raportoi luokitusjärjestelmän mukaisia
toimintamenoja.
Kaksinkertaisen laskennan välttäminen
Olemme tunnistaneet luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja myös
ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden 1 (ilmastonmuutoksen
hillintä) ja 2 (ilmastonmuutokseen sopeutuminen) perusteella. Kaksinker-
taisen laskennan välttämiseksi näitä toimintoja ei kuitenkaan raportoida,
koska ne sisältyvät laajempaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuk-
sen toimintoon.
65
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2024 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus
(10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus
(16)
Vähimmäistason suojatoimet
(17)
Luokitusjärjestelmän mukais-
ten (A.1) tai luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2.) osuus
liikevaihdosta, vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava toiminta
(19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 0 0% 0%
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0%
Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 476,0 84% E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 86,5%
Luokitusjärjestelmäkelpoista muttei ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
476,0 84% 0% 0% 0% 0% 84% 0% 86,5%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 476,0 84% 0% 0% 0% 0% 84% 0% 86,5%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 88,6 16%
YHTEENSÄ 564,6 100%
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin
liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta
– vuotta 2024 koskevat tiedot
66
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin
liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista
– vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Pääomamenot (3)
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2024 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus
(10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus
(16)
Vähimmäistason suojatoimet
(17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten
(A.1) tai luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2.) osuus pääoma-
menoista, vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava toiminta
(19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0 0% 0%
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0%
Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 19,6 56 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM/
CCA 7.7
10,9 31 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 22,7 %
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
CCM/
CCA 6.5
0,6 2 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,8%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
31,0 90 % 33 % 33 % 0% 0% 56 % 0% 24,4%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 31,0 90 % 33 % 33 % 0% 0% 56 % 0% 24,4%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 3,8 10%
YHTEENSÄ 34,8 100%
67
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin
liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus
toimintamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Toimintamenot (3)
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2024 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus
(10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus
(16)
Vähimmäistason suojatoimet
(17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten
(A.1) tai luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2.) osuus toiminta-
menoista, vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava toiminta
(19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0 0% 0%
Josta mahdollistavat toiminnat 0 0% 0%
Josta siirtymätoiminnat 0 0% 0%
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 47,4 73 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 75,0%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
47,4 73% 0% 0 % 0% 0% 73% 0% 75,0%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 47,4 73% 0 % 0 % 0% 0% 73% 0% 75,0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 17,6 27%
YHTEENSÄ 65,0 100%
68
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT Kyllä/ei
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähkön tai prosessilämmön
tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämmön
tai jäähdytyksen tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
69
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS S1 Oma työvoima 71
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet (S1-1) 71
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa (S1-2) 72
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3) 72
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
toimet (S1-4) 73
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S1-5) 74
Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1-6) 76
Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7) 76
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9) 77
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14) 77
Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) 77
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus-
vaikutukset (S1-17) 77
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät 78
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toiminta-
periaatteet (S2-1) 78
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa (S2-2) 78
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi (S2-3) 78
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
toimet (S2-4) 79
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
tavoitteet (S2-5) 79
Konfliktimineraalit 80
Yhteiskunnalliset
tiedot
70
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS S1 Oma työvoima
Motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijämme ovat tärkein menes-
tyksemme avain. Työntekijöitämme motivoi olla mukana ratkaisemassa
aikamme tärkeimpiä haasteita. Pidämme vastuullista ja eettistä toimintaa
keskeisenä arvona Vaisalalle ja henkilöstöllemme. Työterveys ja -turvalli-
suus on myös merkittävä osa kaikkea toimintaamme. Panostamme henki-
löstömme työterveys- ja työturvallisuuskoulutukseen ja varmistamme, että
heillä on riittävä pätevyys työtehtäviensä turvalliseen suorittamiseen.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
Vaisalalla on toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä globaali laatu-,
ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS) omaan työvoi-
maan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaan. Molemmat kattavat
Vaisalan koko oman työvoiman. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation
ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.
Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toimintape-
riaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu
vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.
Vaisalan toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat yrityksen toiminnan
perusta, ja ne liittyvät kaikkiin olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuk-
siin. Lisätietoja vaikutuksista ja mahdollisuuksista on osiossa Vaisalan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Alueellisten yksikköjen ja
liiketoimintayksikköjen päälliköt sekä suorat esihenkilöt valvovat jatkuvasti
toimintaperiaatteiden noudattamista, minkä lisäksi näihin kohdistetaan
ajoittain sisäisiä tarkastuksia.
QEHS-politiikan yleistavoitteena on ylläpitää korkeaa laatua, ympäristön-
suojelua sekä työterveyttä ja -turvallisuutta. Tätä valvotaan tunnistamalla
ja raportoimalla tapauksia, vaaroja ja läheltä piti -tilanteita. Politiikka liittyy
Vaisalan mahdolliseen olennaiseen kielteiseen terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvään vaikutukseen sen omaan työvoimaan. Lisätietoja tästä vaikutuk-
sesta on osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että Vaisala
kunnioittaa ihmisoikeuksia ja puolustaa kansainvälisesti tunnustettuja
ihmis- ja työelämäoikeuksia. Nämä oikeudet määritetään kansainvälisessä
ihmisoikeusasiakirjassa sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelä-
män perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen kahdeksassa
yleissopimuksessa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa ihmiskaupan,
pakkotyön ja lapsityövoiman ehkäiseminen, yhdistymisvapauden ja
työehto sopimusneuvotteluoikeuden kunnioittaminen sekä työntekijöiden
suojeleminen syrjinnältä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa.
Vaisala on sitoutunut kunnioittamaan työntekijöidensä terveyttä ja turval-
lisuutta ja noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön työaikaa koskevia
yleissopimuksia.
Osana kestävyyttä tukevia käytäntöjä Vaisala on mukana YK:n Global
Compact aloitteessa. Tämä tarkoittaa, että Vaisala noudattaa aloitteen
kymmentä periaatetta, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksia,
työelämän normeja, ympäristönsuojelua sekä korruption vastaisia toimia.
Yrityksenä noudatamme aina toimintamaidemme lakeja ja määräyksiä.
Jos lainsäädännön vaatimukset poikkeavat toimintaperiaatteidemme
vaatimuksista, pyrimme noudattamaan tiukinta vaatimustasoa.
Vaisalan sitoutuminen eettiseen toimintaan ulottuu pelkän lakien noudat-
tamisen ulkopuolelle. Vaisala pyrkii olemaan hyvä yrityskansalainen, joka
panostaa aktiivisesti kestäviin liiketoimintatapoihin.
Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekou-
lutukseen joka toinen vuosi. Koulutuksessa käsitellään muun muassa
tasa-arvoa ja kunnioitusta työpaikalla sekä työterveyttä ja -turvallisuutta.
Lisäksi kaikki työntekijät saavat lyhyemmän pakollisen kertauskoulutuksen
kattavien koulutusten välillä. Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työnte-
kijöillemme kohdennettua koulutusta. Nämä koulutukset tarjotaan usein
pienemmissä ryhmissä ja kasvotusten.
Toimintaperiaatteet monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja
inkluusion edistämiseksi
Vaisala on sitoutunut edistämään osallistavaa työympäristöä selkeillä
toimintaperiaatteilla, jotka takaavat yhtäläiset mahdollisuudet ja syrji-
mättömyyden. Sitoumuksiimme kuuluu työllistämispäätösten tekeminen
pätevyyden ja ansioiden perusteella ilman puolueellisuutta minkään
suojatun ominaisuuden suhteen. Lisäksi tarjoamme maakohtaiset
vaatimukset täyttäviä äitiys- ja vanhempainvapaakäytäntöjä, jotka tukevat
raskaana olevia työntekijöitä ja tuoreita vanhempia työn ja perhe-elämän
tasapainottamisessa.
Varmistaaksemme, että nämä toimet toteutetaan tehokkaasti, Vaisala on
ottanut käyttöön koulutuksia, raportointimekanismeja, osallistavia käytän-
töjä ja jatkuvia parannuksia osana menettelyjämme. Kaikkia työntekijöitä
koulutetaan säännöllisesti monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta,
inkluusiosta ja syrjimättömyydestä. Vaisalalla on selkeät ohjeet ja prosessit
syrjintätapausten ilmoittamiseen, ja henkilöstöhallinto tutkii ne viipymättä
ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimiin. Vaisala edistää monimuotoi-
suutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota aloitteilla, kuten työntekijöiden
resurssiryhmillä ja mentorointiohjelmilla, luoden kannustavan ympäristön
kaikille työntekijöille.
Tarkistamme ja tarkennamme toimintaperiaatteitamme säännöllisesti
varmistaaksemme, että ne vastaavat työntekijöidemme tarpeita ja ylläpitä-
vät korkeaa osallisuutta.
Vaisalan toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) todetaan, että yhtiö
arvostaa kulttuuria, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, kuulluksi
ja tuetuksi tavalla, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen yhteistyön ja
suoriutumisen. Syrjintä, häirintä tai kiusaaminen missä tahansa muodossa
on ristiriidassa arvojemme kanssa ja rikkoo usein myös lakia. Tämä sisältää
etniseen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, sukupuoli-identiteettiin, ikään,
sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittisiin mielipiteisiin,
kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, vammaisuuteen tai siviili-
säätyyn perustuvan syrjinnän ja muun sovellettavien säännösten kattaman
syrjinnän. Vaisalan toimintaperiaatteet edellyttävät työntekijöiden aina koh-
71
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
televan muita kunnioittavasti ja arvostaen. Tämä tarkoittaa kuuntelemista,
erilaisten näkökulmien arvostamista ja syrjivän käytöksen poistamista.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
Vaisala on sitoutunut edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta,
inkluusiota ja työntekijöiden hyvinvointia ottamalla henkilöstömme
aktiivisesti mukaan päätöksentekoprosesseihin. Uskomme, että suora
yhteydenpito työntekijöihimme on olennaisen tärkeää heidän tarpeidensa
ymmärtämiseksi ja huomioimiseksi. Keräämme säännöllisesti työntekijöi-
den palautetta kyselyjen, kohderyhmäkeskustelujen ja henkilökohtaisten
tapaamisten kautta. Tämä panos on ratkaisevan tärkeää toimintaperi-
aatteidemme ja aloitteidemme kehittämisessä. Yhteydenpidossa saatu
palaute vaikuttaa strategioihimme ja varmistaa, että pyrkimyksemme lisätä
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja hyvinvointia vastaavat
työntekijöidemme todellisia tarpeita ja huolenaiheita. Esihenkilöt käyvät
kehityskeskustelut suoraan alaistensa kanssa. Työntekijän kanssa keskus-
tellaan toimista tai seuraavista ura-askelista, ja niistä sovitaan yhdessä
työntekijän kanssa. Vaisala toimii myös suoraan oman henkilöstönsä
kanssa työterveys- ja työturvallisuusriskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi
ja hallitsemiseksi. Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämi-
seksi sekä työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämi-
seksi olemme perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin.
Toimikuntien keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä
koskevia kehittämisehdotuksia, seurata työsuojelun toimintaohjelman
toteutumista sekä osallistua tapaturmien tutkintaan. Vaisala kannustaa
myös omaa työvoimaansa raportoimaan ennakoivasti kaikista työpaikan
terveys- ja turvallisuusriskeistä ja tekemään parannusehdotuksia.
Vaisalalla yhteydenpitoa tapahtuu eri vaiheissa, kuten toimintaperiaattei-
den ja aloitteiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Yhtey-
denpitoa toteutetaan muun muassa kyselyillä, kohderyhmäkeskusteluilla
ja säännöllisillä yhteisillä kokouksilla. Yhteydenpidon tiheys vaihtelee ja se
on useimmiten neljännesvuosittaista tai vuosittaista, mutta yhteydenpitoa
tehdään myös tarpeen mukaan, kun erityisiä ongelmia ilmenee. Työ-
suojelutoimikunnat kokoontuvat yleensä neljä kertaa vuodessa. Kehitys-
keskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Yleensä esihenkilöt ja
työntekijät sopivat, että ne pidetään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa
useamminkin. Vuosisuunnitelmamme mukaan työntekijämme käyvät
urakehityskeskustelunsa esihenkilönsä kanssa kalenterivuoden alussa.
Tässä keskustelussa suunnitellaan seuraavia mahdollisia kehittämistoimia
ja keskustellaan mahdollisista työntekijän uratoiveista.
HR-toiminto vastaa henkilöstöjohtajan johdolla yhteydenpidosta työvoiman
kanssa ja palautteen sisällyttämisestä strategiseen lähestymistapaamme
liittyen monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon sekä
työntekijöiden hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
Vaisalalla ei tällä hetkellä ole yleistä puitesopimusta, joka liittyisi erityisesti
sen työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Ylläpidämme kuiten-
kin avointa viestintää työntekijöiden edustajien kanssa varmistaaksemme,
että työntekijöiden näkökulmat, erityisesti ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin
liittyvät, sisältyvät käytäntöihimme.
Arvioimme yhteydenpitotoimiemme tehokkuutta työntekijöiltä saadun
palautteen avulla ja tarkastelemalla säännöllisesti kyselytutkimusten tulok-
sia, joilla mitataan työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kartoitetaan parannus-
kohteita. Arvioimme myös toteutettujen aloitteiden onnistumista henki-
löstön hyvinvointimittareiden ja urakehitysohjelmien osallistumisasteiden
perusteella. Arvioiden perusteella tehdään muutoksia sen varmistamiseksi,
että yhteydenpito pysyy merkityksellisenä ja vaikuttavana. Terveyden ja
turvallisuuden osalta ISO 45001 -standardiin perustuva työterveyden ja
-turvallisuuden johtamisjärjestelmämme luo pohjan jatkuvalle parantami-
selle ja varmistaa aktiivisen yhteydenpidon oman työvoimamme kanssa.
Vaisala on ryhtynyt toimiin varmistaakseen turvalliset työolot henkilöille,
jotka saattavat olla erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille, ja pyrkii jatku vaan
parantamiseen tällä alueella. Tällaiset tekijät otetaan huomioon prosesseja
ja työohjeita kehitettäessä. Mitä tulee monimuotoisuuteen, yhden vertai-
suuteen ja inkluusioon liittyviin vaikutuksiin, Vaisalalla ei tällä hetkellä ole
erityisiä prosesseja, joiden avulla voitaisiin saada tietoa erityisen alttiista
tai syrjäytyneistä ryhmistä. Olemme kuitenkin sitoutuneet tehostamaan
yhteydenpitomenettelyämme näissä ryhmissä ja pyrimme ottamaan
käyttöön kohdennettuja palautemekanismeja seuraavan vuoden aikana.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
Vaisalan HR-toiminto on ensisijainen yhteyspiste työsuhteeseen liittyvissä
huolenaiheissa, elleivät huolenaiheet johdu lain tai määräysten rikkomuk-
sista, joita työntekijän mielestä ei voi ilmoittaa tavanomaisia kanavia pitkin.
Näissä tilanteissa työntekijä voi tehdä ilmoituksen ilmoituskanavan kautta.
Vaisalan whistleblowing-politiikassa esitetty prosessi ja periaatteet
toimivat mekanismina, jonka avulla voidaan tuoda esiin huolenaiheita ja
tarjota toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja korjaamisen
mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Vaisala ei arvioi systemaattisesti, ovatko
ihmisoikeusvaikutusten korjaustoimenpiteet tehokkaita.
Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevat ilmoitukset voivat sisältää esimerkiksi
Vaisalan toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomuksia. Ilmoituska-
nava on kolmannen osapuolen tarjoama ulkoinen, suojattu portaali. Lisäksi
Vaisalalla on ennakoiva työterveyden ja -turvallisuuden raportointijärjes-
telmä. Kannustamme omaa työvoimaamme ja urakoitsijoitamme raportoi-
maan ennakoivasti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla sekä
ehdottamaan turvallisuusparannuksia työolosuhteisiin ja -tapoihin.
Kaikki Vaisalan työntekijät osallistuvat pakolliseen toimintaperiaatekoulu-
tukseen joka toinen vuosi. Koulutus sisältää opastusta ja ohjeita raportoin-
tiin. Lisäksi tiedot ovat saatavilla Vaisalan intranetissä.
Tarkastusvaliokunta on vastuussa esiin tuotujen ja käsiteltyjen ongelmien
seurannasta ja valvonnasta, ja compliance-toiminnosta vastaava henkilö
raportoi niistä neljännesvuosittain. Tällä hetkellä ilmoituskanavan ja
korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta ei ole arvioitu.
72
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisala ei tällä hetkellä arvioi, ovatko sen työntekijät tietoisia ilmoitus-
kanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista, joiden avulla he voivat tuoda
esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan, tai luottavatko he niihin. Vaisalan
whistleblowing-politiikka kuitenkin varmistaa, että vilpittömässä mielessä
toimivia suojellaan vastatoimilta.
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S1-4)
Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten kielteisten
vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi
Vaisalalla voi mahdollisesti olla olennainen kielteinen vaikutus omaan
työvoimaansa työtapaturmien tai jopa kuolemantapausten kautta. Työ-
terveys- ja työturvallisuusriskien järjestelmällisen tunnistamisen, arvioinnin
ja hallinnan avulla Vaisala tunnistaa tarvittavat toimenpiteet näiden
kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja varmistaa, että sen käytännöt eivät
aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä vaikutuksia sen omaan työvoimaan.
Tämä prosessi toteutetaan yhteistyössä työntekijöidemme ja muiden
sidosryhmiemme kanssa. Työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana riskien
tunnistamiseen ja hallintaan kunkin maan käytäntöjen mukaan. Riskienar-
viointiprosessissa arvioimme ja määritämme vakavuuden ja todennäköi-
syyden riskeille, joille työntekijät voivat altistua. Riskienarvioinnit kattavat
sekä rutiini- että poikkeustyöt. Merkittävimmät tapaturmariskit esiintyvät
sähkötöissä sekä korkeissa paikoissa ja kemikaalien kanssa työskennel-
täessä. Noudatamme riskien pienentämisessä hallintakeinojen hierarkiaa.
Mikäli arvioidaan, että työntekijään voi kohdistua vähäistä suurempi
riski, suunnittelemme toimenpiteet riskin pienentämiseksi. Ensisijainen
tavoitteemme on poistaa tunnistetut vaarat tai korvata ne vähemmän
vaarallisilla vaihtoehdoilla. Mikäli se ei ole mahdollista, riskejä pyritään edel-
leen pienentämään lähteellä ensisijaisesti teknisin hallintakeinoin. Mikäli
henkilönsuojaimia on tarpeen käyttää, työntekijä saa ne maksutta. Riskien
arviointi- ja hallintaprosessin laatu varmistetaan osana järjestelmämme
sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Kannustamme myös kaikkia ilmoittamaan
ennakoivasti kaikista työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeistä ja ehdotta-
maan parannuksia työolojen ja -menetelmien turvallisuuteen.
Vaisalan työterveys- ja turvallisuustiimi hallitsee terveyteen ja turvallisuu-
teen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Kaikki alla luetellut toimet auttavat
saavuttamaan toimintaperiaatteidemme päämäärän vähentää tapaturmien
määrää. Vaisala ei ole tarjonnut tai mahdollistanut korjaustoimia omaan
henkilöstöön kohdistuvan tosiasiallisen olennaisen vaikutuksen osalta,
koska tällaisia vaikutuksia ei esiintynyt vuonna 2024.
TERVEYS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS
Panostamme oman työvoimamme työterveys- ja turvallisuuskoulutukseen
lisätäksemme turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä varmistaak-
semme, että kaikilla työntekijöillä on työnsä edellyttämä pätevyys.
Kerromme työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytännöistämme kaikille
pakollisessa perehdytyskoulutuksessa. Yleisen perehdytyksen lisäksi
tarjoamme koulutusta esihenkilöille sekä täsmäkoulutusta työntekijöille,
jotka altistuvat erityisille riskeille työpaikalla. Työturvallisuuskoulutus
on työntekijöillemme ilmaista, ja koulutukset voi suorittaa työajalla.
Toimipaikoissamme työskentelevät urakoitsijat saavat myös työterveys- ja
turvallisuusperehdytyksen. Työterveys- ja turvallisuuskoulutuksen
tehokkuutta seurataan sisäisten työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjes-
telmän auditointien avulla. Työterveys- ja turvallisuuskoulutus on jatkuvaa
toimintaa, eikä sen valmistumiselle ole määriteltyä aikahorisonttia.
TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAT
Vaisalan ja sen työntekijöiden välisen yhteistyön lisäämiseksi sekä
työterveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseksi olemme
perustaneet työsuojelutoimikuntia useisiin toimipisteisiin. Toimikunta
toimii Suomessa, Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa,
Japanissa, Ranskassa ja Kiinassa. Nämä paikalliset toimikunnat kattavat
kaikki työntekijäryhmät. Toimikunnilla on tärkeä rooli työterveyden ja
-turvallisuuden seurannassa ja kehittämisessä. Toimikuntien keskeisiä
tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia kehittämisehdo-
tuksia työnantajalle ja seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista.
Tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen
ja perehdyttämisen järjestämiseksi sekä osallistua työntekijöiden työkykyä
ylläpitävään toimintaan. Toimikunnat myös seuraavat työturvallisuusilmoi-
tuksia ja osallistuvat tapaturmien tutkintaan. Toimikuntien tehokkuutta
seurataan toimikuntien ja niiden pitämien kokousten lukumäärällä.
Työsuojelutoimikuntien työ on jatkuvaa toimintaa, eikä sen valmistumiselle
ole määriteltyä aikahorisonttia.
UUSI
RAPORTOINTITYÖKALU
Vuonna 2024 otimme käyttöön uuden terveys- ja turvallisuustapausten ja
-parannusten raportointityökalun, joka on kehitetty yhteistyössä henki-
löstön edustajien kanssa. Työkalu yksinkertaistaa oman työvoimamme
raportointiprosessia ja mahdollistaa tehokkaamman seurannan ja toimet.
Uuden raportointityökalun tehokkuutta seurataan raporttien lukumäärällä.
Toimet, joilla pyritään saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia
omaan työvoimaan
Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota (DEI) koskevien
aloitteiden hallintaan ja toteuttamiseen on varattu erilaisia resursseja.
Näitä ovat taloudelliset, henkilöstö- ja tekniset resurssit koulutukseen,
työntekijöiden resurssiryhmien (ERG) toimintaan, palkkakyselyihin ja
edistymisen seurantajärjestelmiin. Vaisalan toimet osallistavan ja tukevan
työympäristön edistämiseksi esitetään oheisessa taulukossa.
Kaikki toimet ovat käynnissä, eikä niiden valmistumiselle ole määriteltyä
aikahorisonttia. Vaisalalla on kuitenkin aikasidottuja tavoitteita, kuten
sukupuolten palkkaeron kaventaminen (katso osio Monimuotoisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet), ja nämä toimet
edistävät tavoitteiden saavuttamista.
Kaikki toimet koskevat Vaisalan työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa ja
kaikilla työn vaativuustasoilla.
73
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Toimi Kuvaus Tehokkuuden seuranta ja arviointi
DEI-koulutus ja -tietoisuus Vaisala on ottanut käyttöön DEI-verkkokoulutusmoduulin, jolla lisätään työntekijöiden tietoisuutta ja ymmärrystä DEI:n periaatteista. Tehokkuutta seurataan osallistumisasteiden ja koulutustilaisuuksien palautteen avulla.
Työntekijäresurssi-ryhmien
(ERG) perustaminen
Ensimmäisen ERG-ryhmän, Women@Vaisala & Allies, perustamisen tavoitteena on vahvistaa tukiverkostoja ja edistää
osallistavampaa työpaikkakulttuuria.
Tehokkuutta valvotaan seuraamalla ERG-ryhmän toimintaa ja sen vaikutusta
työntekijöiden sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen.
Palkkatasa-arvoaloitteet Palkkaerojen tunnistamiseksi ja korjaamiseksi tehdään säännöllisiä palkkatutkimuksia, joiden tavoitteena on samapalkkaisuus
kaikilla työn vaativuustasoilla ja toimipaikoilla.
Tehokkuutta seurataan vuosittaisilla kyselyillä ja edistymisraporteilla.
Osallistava työympäristö Toimintaperiaatteilla ja käytännöillä varmistetaan kaikkien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet sekä luodaan
turvallinen, välittävä ja esteetön työympäristö.
Tehokkuutta seurataan työntekijöiden palautteen, tapausilmoitusten ja
toimintaperiaatteiden arviointien avulla.
Vaisalan johtoryhmä seuraa tavoitetta kuukausittain. Vaisalalla ei ole suoraa
yhteydenpitoa oman työvoimansa tai työntekijöiden edustajien kanssa
tavoitteen seurannassa.
Työtapaturmat tutkitaan ja korjaavat ja ehkäisevät toimet määritellään
tapauskohtaisesti. Myös kehitystä seurataan, ja vuosittaiset parannus-
tarpeet huomioidaan vuosittaisessa toteutussuunnitteluprosessissa.
Monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyvät tavoitteet
Vaisala on asettanut kunnianhimoiset monimuotoisuus-, yhdenvertai-
suus- ja inkluusiotavoitteet (DEI) vuosille 2026 ja 2030, ja ne keskittyvät
eri osa-alueisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen,
sukupuolten väliseen tasapainoon teknisissä rooleissa, johtotehtäviin ja
monikulttuuriseen edustukseen työvoimassa. DEI-tavoitteemme ovat
linjassa Vaisalan mission ja toimintaperiaatteiden päämäärien kanssa, joilla
edistetään osallistavaa, kannustavaa ja oikeudenmukaista työympäristöä.
Näillä tavoitteilla pyritään puuttumaan eroihin ja lisäämään edustusta
monimuotoisuuteen liittyvissä eri ulottuvuuksissa.
Tavoitteet koskevat kaikkia Vaisalan työntekijöitä kaikilla toimipaikoilla ja
työn vaativuustasoilla.
Tavoitteiden määrittelymenetelmiämme ovat säännöllisten palkkatut-
kimusten, DEI-indeksimittausten ja ERG-ryhmien palautteen arviointi.
Tärkeitä oletuksia tavoitteiden määrittelyssä ovat yhdenmukaistaminen
kansallisten, EU:n ja kansainvälisen tason politiikkojen tavoitteiden kanssa
ottaen huomioon kestävän kehityksen ja paikalliset kontekstit. Tietolähteitä
ovat sisäiset kyselyt, työntekijöiden palaute ja automaattiset raportointijär-
jestelmät.
Eri henkilöstöryhmät ja edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana näiden
tavoitteiden asettamisessa. DEI-aloitteita johtaa DEI-asioiden globaali
johtaja, ja ERG- ja muut työntekijäryhmät antavat niihin panoksensa.
Suorituskykyä tavoitteisiin nähden seurataan DEI-koulutukseen
osallistumisasteiden, ERG-ryhmien palautteiden ja säännöllisten DEI-
indeksimittausten avulla. Tarkastelemme ajoittain edistymistä varmis-
taaksemme yhdenmukaisuuden alkuperäisten suunnitelmiemme kanssa
ja analysoimme kehitystä tai merkittäviä muutoksia tunnistaaksemme
parannuskohteita.
Tavoitteiden asettamisprosessi sisältää suoran yhteydenpidon työntekijöi-
den ja edustajien kanssa realististen ja saavutettavissa olevien tavoitteiden
asettamiseksi. Säännöllistä seurantaa ja suorituskyvyn arviointeja tehdään,
jotta voimme seurata edistymistämme tavoitteiden suhteen. Keräämme
jatkuvasti palautetta ja teemme analyyseja tunnistaaksemme opittuja
asioita ja kehittämiskohteita.
Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1-5)
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet
Vaisalan tavoite TRIF-tapaturmataajuudelle (Total Recordable Injury
-
man. TRIF mittaa kuolemantapausten, poissaoloon johtaneiden tapatur-
mien, sijaistyön ja muiden lääketieteen ammattilaisen hoitoa vaativien
tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Vaisalan TRIF vuodelle
2024 oli 1,82, joten tavoite saavutettiin. Suoriutumista tavoitteeseen
nähden seurataan ja arvioidaan kuukausittain. Vuonna 2024 saavutettua
tasoa käytetään perusarvona, josta edistystä mitataan.
Tavoite määriteltiin sen perusteella, että olemme sitoutuneet Kansain-
välisen työjärjestön tavoitteeseen vähentää työtapaturmia ja työperäisiä
sairauksia. Työterveys ja -turvallisuus on merkittävä osa kaikkea Vaisalan
toimintaa. Vaisala on sitoutunut saavuttamaan nolla työhön liittyvää
kuolemantapausta ja poistamaan työtapaturmat tai työperäiset sairaudet.
TRIF-tavoite tukee toimintaperiaatteidemme päämäärien saavuttamista.
Olemme lisänneet Vaisalan ja sen työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työ-
terveys- ja työturvallisuusasioissa perustamalla työsuojelutoimikuntia useissa
toimipisteissä. Toimikunnilla on tärkeä rooli tavoitteiden asettamisessa.
74
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisalan DEI-tavoitteet
SAAVUTETTU TASO
Tavoite Kuvaus Tavoitetaso ja vuosi Perusvuosi (2021)
1
2023 2024
Sukupuolten
palkkatasa-arvo
2
Olemme ylläpitäneet hyvää sukupuolten välistä palkka-
tasa-arvoa, mutta haluamme kaventaa eron kokonaan.
Poistetaan kaikki selittämättömät
sukupuolten väliset palkkaerot kokonaan
vuoteen 2025 mennessä.
Naisten palkat olivat esihenkilöillä
ja asiantuntijoilla keskimäärin 97 %
miesten palkoista ja tuotannon työn-
tekijöillä 101 % miesten palkoista.
Naisten palkat olivat esihenkilöillä
ja asiantuntijoilla keskimäärin 96 %
miesten palkoista ja tuotannon työn-
tekijöillä 101 % miesten palkoista.
Naisten palkat olivat esihenkilöillä
ja asiantuntijoilla keskimäärin 94 %
miesten palkoista ja tuotannon työn-
tekijöillä 99 % miesten palkoista.
DEI-indeksi DEI-indeksi mittaa yleistä osallisuutta arvioimalla työntekijöiden
tunteita monimuotoisuudesta ja osallisuudesta Vaisalassa.
Nostetaan DEI-indeksi 4,3:een
vuoteen 2026 mennessä ja 5:een
vuoteen 2030 mennessä.
4,12/5 4,0/5 4,0/5
DEI-indeksin ero DEI-indeksin ero mittaa tunteiden eroa vähemmistöiksi
tunnistautuvien ja vähemmistöiksi tunnistautumattomien
välillä.
Pienennetään ero 0,15:een vuoteen 2026
mennessä ja poistetaan se vuoteen 2030
mennessä.
0,42 0,35 0,33
Sukupuolijakauma
teknisissä rooleissa
Tämä tavoite keskittyy tasapainoisemman sukupuolijakauman
saavuttamiseen teknisissä rooleissa, mukaan lukien IT:n,
tuotehallinnan ja T&K:n asiantuntija- ja esihenkilötehtävät.
Nostetaan edustus 22 prosenttiin
vuoteen 2026 mennessä ja 30 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä.
17 % 17 % 18 %
Sukupuolijakauma
johdossa
Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä johdossa. Nostetaan edustus 30 prosenttiin
vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä.
26 % 27 % 28 %
Sukupuolijakauma
ylimmässä johdossa
Koko työvoiman sukupuolijakauma tulee näkyä ylimmässä
johdossa.
Nostetaan edustus 34 prosenttiin
vuoteen 2026 mennessä ja 40 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä.
23 % 28 % 25 %
Monikulttuuriset
osaajat Suomessa
Suomen merkittävän tuotekehityksen ja globaalin vienti-
painotuksen ansiosta monipuolinen kulttuuriosaaminen on
välttämätöntä. Pyrimme ylittämään toimialan keskiarvon
monikulttuurisessa edustuksessa Suomessa.
Säilytetään 10 prosentissa vuoteen 2026
saakka ja nostetaan 15 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä.
7 % 10 % 10 %
Monikulttuuriset
osaajat ylimmässä
johdossa
Globaalina yrityksenä ylimmän johtomme tulee heijastaa
monimuotoista työvoimaamme ja olla yhdenmukainen
kasvutavoitteidemme kanssa.
Nostetaan 35 prosenttiin vuoteen 2026
mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2030
mennessä.
29 % 28 % 33 %
DEI-koulutuksen
suorittaneiden osuus
Pyrimme korkeaan DEI-koulutuksemme suorittaneiden
osuuteen.
Nostetaan suorittaneiden osuus 70 prosenttiin
vuoteen 2026 mennessä ja 90 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä.
N/A 38 % 64,8 %
1) Perusvuoden arvot edustavat tilannetta huhtikuussa 2021, jolloin tavoitteet asetettiin. Tavoite DEI-koulutuksen suorittaneiden osuudelle asetettiin vuonna 2023, joten perusvuosi tälle tavoitteelle on 2023.
2) Eri laskentamenetelmien vuoksi nämä luvut eivät ole vertailukelpoisia osiossa Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16) raportoidun sukupuolten palkkaeron kanssa.
75
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Keskeiset henkilöstöluvut
Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on
validoinut tässä osiossa esitettyjä mittareita.
Vaisalan työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Työntekijätietoja ylläpidetään Vaisalan henkilöstötietojärjestelmässä, ja
erilaisia raportteja voidaan luoda automaattisesti kaikkiin raportointi-
tarpeisiin. Kaikki tämän kestävyysraportin henkilöstöluvut on raportoitu
henkilömääränä raportointikauden lopussa.
Vuonna 2024 Vaisalan oman henkilöstön vaihtuvuus oli 165 henkilöä ja
oman henkilöstön vaihtuvuusaste oli 7,3 %.
Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Miehet 1 688
Naiset 749
Muut 0
Ei ilmoitettu 2
Henkilöstö yhteensä
1
2 439
1) Tilinpäätöksessä ilmoitettu edustavin lukumäärä, henkilöstön määrä joulukuun 2024 lopussa, on
raportoitu Vaisala Oyj:n tilinpäätöstiedotteen tammi–joulukuu 2024 osiossa Henkilöstö.
Henkilöstön määrä maissa, joissa Vaisalalla on vähintään 50
työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä
Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Suomi 1 538
Yhdysvallat 352
Henkilöstö sopimustyypin ja sukupuolen mukaan
1.1.2024 – 31.12.2024
Naiset Miehet Muut*
Ei
ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 749 1 688 0 2 2 439
Vakinaisten
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 685 1 576 0 2 2 263
Määräaikaisten
työ suhteisten työn-
tekijöiden määrä 64 112 0 0 176
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työ suhteisten työn-
tekijöiden määrä 28 50 0 0 78
Kokoaikaisten
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 692 1 598 0 2 2 292
Osa-aikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 29 40 0 0 69
* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.
Henkilöstö sopimustyypin ja alueen mukaan
2
1.1.2024 – 31.12.2024
Suomi Americas EMEA APAC Yhteensä
Työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 1 538 402 314 185 2 439
Vakinaisten työ-
suhteisten työn-
tekijöiden määrä 1 420 401 304 138 2 263
Määräaikaisten
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 118 1 10 47 176
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 76 0 2 0 78
Kokoaikaisten
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 1 417 398 295 182 2 292
Osa-aikaisten
työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä 45 4 17 3 69
2) Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka; APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue; EMEA: Eurooppa,
Lähi-itä ja Afrikka.
Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
Vaisalan omaan työvoimaan kuului raportointikauden lopussa 40 muuta
kuin työsuhteista työntekijää henkilömääränä raportoituna.
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä on saatavilla milloin
tahansa Vaisalan sisäisestä järjestelmästä, mutta prosessiin sisältyy
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden manuaalinen laskeminen
76
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
järjestelmässä olevien tietojen perusteella. Automaattisempaa raportointi-
prosessia kehitetään, ja se otetaan käyttöön vuonna 2025.
Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat enimmäkseen pääasiallisesti
työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien osapuolen yritysten
toimittamia henkilöitä ja joitakin itsenäisiä ammatinharjoittajia. Muut kuin
työsuhteiset työntekijät toimivat useissa tehtävissä, kuten IT:ssä, myyn-
nissä ja logistiikassa.
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Ylimmän johdon sukupuolijakauma *
Sukupuoli Työntekijöiden määrä Prosenttiosuus
Naiset 20 25 %
Miehet 60 75 %
Muut 0 0 %
* Vaisala on määritellyt ylimmän johdon työntekijöiksi ylemmissä johtotehtävissä työskentelevät
henkilöt, joilla on tietyt sisäiset palkkaluokat.
Henkilöstön jakautuminen ikäryhmittäin
Ikäryhmä Työsuhteisten työntekijöiden määrä Prosenttiosuus
Alle 30 vuotta 294 12 %
30–50 vuotta 1 400 57 %
Yli 50 vuotta 745 31 %
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
Vaisalan ISO 45001 -standardiin perustuva työterveyden ja -turvallisuuden
johtamisjärjestelmä kattaa 100 % omasta työvoimastamme. 86 % Vaisalan
omasta työvoimasta työskentelee toimipaikoilla, joissa johtamisjärjestel-
män on auditoinut ulkoinen osapuoli.
Vuonna 2024 työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista
johtuvien kuolemantapausten lukumäärä Vaisalan omassa työvoimassa oli
0. Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä Vaisalan toimipaikoissa työskentelevien
muiden työntekijöiden osalta oli myös 0. Kirjattavia työtapaturmia sattui 8,
ja kirjattavien työtapaturmien suhdeluku (TRIF) oli 1,82.
Kirjattavien työtapaturmien suhdeluvun laskennassa käytetty tehtyjen
työtuntien määrä on osittain arvioitu vakiotyötuntien perusteella.
Palkitsemista koskevat mittarit (S1-16)
Vuonna 2024 Vaisalassa sukupuolten palkkaero, jolla tarkoitetaan nais- ja
miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen
eroa ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työnteki-
jöiden keskimääräisestä palkkatasosta, oli 14 %.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta
ansiota saavan henkilön kokonaisansioiden ja kaikille työsuhteisille
työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin
välinen suhde, oli 19,3.
Sukupuolten palkkaeron laskennassa palkkatasoksi määritellään
bruttotuntipalkan taso. Laskelmassa huomioidaan vain naiseksi tai
mieheksi identifioituvat aktiiviset työsuhteiset työntekijät (mukaan lukien
palkalliset ja palkattomat poissaolot). Bruttotuntipalkka kaikille paitsi
tuntityöntekijöille lasketaan jakamalla kokoaikaista työtä vastaava vuo-
tuinen peruspalkka vuotuisilla työtunneilla. Kokoaikaista työtä vastaavan
vuotuisen peruspalkan laskelma perustuu toteutuneeseen peruspalkkaan
ja kokoaikaisvastaaviin työtunteihin, jotka ovat saatavilla Vaisalan henkilös-
töjärjestelmästä, sekä kunkin maan toimittamiin vuotuisiin työtunteihin.
Tuntityöntekijöiden osalta käytetään Vaisalan henkilöstöjärjestelmään
kirjattua bruttotuntipalkkaa.
Vuotuista kokonaisansiota koskevan suhdeluvun laskennassa kokonai-
sansioiksi määritellään työsuhteisille työntekijöille vuoden 2024 aikana
maksettu verotettava kokonaispalkkio. Nämä tiedot saadaan maakohtai-
sesti palkkahallinnolta.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
Vuonna 2024 raportoitujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä,
kokonaismäärä oli 11.
Vuonna 2024 tehtyjen valitusten määrä, pois lukien edellä raportoidut
syrjintä- ja häirintätapaukset, oli 28. Näitä ovat valitukset, jotka on tehty
Vaisalan omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien
kanavien kautta ja tapauksen mukaan OECD:n monikansallisille yrityksille
tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille, ja jotka liittyvät ESRS S1 Oma
työvoima 2 kohdassa määriteltyihin työoloihin ja -ehtoihin, yhdenver-
taiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille sekä muihin
työhön liittyviin oikeuksiin. Raportoitujen syrjintätapausten, mukaan lukien
häirintä, ja tehtyjen valitusten määrä sisältävät sekä HR-toiminnolle että
compliance-toiminnolle raportoidut tapaukset.
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen
sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä oli 0 euroa.
77
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
ESRS S2 Arvoketjun
työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
Vaisalalla on toimintaperiaatteet kumppaneille (Partner Code of Conduct),
joilla hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia.
Toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta mer-
kityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa, mukaan
lukien YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.
Kumppaneiden toimintaperiaatteet liittyvät kaikkiin kolmeen Vaisalan
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaan olennaiseen vaikutukseen, jotka
liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, lapsityövoimaan ja pakkotyöhön.
Lisätietoja näistä olennaisista vaikutuksista on osiossa Vaisalan olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Kumppaneiden toimintaperiaatteiden soveltamisala ja yleiset tavoitteet
on kerrottu osiossa Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2).
Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation ylin taso, joka on vastuussa
toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Kumppaneiden toimintaperiaatteet edellyttävät, että yhteistyökumppa-
nimme sitoutuvat Vaisalan tavoin ihmisoikeuksiin. Tämä tarkoittaa ihmisten
kohtelua kunnioittavasti ja arvostaen, monimuotoisuuden tukemista,
erilaisten mielipiteiden hyväksymistä, yhtäläisten mahdollisuuksien
edistämistä kaikille sekä osallistavan ja eettisen kulttuurin vaalimista.
Kaikki nämä sitoumukset ovat ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk-
sen, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan ja Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) yleissopimusten mukaisia. Kumppanien odotetaan toteuttavan
ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia mahdollisten haitallisten
vaikutusten välttämiseksi ja käsittelemiseksi YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansal-
lisille yrityksille annettujen vastuullisen liiketoiminnan toimintaohjeiden
mukaisesti.
Arvoketjun työntekijöiden osalta Vaisalan toimintaperiaatteet kumppa-
neille käsittelevät ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä.
Odotamme myös kumppaneidemme noudattavan työlainsäädäntöä sekä
varmistavan oikeudenmukaiset työolosuhteet, tarkat työsuhdetiedot ja
selkeän työehtojen tiedottamisen. Työsuhteissa on noudatettava yhtäläisiä
mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä sekä nollatoleranssia häirinnän
suhteen. Lisäksi työntekijöillä tulee olla säännölliset lepoajat, ja heidän
oikeuttaan järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluita on kun-
nioitettava. Kumppaneillamme tulee olla järjestelmät näiden vaatimusten
valvomiseksi ja täyttämiseksi.
Vaisalan yhteistyökumppaneilta edellytetään, että niillä on omat toimitta-
jien toimintaperiaatteet tai vastaavat ohjeet omille yhteistyökumppaneil-
leen, jotka kattavat Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita vastaavat
periaatteet ja vaatimukset. Vaisalan kumppaneiden on myös varmistettava,
että niiden liikekumppanit noudattavat periaatteita ja vaatimuksia, sekä
seurattava aktiivisesti kumppanien vaatimustenmukaisuutta.
Kumppanien on tarjottava työntekijöilleen keinot ilmaista huolensa
kumppaneiden toimintaperiaatteissa määritellyistä vaatimuksista, ja
työntekijää, joka ilmoittaa huolenaiheesta vilpittömässä mielessä, on
suojattava vastatoimilta. Vaisalan whistleblowing-politiikan mukaan
kaikista epäillyistä ihmisoikeusloukkauksista voidaan ilmoittaa Vaisalan
ilmoituskanavassa, jonka kautta sidosryhmät voivat myös hakea korjaavia
toimenpiteitä.
Vaisalan arvoketjujen alku- ja loppupäässä ei vuonna 2024 raportoitu
arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisille yrityksille
annettuja toimintaohjeita ei olisi noudatettu.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
Vaisalalla ei ole yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten
edustajiensa kanssa suoraan tai sellaisten luotettavien valtuutettujen
kautta, joilla on tarkka käsitys heidän tilanteestaan. Olemme arvioineet
suoran yhteydenpidon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien tai
heidän edustajiensa kanssa haastavaksi. Pyrimme kuitenkin käyttämään
kansalaisjärjestöjä luotettavina valtuutettuina, jotka edustavat vaikutusten
kohteena olevien arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä. Vuonna 2024
yritimme ottaa yhteyttä kansalaisjärjestöihin tätä tarkoitusta varten, mutta
emme saaneet vastausta. Jatkamme näitä toimia vuonna 2025.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvo-
ketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)
Vaisalan whistleblowing-politiikassa hahmotellut prosessit ja periaatteet
toimivat mekanismina, jolla arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin
huolensa, sekä mekanismina, joka tarjoaa ja mahdollistaa korjaavia toimia
ihmisoikeusvaikutuksiin. Whistleblowing-politiikka koskee kaikkia Vaisalan
arvoketjuissa olevia, jotka haluavat jakaa huolenaiheen tekemällä ilmoituk-
sen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi ihmisoikeusloukkaukset.
Seuraavat periaatteet koskevat kaikkea tutkintaa: Ilmoitukset käsitellään
luottamuksellisesti, puolueettomat henkilöt tutkivat niitä, jatkokysymykset
lähetetään turvallisesti, eikä nimettömien ilmoittajien henkilöllisyyttä
etsitä tai paljasteta missään vaiheessa. Kanava on kolmannen osapuolen
tarjoama ulkoinen, suojattu portaali.
78
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Compliance-toiminnosta vastaava henkilö ylläpitää tietoja ilmoitetuista
asioista ja korjaavista toimenpiteistä, jotta esille tuotuja ja käsiteltyjä
ongelmia voidaan seuranta ja valvoa. Vaisalalla ilmoitukset käsittelee
työryhmä, joka koostuu lakiosaston, talousorganisaation, henkilöstöhallin-
non ja tarvittaessa asianomaisten liiketoiminta-alueiden jäsenistä. Vaisalan
compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta
esiin tuodut huolenaiheet tarkastusvaliokunnalle. Vaisalalla ei tällä hetkellä
ole käytössä prosessia kanavan tehokkuuden varmistamiseksi.
Vaisala ei tällä hetkellä seuraa ja arvioi, ovatko arvoketjun työntekijät
tietoisia näistä prosesseista ja luottavatko he niihin keinona tuoda esiin
huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Sekä Vaisalan
kumppaneiden toimintaperiaatteet että whistleblowing-politiikka käsitte-
levät huolenaiheita esittävien henkilöiden suojelua vastatoimilta.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet (S2-4)
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyvät
toimet
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia hallitaan ottamalla
huomioon ihmisoikeusnäkökohdat toimittajien ja alihankkijoiden
valinta- ja hallintaprosesseissa sekä vaatimalla toimittajia ja alihankkijoita
noudattamaan Vaisalan kumppaneiden toimintaperiaatteita. Tätä tukevat
toimittajien arvioinnit ja auditoinnit. Nämä ovat käynnissä olevia toimia,
joita jatketaan myös tulevina raportointivuosina.
Raportointivuonna tehdyt keskeiset toimet ovat Vaisalan kumppaneiden
toimintaperiaatteiden päivittäminen, EcoVadis-arviointien käytön aloit-
taminen toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa ihmisoikeuksiin liittyvillä
alueilla sekä yleisen alihankintaprosessin parantaminen ihmisoikeuksien
due diligence -prosessin osalta. Vaisalalla ei ole käytössä muita toimia
tai aloitteita, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä
vaikutuksia arvoketjun työntekijöille.
Vuonna 2025 pyrimme edelleen parantamaan ihmisoikeuksia koskevan
due diligence -prosessin tehokasta sisällyttämistä toimittajien ja alihank-
kijoiden valinta- ja hallintaprosesseihin. Tähän sisältyy työntekijöiden ja
kumppaneiden tietämyksen lisääminen ihmisoikeuksia koskevasta due
diligence -prosessista arvoketjuissa.
Kunkin toimen piiriin kuuluvat toimittajat ja alihankkijat valitaan riski-
arvioin tien ja ostojen suuruuden perusteella.
Kaikkien toimien odotetaan parantavan kykyämme valvoa ja parantaa
ihmisoikeuskäytäntöjä arvoketjuissamme, mikä edistää toimintaperiaattei-
demme päämäärien saavuttamista. Vaisala ei tällä hetkellä seuraa tai arvioi
toimien vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa vaikutusten kohteena oleville
sidosryhmille. Vaisala kuitenkin seuraa toimittajiemme EcoVadis-pisteiden
parannuksia osa-alueilla työvoima ja ihmisoikeudet sekä kestävät hankin-
nat, jonka odotetaan antavan epäsuorasti tietoa toimien tehokkuudesta.
Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia ihmisoikeusongelmia tai tapauksia, jotka
liittyvät Vaisalan arvoketjujen alku- tai loppupäähän.
Vaisala ei ole raportointikaudella toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollis-
taakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen.
Vaisala on osoittanut vaikutusten hallintaan osa-aikaisia henkilöresursseja
useista toiminnoista. Lisäksi taloudellisia resursseja osoitetaan toimittajien
arviointeihin ja auditointeihin.
Prosessit asianmukaisten toimien tunnistamiseksi, joilla voidaan
vastata arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin tosiasiallisiin tai
mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin
Vaisala toteuttaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin, joka
sisältää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdol-
listen kielteisten vaikutusten tunnistamisen ja käsittelemisen. Nykyiset
vaiheet ovat:
• Riskiarviointi: Arvoketjujen analysointi niiden alueiden tunnistamiseksi,
joissa työntekijät voivat olla vaarassa.
• Vaikutusanalyysi: Tunnistettujen riskien vakavuuden ja toden-
näköisyyden arvioiminen.
• Toiminnan suunnittelu: Asianmukaisten toimenpiteiden suunnittelu
kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi.
• Toteutus: Toimintasuunnitelman toteuttaminen selkeillä vastuilla ja
aikataululla.
• Seuranta ja raportointi: Toimien tulosten seuranta, tarvittavien
muutosten tekeminen ja edistymisen raportointi sidosryhmille.
Vaisala ei ole määritellyt lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että
käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen
korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että
prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5)
Seurataksemme edistymistä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
kielteisten vaikutustemme vähentämiseen liittyvien toimintaperiaattei-
demme päämäärissä olemme asettaneet tavoitteet EcoVadis-arvioinnin
kattavuudelle suorien ostojemme osalta sekä suorien toimittajiemme
EcoVadis-pisteiden parantamiselle.
Tavoitteet asetettiin suorille toimittajille, koska vakavimmat
ihmisoikeusriskit liittyvät suoraan toimitusketjuun, erityisesti
elektroniikkaan.
EcoVadisin arviointimenetelmä mittaa yrityksen kestävyyden
johtamisjärjestelmän laatua sen toimintaperiaatteiden, toimien ja KPI-
raportoinnin kautta neljässä kategoriassa: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet,
79
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
eettisyys ja kestävä hankinta. Näistä kategorioista asetimme pistemäärän
parantamistavoitteet niille kategorioille, jotka ovat merkityksellisimpiä
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten kannalta: työ- ja
ihmisoikeudet sekä kestävä hankinta.
EcoVadisin arviointitulokset esitetään tuloskortissa, joka on voimassa
yhden vuoden kerrallaan. Laskennassa on huomioitu arviointijakson
viimeisen kuuden kuukauden aikana vanhentuneet EcoVadis-tuloskortit.
Tavoitteen kuvaus Tulos 2024 (perustaso) Tavoite 2025
EcoVadis-arvioidut suorat ostot 74 % 75 %
Suorien toimittajien EcoVadis-pis-
teiden keskimääräinen parannus
Työ- ja ihmisoikeudet -osa-alueella
59,7/100 + 1,0 pistettä
vuodesta 2024
Suorien toimittajien EcoVadis-pis-
teiden keskimääräinen parannus
Kestävä hankinta -osa-alueella
54,2/100 + 1,0 pistettä
vuodesta 2024
Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Vaisala ei
ollut suoraan yhteydessä arvoketjun työntekijöiden, heidän edustajiensa tai
luotettavien valtuutettujen kanssa tavoitteiden asettamisen, suoritusten
seurannan tai parannusten tunnistamisen aikana.
Konfliktimineraalit
Konfliktimineraalit on Vaisalalle yhteisökohtainen kestävyysseikka, jota
ESRS-standardit eivät kata.
Konfliktimineraaleja koskevat toimintaperiaatteet
Konfliktimineraaleihin liittyvien vaikutusten hallintaa ohjaavat toimintape-
riaatteemme (Code of Conduct), joissa todetaan sitoutumisemme vastuul-
liseen mineraalien hankintaan, sekä kumppaneiden toimintaperiaatteet
(Partner Code of Conduct), jotka edellyttävät toimittajiemme hankkivan
mineraaleja vastuullisesti.
Konfliktimineraaleja koskevat toimet
Toimintamalliamme mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden
varmistamiseksi ohjaavat OECD:n due diligence -ohjeet konfliktialueilta
ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien vastuullisiin
toimitusketjuihin (OECD Due Diligence Guidance for Responsible
Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High-Risk
Areas). Käytämme Responsible Minerals Initiativen raportointimallia,
kun keräämme ja välitämme tietoja tinan, volframin, tantaalin ja kullan
(3TG:n) lähteistä ja alkuperästä toimitusketjussa. Edellytämme myös
toimittajiemme luovan järjestelmiä ja prosesseja näiden mineraalien
vastuullista hankintaa varten ja tekevän yhteistyötä Vaisalan kanssa
konfliktimineraalien due diligence -prosessissa. Lisäksi edellytämme
toimittajamme vaativan samaa omilta toimittajiltaan.
Nämä kaikki ovat jatkuvia toimia, ja ne kattavat mineraalien koko toimitus-
ketjun.
Konfliktimineraaleihin liittyvät tavoitteet
Arvioimme edistymistä toimintaperiaatteidemme päämäärässä,
vastuullisessa mineraalien hankinnassa, seuraamalla toimitusketjun
läpinäkyvyyden tasoa vuosittain. Vaisalan tavoitteena vuonna 2024 oli, että
vähintään 90 % konfliktimineraalien tiedonkeruun kattamista toimittajista
toimittaa vaaditun raportointipohjan täytettynä Vaisalalle. Tavoite kattaa
aktiiviset toimittajat, joilta Vaisala ostaa osia tai tuotteita, jotka sisältävät tai
voivat sisältää 3TG-metalleja. Tavoite asetettiin perustuen Vaisalan arvioon
realistisesta saavutettavasta tasosta. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet
tavoitteen asettamiseen.
Konfliktimineraaleja koskevat mittarit
Tavoitteen saavuttamista seurataan kuukausittain kolmannen osapuolen
keräämien tietojen ja toimittamien edistymisraporttien avulla. Vuonna
2024 tavoite ylitettiin, sillä 100 % konfliktimineraalien tiedonkeruun
kattamista toimittajista toimitti täytetyn raportointipohjan Vaisalalle.
Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi-
nut tämän mittarin.
80
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hallintotapa-
tiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 82
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1) 82
Suhteet toimittajiin (G1-2) 82
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3) 83
Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4) 84
81
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
(G1-1)
Vaisalalla on kansainvälinen korruption vastainen politiikka ja
whistleblowing-politiikka, joilla hallitaan liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyviä olennaisia vaikutuksia. Toimitusjohtaja on Vaisalan organisaation
ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.
Koulutuksen ja tietojen jakamisen avulla Vaisala asettaa kaikki toiminta-
periaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti
kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa.
Kansainvälisen korruption vastaisen politiikan yleisenä tavoitteena on
estää korruptiota ja varmistaa, että kaikkea liiketoimintaa harjoitetaan
laillisesti, eettisesti ja läpinäkyvästi. Tätä seurataan säännöllisillä auditoin-
neilla ja vaatimustenmukaisuustarkastuksilla korruption vastaisten lakien
ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Politiikka liittyy korrup-
tioon ja lahjontaan liittyviin mahdollisiin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin.
Politiikka koskee Vaisalan työntekijöitä ja kaikkia liikekumppaneita kaikissa
toiminnoissa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla sekä arvoketjujen alku-
että loppupäässä.
Whistleblowing-politiikan yleisenä tavoitteena on tarjota työntekijöille
turvallinen ja luottamuksellinen tapa ilmoittaa epäeettisestä tai laitto-
masta toiminnasta. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö raportoi
tapauksista ja prosessista säännöllisesti Vaisalan tarkastusvaliokunnalle.
Politiikka liittyy väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvään
mahdolliseen olennaiseen kielteiseen vaikutukseen. Politiikka on sovel-
tamisalaltaan globaali, ja se koskee kaikkia alueita, joilla Vaisala toimii
ja ottaa huomioon paikalliset lait ja määräykset. Tiettyjä maantieteellisiä
poikkeuksia voi olla, jos paikalliset lait ja määräykset kumoavat Vaisalan
toimintaperiaatteet.
Lisätietoja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä vaikutuksista on
osiossa Vaisalan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Vaisalan ilmoituskanava toimii mekanismina huolenaiheiden esiin tuomi-
selle. Kaikki sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat jakaa huolenaiheensa
tekemällä ilmoituksen. Ilmoitettuja asioita voivat olla esimerkiksi Vaisalan
toimintaperiaatteiden tai ihmisoikeuksien rikkomukset. Tutkinnan suorittaa
compliance-toiminnosta vastaava henkilö lakiasiainjohtajan tukemana.
Ilmoituskanavan tarjoaa kolmas osapuoli. Vaisalan toimintaperiaatteet
(Code of Conduct) ja whistleblowing-politiikka takaavat, että vilpittömässä
mielessä ilmoituksen tekevää työntekijää suojellaan vastatoimilta.
Työntekijät koulutetaan vähintään joka toinen vuosi tunnistamaan
mahdollista Vaisalan toimintaperiaatteiden vastaista toimintaa ja ilmoitta-
maan siitä. Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka on ilmoitusten
ensisijainen vastaanottaja, osallistuu aktiivisesti ilmoituksiin liittyvään
koulutukseen.
Whistleblowing-politiikassa määritellyt prosessit ja periaatteet toimivat
myös mekanismeina liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien korruptio-,
lahjonta- ja muiden tapausten tutkintaan. Näillä periaatteilla pyritään myös
varmistamaan, että tapaukset käsitellään ripeästi, riippumattomasti ja
objektiivisesti.
Sisäisten arvioidemme perusteella myynti- ja markkinointi- sekä hankinta-
ja toimitusketjun hallintatoiminnoilla on todettu olevan suurin korruption
ja lahjonnan riski. Myynnin ja markkinoinnin työntekijät ovat tekemisissä
kolmansien osapuolien edustajien, asiakkaiden ja kannustepohjaisten
palkitsemisrakenteiden kanssa, kun taas hankinnan ja toimitusketjun
hallinnan työntekijät ovat tekemisissä tavaran- ja palvelutoimittajien sekä
rahallisesti suurten transaktioiden kanssa.
Suhteet toimittajiin (G1-2)
Vastuulliset toimitusketjut
Toimitusketjuissaan Vaisala pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetuja sekä
innovaatioita yhteistyön voimalla. Liiketoimintamme pohjautuu laajalle
valikoimalle ja pienille volyymeille. Tämän monitahoisuuden hallinta vaatii
satojen toimittajien ja valikoitujen kumppanien tehokasta koordinointia.
Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien
odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju.
Asetamme toimittajillemme tiukat vaatimukset ja teemme heidän kans-
saan yhteistyötä tiiviisti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa molempien
osapuolten kehittymisen.
Suorat toimittajamme toimivat pääsääntöisesti lähellä tuotekehitystämme
ja tuotantolaitoksiamme. Ostamme alikokoonpanoja, komponentteja ja
mekaanisia osia pääasiassa Suomesta, muualta Euroopasta ja Yhdysval-
loista. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat tyypillisiä toimitusketjuja
globaalissa elektroniikan valmistuksessa.
Toimittajien hallinta
Vaisalan toimittajien hallintamallissa on viisi toimittajaluokkaa: väliaikainen,
mahdollinen, hyväksytty, suositeltava ja strateginen. Näiden lisäksi
toimittajien joukossa on esimerkiksi vaiheittain poistuvia toimittajia sekä
pidempään jatkuneiden vakavien ongelmien vuoksi tarkkailulistalla olevia
toimittajia. Luokitus määrittää Vaisalan ja toimittajan välisen suhteen
ja toimittajan hallintamallin. Toimittajien edellytetään täyttävän tietyt
vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille
asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, riskiarviointeihin sekä
ostojen suuruuteen. Toimittajien on myös sitouduttava noudattamaan
kumppaneiden toimintaperiaatteita.
Teemme yhteistyötä EcoVadisin kanssa, kun arvioimme toimittajiemme
kestävyyttä ja rohkaisemme niitä käyttämään arviointituloksia
kestävyyteen liittyvien käytäntöjensä jatkuvaan parantamiseen.
82
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Lisätietoja EcoVadis-arviointeihin liittyvistä tavoitteistamme on osiossa
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S2-5). Käytämme myös toimittajien
kestävyyden itsearviointikyselyä (Supplier Sustainability Self-Assessment
Questionnaire, SAQ) toimittajien arvioinnissa ja kehittämisessä. Mikäli
toimittajan arvio ei täytä Vaisalan vaatimuksia, toimittajan edellytetään
toteuttavan korjaavia toimenpiteitä kestävyyden parantamiseksi osana
kokonaisvaltaista kehityssuunnitelmaansa. EcoVadis-arvioinnin ja SAQ:n
avulla arvioidaan myös uusien toimittajien kestävyyttä.
Osana toimittajien hallintaprosessiamme teemme toimittajillemme laatu-,
toimitusketju- ja prosessiauditointeja. Näissä auditoinneissa tarkastamme
myös kestävyyteen liittyviä näkökulmia, kuten Vaisalan kumppaneiden toi-
mintaperiaatteiden noudattaminen, työ- ja ihmisoikeudet, työturvallisuus,
ympäristöasioiden hallinta, tuoteturvallisuus sekä konfliktimineraalien
hallinta.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)
Vaisalalla on nollatoleranssi kaikkia korruption muotoja kohtaan. Yhtiön
kansainvälinen korruption vastainen politiikka kieltää ehdottomasti
lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen
tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Politiikka sisältää
selkeitä neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja
kestitsemisen piiriin. Määräajoin työntekijöille järjestettävät toiminta-
periaatekoulutukset sisältävät myös korruption ja lahjonnan torjuntaan
liittyviä aiheita. Lisäksi korruption vastaisesta politiikasta on räätälöity
yksityiskohtainen koulutus henkilöstöryhmille, jotka riskiarvioinnin mukaan
voivat joutua tehtävissään haastaviin tilanteisiin.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen on painopisteenä myös Vaisalan
yhteistyökumppaniverkostossa, jonka kautta yhtiö palvelee asiakkaita
maailmanlaajuisesti. Verkostoon kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä
yli 100 maassa. Koska Vaisalan liiketoiminta kattaa laajan maantieteellisen
alueen, mukaan lukien liiketoimintaympäristöltään haastavia alueita,
liikekumppaneiden valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kump-
paneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja
lausekkeita sopimuksen välittömästä irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo
toimintaperiaatteitamme (Code of Conduct) tai korruption vastaista
politiikkaamme. Vaisala tarjoaa toimintaperiaatteista myös verkkokou-
lutusta, joka on suunnattu erityisesti jakelukumppaneille. Koulutuksen
suorittamista seurataan sähköisen järjestelmän avulla. Koulutuksessa
painottuu korruption ja lahjonnan torjunta, jolla varmistamme, että kump-
panit ymmärtävät Vaisalan periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaisesti
kaikissa tilanteissa.
Vaisalan tutkintaprosessi on suunniteltu varmistamaan puolueettomuus
ja perusteellisuus, ja yhtiöllä on jäsennelty prosessi raportoida tutkinnan
tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille. Työryhmään, joka vastaa
lakien, määräysten ja Vaisalan sisäisten sääntöjen epäiltyjä rikkomuksia
koskevien ilmoitusten käsittelystä, kuuluu henkilöitä ylimmästä joh-
dosta, jotka eivät osallistu raportoituun asiaan liittyvään päivittäiseen
johtamiseen. Työryhmän jäsenet ovat lakiasiainjohtaja, talousjohtaja,
henkilöstöjohtaja sekä tarpeen mukaan liiketoiminta-alueiden johtajat.
Compliance-toiminnosta vastaava henkilö, joka vastaa ilmoitettujen
tapausten esittelystä, on myös keskeisessä roolissa objektiivisuuden
ylläpitämisessä. Järjestämällä tutkintaprosessin tällä tavalla Vaisala pyrkii
ehkäisemään eturistiriitoja ja varmistamaan, että tutkinnat suoritetaan
asianosaisista riippumatta. Lisäksi compliance-toiminnosta vastaava
henkilö raportoi ilmoituskanavan kautta esiin tuodut huolenaiheet
tarkastusvaliokunnalle.
Vaisala varmistaa, että sen korruption vastainen politiikka ja toimintape-
riaatteet (Code of Conduct) viestitään tehokkaasti asianomaisille sidos-
ryhmille. Viestintä toteutetaan säännöllisillä koulutustilaisuuksilla, jotka
on räätälöity eri työntekijäryhmille heidän tehtäviensä ja mahdollisesti
kohtaamiensa riskien mukaan.
Kaikki työntekijät käyvät joka toinen vuosi pakollisen toimintaperiaate-
koulutuksen, joka sisältää aiheita liiketoiminnan harjoittamisesta sekä
korruption ja lahjonnan ehkäisystä ja havaitsemisesta. Koulutus kattaa
100 % toiminnoista, joilla on suurin riski altistua korruptiolle ja lahjonnalle.
Hallitukselle koulutus on vapaaehtoista. Lisäksi kattavampien koulutusten
välillä kaikki työntekijät saavat pakollisen lyhyemmän kertauskoulutuksen.
Yleiskoulutuksen lisäksi tarjoamme työntekijöillemme kohdennettua
koulutusta. Näitä tilaisuuksia tarjotaan usein pienemmissä ryhmissä ja
kasvotusten. Koulutusten tyyppi, laajuus ja yksityiskohtaisuus räätälöidään
vastaamaan eri työntekijäryhmien erityistarpeita ja riskiprofiileja.
Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvät
toimet
Alla on tiedot vuonna 2024 tehdyistä keskeisistä korruption ja lahjonnan
ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvistä toimista ja niiden odotetuista
tuloksista. Kaikki alla luetellut toimet auttavat saavuttamaan toiminta-
periaatteidemme päämäärät, jotka on raportoitu osiossa Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet (G1-1). Vaisalalla ei ole
tulevaisuuteen suunniteltuja toimia. Vaisala ei ole asettanut liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyviä kestävyystavoitteita, sillä asiaankuuluvia tavoitteita
ei ole tunnistettu.
KANSAINVÄLISEN KORRUPTION VASTAISEN POLITIIKAN PÄIVITYS
Päivityksellä pyrittiin yhdenmukaistamaan politiikka maailmanlaajuisten
parhaiden käytäntöjen kanssa ja varmistamaan, että se on tarkoituksenmu-
kainen nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Odotettu tulos on lisääntynyt
tietoisuus ja korruption vastaisten ohjeiden tiukempi noudattaminen
organisaation kaikilla tasoilla.
WHISTLEBLOWING-POLITIIKAN PÄIVITYS
Päivityksen tavoitteena oli tarjota vankemmat puitteet epäeettisestä
toiminnasta ilmoittamiseen ja väärinkäytösten paljastajien suojelemiseen.
Odotettu tulos on ilmoitusten määrän kasvu ja mahdollisten ongelmien
aikaisempi havaitseminen, mikä edistää läpinäkyvämpää ja vastuullisem-
paa organisaatiota.
83
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNNAN RISKIARVIOINTI
Riskiarviointi keskittyi suuren riskin alueisiin myyntiorganisaatiossa ja
muissa asiaankuuluvissa ryhmissä kaikilla maantieteellisillä alueilla. Se
kattoi toiminnot, jotka voivat olla alttiina korruptio- tai lahjontariskeille,
mukaan lukien vuorovaikutus asiakkaiden, toimittajien ja muiden kol-
mansien osapuolten kanssa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä.
Odotettu tulos on mahdollisten riskien tunnistaminen ja kohdennettujen
lieventämisstrategioiden toteuttaminen, mikä vähentää korruptio- ja
lahjontatapausten todennäköisyyttä.
KORRUPTION TORJUNNAN JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN KOULUTUS
Osalle myyntiorganisaatiota ja muille asiaankuuluville ryhmille järjestettiin
koulutustilaisuuksia compliance-toiminnosta vastaavan henkilön johdolla.
Odotettu tulos on lisääntynyt tietoisuus ja ymmärrys korruption torjunnan
käytännöistä, mikä johtaa tehokkaampaan epäeettisen toiminnan
ehkäisyyn ja organisaation toimintaperiaatteiden noudattamiseen.
Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)
Varmennuspalvelujen tarjoaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoi-
nut tässä osiossa esitettyjä mittareita.
Vuonna 2024 ei ollut tuomioita korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisesta, tunnistettuja korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksia tai vahvistettuja korruptio-
tai lahjontatapauksia. Tästä syystä toimet korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksiin puuttumiseksi eivät olleet
tarpeellisia. Jos niitä tapahtuisi, kurinpitotoimiin ryhdyttäisiin Vaisalan
toimintaperiaatteiden mukaisesti.
84
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Milj. euroa 2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto 564,6 540,4 514,2 437,9 379,5
vienti ja ulkomaantoiminta, % 98,0 98,0 98,0 98,0 97,0
Bruttokate, % 56,3 55,8 54,8 55,2 56,1
EBITA 90,3 74,7 70,7 61,0 52,1
% liikevaihdosta 16,0 13,8 13,8 13,9 13,7
Liiketulos 82,9 66,6 62,5 50,1 44,8
% liikevaihdosta 14,7 12,3 12,2 11,5 11,8
Tulos ennen veroja 80,8 63,1 59,6 48,3 41,3
% liikevaihdosta 14,3 11,7 11,6 11,0 10,9
Tilikauden tulos 63,7 48,9 45,1 39,5 32,8
% liikevaihdosta 11,3 9,1 8,8 9,0 8,7
Tutkimus- ja kehityskulut 68,6 67,7 62,4 55,3 53,2
% liikevaihdosta 12,1 12,5 12,1 12,6 14,0
Poistot ja arvonalentumiset 24,3 24,3 23,6 21,6 21,1
Milj. euroa 2024 2023 2022 2021 2020
Rahavarat 88,8 90,3 55,5 77,9 45,4
Oma pääoma 308,6 267,9 250,5 230,3 205,5
Taseen loppusumma 589,4 442,8 439,2 408,0 351,8
Oman pääoman tuotto, % 22,1 18,9 18,7 18,1 16,3
Omavaraisuusaste, % 52,4 61,3 58,1 57,2 59,0
Korolliset velat 129,5 62,1 63,4 50,2 57,0
Nettovelka 40,6 -28,2 7,9 -27,7 11,6
Nettovelkaantumisaste, % 13,2 -10,5 3,2 -12,0 5,7
Nettokäyttöpääoma 75,1 72,9 82,4 44,5 61,5
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin* 19,1 13,9 13,7 19,2 31,0
% liikevaihdosta 3,4 2,6 2,7 4,4 8,2
Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8 29,8 80,0 41,0
Liiketoiminnan rahavirran ja liiketuloksen suhde 1,0 1,3 0,5 1,6 0,9
Saadut tilaukset 565,6 528,1 500,8 455,2 382,8
Tilauskanta tilikauden lopussa 215,0 172,5 154,6 160,0 137,8
Henkilöstökulut 225,3 210,9 190,4 174,3 154,1
Henkilöstö keskimäärin 2 368 2 327 2 141 1 967 1 929
Henkilöstö tilikauden lopussa 2 439 2 314 2 235 1 979 1 939
* Ilman liiketoimintojen hankintojen vaikutusta
** Vuoden 2023 alusta alkaen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen jatkuvaa tilausmyyntiä ei ole sisällytetty saatuihin tilauksiin ja tilauskantaan. Vuosi
2022 on raportoitu vastaavalla tavalla.
*** Henkilöstön määrä sisältää pitkäaikaispoissaolijat 1.1.2021 alkaen. Vuosi 2020 on muutettu vastaavasti.
Tunnusluvut
***
**
***
**
Tunnusluvut ovat osa hallituksen toimintakertomusta.
85
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Osakekohtaiset tunnusluvut
Euroa 2024 2023 2022 2021 2020
Osakekohtainen tulos 1,76 1,35 1,24 1,08 0,91
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos 1,75 1,35 1,24 1,07 0,91
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta 2,17 2,31 0,82 2,21 1,14
Osakekohtainen oma pääoma 8,50 7,39 6,91 6,36 5,70
Osakekohtainen osinko* 0,85 0,75 0,72 0,68 0,61
Osinko/tulos**, % 48,4 55,6 57,9 62,9 66,9
Efektiivinen osinkotuotto**, % 1,76 1,89 1,83 1,28 1,51
Hinta/voittosuhde 27,57 29,51 31,71 49,31 44,34
A-sarjan osakkeen kurssikehitys
ylin kurssi 50,00 44,55 54,40 55,80 42,50
alin kurssi 32,60 30,30 36,15 30,00 21,65
osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi 41,95 38,28 43,03 39,45 32,58
päätöskurssi 48,40 39,70 39,45 53,30 40,35
Euroa 2024 2023 2022 2021 2020
Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo
tilikauden lopussa***, milj. euroa 1 756 1 439,2 1 429,2 1 924,2 1 452,6
A-sarjan osakkeen vaihto
kpl 2 808 545 3 089 946 2 384 806 2 939 088 3 852 297
% sarjan kokonaismäärästä 8,6 10,4 8,0 9,9 13,0
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 36 436 728 36 436 728 36 436 728 36 436 728 36 436 728
A-sarjan osakkeet 32 809 875 29 705 636 29 705 636 29 705 636 29 705 636
K-sarjan osakkeet 3 626 853 6 731 092 6 731 092 6 731 092 6 731 092
Ulkona olevat osakkeet tilikauden lopussa***,
kpl 36 284 579 36 251 252 36 228 241 36 101 073 35 999 689
* Hallituksen esitys
** Hallituksen esityksen mukaan laskettuna
*** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen päätöskurssiin.
Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.
86
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos, euroa = Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa = Liiketoiminnan rahavirta
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Oma pääoma/osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko/osake, euroa = Tilikaudelta jaettava osinko
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos, % = Tilikaudelta jaettava osinko
x 100
Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus
Efektiivinen osinkotuotto-% = Osinko/osake
x 100
A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto-suhde (P/E) = A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa = A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa
x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa
taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätös-
normistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät
esitettyä informaatiota. Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat:
Liikevaihto vertailukelpoisilla
= Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä valuuttakursseilla
valuuttakursseilla
Bruttokate, % = Liikevaihto - myytyjä suoritteita vastaavat kulut
x 100
Liikevaihto
Kiinteät kulut = Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut + tutkimus- ja kehityskulut
EBITA = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja
ja -kuluja, osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta, yritysostojen yhteydessä tunnis-
tettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia sekä tuottoja ja
kuluja liittyen hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahin-
toihin. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista
kannattavuutta ja sen kehitystä.
Liiketulos = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja
ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-
alueiden operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä.
Tulos ennen veroja = IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja
Oman pääoman = Tilikauden tulos
x 100
tuotto-% (ROE) Oma pääoma (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Liiketoiminnan rahavirran
ja liiketuloksen suhde
= Liiketoiminnan rahavirta / Liiketulos
Investoinnit = Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä
Tilauskanta = Tilikauden päättyessä täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien
suoritevelvoitteiden määrä ja vuokrasopimuksista toimittamaton osuus
Nettovelka = Korolliset velat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste, % = Korolliset velat - rahavarat
x 100
Oma pääoma
Nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset (myyntisaamiset + sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät + muut korottomat saamiset) - korottomat velat (ostovelat + sopi-
muksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset + muut korottomat velat)
87
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Konsernitilinpäätös 89
Konsernituloslaskelma 89
Konsernin laaja tuloslaskelma 90
Konsernitase 91
Konsernin rahavirtalaskelma 93
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista 94
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 95
Taloudellinen kehitys
1. Raportoitavat segmentit 99
2. Maantieteellisiä alueita
koskevat tiedot 100
3. Myyntituotot
asiakassopimuksista 101
4. Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut 102
5. Henkilöstökulut ja
henkilöstön lukumäärä 103
Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tulos laskelman, taseen,
raha virtalaskelman, laskelman oman pää oman muutoksista ja liitetiedot, sekä emo yhtiön
tulos laskelman, taseen, rahoitus laskelman ja liitetiedot.
6. Eläkevelvoitteet 103
7. Osakeperusteiset maksut 105
8. Tutkimus- ja kehityskulut 106
9. Rahoitustuotot ja -kulut 106
10. Tuloverot 107
11. Osakekohtainen tulos 111
Nettokäyttöpääoma
12. Myyntisaamiset ja
muut saamiset 111
13. Vaihto-omaisuus 113
14. Ostovelat ja muut velat 113
15. Varaukset 113
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
sekä vuokrasopimukset
16. Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet 114
17. Vuokrasopimukset 120
Pääomarakenne
18. Oma pääoma 122
19. Rahoitusriskien hallinta 124
20. Pitkäaikaiset saamiset 125
21. Rahoitusvarat ja -velat 125
22. Korolliset velat ja muut oikaisut
rahavirtalaskelmassa 129
23. Rahavarat 129
24. Vastuusitoumukset 130
Konsolidointi
25. Hankitut liiketoiminnot 131
26. Tytäryhtiöt 134
27. Osakkuusyhtiö 135
Muut liitetiedot
28. Lähipiiritapahtumat 136
29. Tilintarkastajan palkkiot 138
30. Myöhemmin sovellettavat
uudet ja uudistetut IFRS-
tilinpäätösstandardit ja
tulkinnat 138
Emoyhtiön tilinpäätös 140
Emoyhtiön tuloslaskelma 140
Emoyhtiön tase 141
Emoyhtiön rahoituslaskelma 143
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 144
1. Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet 144
2. Liikevaihto 146
3. Liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut 147
4. Henkilöstökulut ja henkilöstö 148
5. Poistot ja arvonalentumiset 150
6. Rahoitustuotot ja -kulut 150
7. Välittömät verot 150
8. Pysyvät vastaavat 151
9. Muut saamiset 154
10. Siirtosaamiset 154
Tilinpäätös 2024
11. Laskennalliset verosaamiset
ja -velat 155
12. Pakolliset varaukset 155
13. Oma pääoma 155
14. Muut pitkäaikaiset ja
lyhytaikaiset velat 156
15. Lainat rahoituslaitoksilta 156
16. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset
siirtovelat 157
17. Saamiset ja velat muilta
Vaisala-konsernin yhtiöiltä 157
18. Vastuusitoumukset ja
annetut pantit 157
19. Tilintarkastajan palkkiot 157
Toimintakertomuksen ja tilin-
päätöksen allekirjoitukset 159
Tilinpäätösmerkintä 159
Tilintarkastuskertomus 160
88
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Konsernituloslaskelma
Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liikevaihto 1, 2, 3 564,6 540,4
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 5, 13, 16 -246,5 -238,8
Bruttokate 318,1 301,7
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut 5, 7, 16 -167,2 -168,2
Tutkimus- ja kehityskulut 5, 7, 8, 16 -68,6 -67,7
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 4 0,6 0,9
Liiketulos 82,9 66,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 27 0,2 0,2
Rahoitustuotot 9 9,4 8,2
Rahoituskulut 9 -11,8 -11,9
Tulos ennen veroja 80,8 63,1
Tuloverot 10 -17,0 -14,2
Tilikauden tulos 63,7 48,9
Konsernitilinpäätös
Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 63,7 48,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos 11
Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,75 1,35
89
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi (verojen jälkeen)
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut 6 0,0 -0,0
Yhteensä 0,0 -0,0
Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot 4,3 -3,3
Yhteensä 4,3 -3,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 4,4 -3,3
Tilikauden laaja tulos 68,1 45,6
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 68,1 45,6
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
90
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Konsernitase
Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 16 151,9 62,5
Aineelliset hyödykkeet 16 105,6 95,0
Käyttöoikeusomaisuuserät 17 21,4 13,1
Osakesijoitukset 0,1 0,1
Osuus osakkuusyhtiössä 27 1,6 1,4
Pitkäaikaiset saamiset 20 1,2 1,3
Laskennalliset verosaamiset 10 12,7 7,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä 294,5 181,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 13 57,8 58,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset 12 111,0 85,5
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja muut myynnin jaksotukset 3 32,2 24,2
Tuloverosaamiset 5,2 2,8
Rahavarat 23 88,8 90,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 295,0 261,7
Varat yhteensä 589,4 442,8
Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 18
Osakepääoma 7,7 7,7
Muut rahastot 0,7 0,6
Muuntoerot 5,1 0,8
Omat osakkeet -4,1 -4,2
Kertyneet voittovarat 299,2 263,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, yhteensä 308,6 267,9
Oma pääoma yhteensä 308,6 267,9
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 21 105,0 50,0
Korolliset vuokrasopimusvelat 17 21,4 9,3
Eläkevelvoitteet 6 2,1 2,3
Laskennalliset verovelat 10 5,3 2,9
Varaukset 15 0,6 0,4
Muut pitkäaikaiset velat 21 6,7 4,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä 141,2 69,0
91
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Milj. euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 21 - 0,0
Korolliset vuokrasopimusvelat 17 3,1 2,8
Ostovelat ja muut velat 14 95,7 66,5
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 3 28,4 30,7
Tuloverovelat 9,9 3,3
Varaukset 15 2,7 2,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä 139,7 105,9
Velat yhteensä 280,9 175,0
Oma pääoma ja velat yhteensä 589,4 442,8
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
92
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos 63,7 48,9
Poistot ja arvonalentumiset 16 24,3 24,3
Rahoitustuotot ja -kulut 9 2,4 3,7
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 4 -0,0 -0,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 27 -0,2 -0,2
Tuloverot 10 17,0 14,2
Muut oikaisut 22 -0,4 -0,7
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 13 0,2 3,0
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+) 12 -31,8 16,2
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 14 20,9 -9,7
Käyttöpääoman muutos -10,7 9,5
Saadut korot ja muut rahoituserät 9 2,2 1,7
Maksetut korot ja muut rahoituserät 9 -3,7 -4,4
Maksetut tuloverot 10 -15,8 -12,9
Liiketoiminnan rahavirta 78,9 83,8
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla 25 -20,9 -
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin* 16, 25 -84,8 -13,9
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 4 0,1 0,3
Investointien rahavirta -105,6 -13,7
Milj. euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot 18 -27,2 -26,1
Omien osakkeiden hankinta 18 -0,8 -2,1
Lainasaamisten muutos 0,1 -0,3
Korollisten velkojen nostot 21 70,0 77,4
Korollisten velkojen takaisinmaksut 21 -15,0 -79,9
Vuokrasopimusvelan pääoman maksut 17 -2,8 -3,1
Rahoituksen rahavirta 24,2 -34,1
Rahavarojen muutos, lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -2,4 36,0
Rahavarat tilikauden alussa 90,3 55,5
Rahavarojen muutos -2,4 36,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1,0 -1,2
Rahavarat tilikauden lopussa 23 88,8 90,3
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
*
)
Liiketoimintojen yhdistämiseen (WeatherDesk-liiketoiminta) liittyvät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat tilikaudella 2024
yhteensä 65,7 miljoonaa euroa.
93
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa Liitetieto Osakepääoma Muut rahastot Muuntoerot Omat osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2022 7,7 3,5 4,1 -3,3 238,5 250,5 0,0 250,5
Osakeperusteisten maksujen muutos -2,9 2,9
Oma pääoma 1.1.2023 7,7 0,6 4,1 -3,3 241,4 250,5 0,0 250,5
Tilikauden tulos 18 48,9 48,9 48,9
Muut laajan tuloksen erät 18 -0,0 -3,3 0,0 -3,3 -3,3
Osingonjako 18 -26,1 -26,1 -26,1
Omien osakkeiden hankinta 18 -2,1 -2,1 -2,1
Osakeperusteiset maksut 7, 18 1,2 -1,2 -0,1 -0,1
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset,
jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa 0,0 0,0 -0,0
Oma pääoma 31.12.2023 7,7 0,6 0,8 -4,2 263,0 267,9 267,9
Tilikauden tulos 18 63,7 63,7 63,7
Muut laajan tuloksen erät 18 4,3 0,0 4,4 4,4
Osingonjako 18 -27,2 -27,2 -27,2
Omien osakkeiden hankinta 18 -0,8 -0,8 -0,8
Osakeperusteiset maksut 7, 18 0,8 -0,1 0,7 0,7
Siirrot erien välillä 0,1 -0,2 -0,1 -0,1
Oma pääoma 31.12.2024 7,7 0,7 5,1 -4,1 299,2 308,6 308,6
94
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin perustiedot
Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 85-vuo-
tisella kokemuksella Vaisala tarjoaa mittausratkaisuja ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten
toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity
osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2.
Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 17.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön
verkkosivulta, vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21,
01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-
standardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa
olevia IAS- ja IFRS-tilinpäätösstandardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002
säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. Kaikki esitetyt
luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin
kerrottu. Tekstiosioissa edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään suluissa. Tunnuslukujen laskentakaavat
esitetään hallituksen toimintakertomuksessa.
Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräys-
valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle
tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä
sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien,
jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut.
Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Hankinnasta maksettava vastike on luovutettujen
varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien ja aiempia omistajia kohtaan syntyneiden
velkojen käypä arvo. Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on
luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon
jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernituloslaskelmaan.
Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden
hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, joista ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Määrä,
jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu
osuus ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi
kuin hankittu nettovarallisuus, tästä syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana. Kaikki
hankintaan liittyvät menot, vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskusta aiheutuvia
menoja lukuun ottamatta, kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, saamiset ja velat samoin
kuin konsernin sisäinen voitonjako, eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumat-
tomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio
johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin
samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Osakkuusyhtiöt
-
tusvalta, mutta ei määräysvaltaa, tulososuus yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen
nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden
mukaisesti. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränä ennen rahoituseriä.
95
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella
hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu varojen jako vähentää sijoituksen
kirjanpitoarvoa.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta esitetään konsernituloslaskel-
massa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta
esitetään omana eränään konsernitaseessa.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin
yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina,
joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssiin.
Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan
keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämi-
sestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä
tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne
syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden päättymis-
päivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista
keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muunto-
eron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Kun ulkomaisesta tytär- tai osakkuusyhtiöstä luovutaan tai luovutaan osittain, kertynyt muuntoero kirjataan
tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään
kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilikauden päättymispäivän
kurssiin.
Keskeiset valuuttakurssit
Keskikurssit Päätöskurssit
2024 2023 31.12.2024 31.12.2023
USD 1,0741 1,0797 1,0389 1,1050
CNY 7,5135 7,6429 7,5833 7,8509
JPY 151,65 151,87 163,06 156,33
GBP 0,8542 0,8703 0,8292 0,8691
Ilmastoliitännäiset seikat
Ilmastoliitännäisiä seikkoja on tarkasteltu sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta.
Ilmastonmuutos luo Vaisalalle liiketoimintamahdollisuuksia. Vaisalan ratkaisut auttavat asiakkaitamme sopeu-
tumaan ilmastonmuutokseen, hillitsemään ilmastonmuutosta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta.
Hyödyntämällä Vaisalan mittausinstrumenttien tuottamaa dataa, teollisuusasiakkaamme pystyvät paranta-
maan resurssitehokkuuttaan ja optimoimaan prosessejaan, minkä ansiosta energiankulutus, päästöt ja hukka
pienenevät. Ympäristöhavaintojen ja -ennusteiden sekä varoitusjärjestelmien avulla yhteiskunnat ja organisaatiot
voivat varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin paremmin. Uusiutuvan energian ratkaisuilla Vaisala auttaa
hillitsemään ilmastonmuutosta.
Vuonna 2024, Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Vaisalan tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin
päästövähennystavoitteet. Vaisala sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjään
52 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasosta. Lisäksi Vaisala sitoutuu vähentämään scope 3 -kasvihuone-
kaasupäästöjään ostetuista tuotteista ja palveluista, Vaisalan maksamasta kuljetuksesta ja jakelusta, liikematkus-
tamisesta, työmatkaliikenteestä ja myytyjen tuotteiden käytöstä 52 % arvonlisäykseen (MEUR) suhteutettuna
samalla aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen on todettu kasvattavan tiettyjen riskien todennäköisyyttä liittyen luonnonmullistuksiin,
epidemioihin, yhteiskunnalliseen levottomuuteen ja terrorismiin (vahinkoriskit) sekä toimittajiin liittyviin
liiketoiminnan jatkuvuuden riskeihin (operatiiviset riskit).
Yllämainitut seikat ilmastonmuutokseen liittyen on huomioitu osana tilinpäätöksen laatimista. Tunnistetuilla
riskeillä ja tavoitteilla ei ole olennaista vaikutusta johdon harkintaa ja arvioita vaativiin tilinpäätöseriin. Vaisala ei
ole toistaiseksi tunnistanut merkittäviä investointitarpeita ilmastonmuutoksen riskeihin tai tavoitteisiin liittyen.
96
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit
Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit 1.1.2024 alkaen.
Muutokset IAS 7 ja IFRS 7 -standardeihin: Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat
rahoitusjärjestelyt
Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. Muutokset lisäsivät liitetietovaatimuksia
tavarantoimittajia ja palveluntuottajia koskevista rahoitusjärjestelyistä (“toimittajarahoitusjärjestelyt”). Uusien
liitetietojen tavoitteena on antaa sellaista tietoa yhteisön toimittajarahoitusjärjestelyistä, jonka perusteella
sijoittajat voivat arvioida järjestelyiden vaikutuksia yhteisön velvoitteisiin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin.
Konsernilla ei ollut toimittajarahoitusjärjestelyjä 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöön-
otolla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin.
Muutokset IAS 1 -standardiin: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin
liittyy kovenantti
Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IAS 1:n mukaan, jotta yhteisö voi luokitella
velan pitkäaikaiseksi, sillä on oltava oikeus lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän
raportointikauden päättymisestä. Muutokset selventävät, että:
• lainajärjestelyjen kovenantit, jotka yhteisön on täytettävä raportointikauden päättymisen jälkeen, eivät vai-
kuta velan luokitteluun raportointipäivänä lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Kuitenkin ne kovenantit, jotka yhteisön
on täytettävä raportointipäivänä tai sitä ennen, tulee huomioida velan luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi,
vaikka kovenantin täyttymistä arvioitaisiin vasta raportointipäivän jälkeen
• se, että johto odottaa suorittavansa tai aikoo suorittaa lainan kahdentoista kuukauden sisällä raportointi-
kauden päättymisestä tai että laina on suoritettu raportointipäivän ja taloudellisen raportin julkistamisen
välisenä aikana, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä, jos velka
muutoin täyttää pitkäaikaiseksi luokiteltavan kriteerit
• suoritus tarkoittaa sellaista siirtoa vastapuolelle, joka johtaa velan kuolettamiseen. Siirto voi olla käteisvaroja,
muita vastikkeita tai yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja
• velan ehdot, jotka voisivat vastapuolella olevan option mukaan johtaa velan suorittamiseen siirtämällä
yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikai-
seksi, jos yhteisö luokittelee option oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi kirjaamalla sen erillään velasta
yhdistelmäinstrumentin oman pääoman komponentiksi.
Muutokset tuovat myös lisää liitetietovaatimuksia sellaisia lainoja koskien, joihin liittyy kovenantteja, mukaan
lukien seuraavat tiedot:
a) velkojen kirjanpitoarvo
b) tiedot kovenanteista
c) tieto mahdollisista tosiseikoista ja olosuhteista, jotka viittaavat siihen, että yhteisön voi olla vaikeaa
täyttää kovenantit
Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin. Lisäksi Vaisala on täyttänyt
standardin muutosten liitetietovaatimukset.
Muutokset IFRS 16-standardiin: Vuokrasopimusvelka myynti ja takaisinvuokraus- transaktiossa
Konserni on tällä tilikaudella ottanut käyttöön standardin muutokset. IASB on julkaissut pieniä muutoksia IFRS
16 -standardin myynti- ja takaisinvuokrausta koskeviin vaatimuksiin. Muutoksissa tarkennetaan, kuinka yhteisö
käsittelee myynnin ja takaisinvuokrauksen toteutumispäivän jälkeen.
Muutokset täsmentävät, että arvostaessaan myynti- ja takaisinvuokrauksen seurauksena syntyvää vuokravel-
kaa, myyjä-vuokralleottaja määrittelee vuokramaksut ja muutetut vuokramaksut siten, että myyjä-vuokralleottaja
ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota liittyen siihen käyttöoikeuteen, joka sille jää.
Muutos voi erityisesti vaikuttaa myynti- ja takaisinvuokraustapahtumiin, joissa osa tai kaikki vuokranmaksut
ovat muuttuvia vuokranmaksuja, jotka eivät riipu indeksistä tai korosta. Konsernilla ei ollut myynti- ja takaisin-
vuokraus-transaktioita 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella ja siten muutosten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta
tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin.
Lisäksi IFRIC on julkaissut seuraavat agendapäätökset vuoden 2024 aikana:
• Emoyhtiön ja sen tytäryhtiön sulautuminen erillistilinpäätöksessä (IAS 27 Erillistilinpäätös)
• Jatkuvalle työsuhteelle ehdolliset maksut luovutuskauden aikana (IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen)
• Ilmastoliitännäiset sitoumukset (IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat)
• Raportoitavista segmenteistä esitettävät tiedot tuotoista ja kuluista (IFRS 8 Toimintasegmentit)
IFRS 8 Toimintasegmenttiin liittyvää agendapäätöstä lukuun ottamatta agendapäätöksillä ei ollut vaikutusta
tässä tilinpäätöksessä raportoituihin summiin tai esitettyihin liitetietoihin. IFRS 8 Toimintasegmentit standardiin
liittyvän agendapäätöksen seurauksena konsernitilinpäätöksen liitetietoa ”Raportoitavat segmentit” on täsmen-
netty raportoitavista segmenteistä esitettävien tuotto- ja kulutietojen osalta. Vastaavat täsmennetyt tiedot on
esitetty vertailuvuodelta.
97
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja har-
kintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja
oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta
perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden
voidaan kyseisissä olosuhteissa kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioita ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti.
Arvioita ja harkintaa on käytetty erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joiden osalta merkittävät laatimisperiaat-
teet sekä kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon yhteydessä.
• Tuloutus (liitetieto 3) (harkinta ja arvio)
• Tuloverot (liitetieto 10) (harkinta ja arvio)
• Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus (liitetieto 13) (arvio)
• Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen (liitetiedot 16 ja 25)
(arvio)
• Arvonalentumistestaus (liitetieto 16) (arvio)
• Vuokrasopimukset vuokralle ottajan näkökulmasta (liitetieto 17) (harkinta)
Lisäksi arvioita, harkintaa ja oletuksia liittyy seuraaviin eriin:
• Eläkevelvoitteiden (liitetieto 6) osalta vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset mm. diskonttaus-
korosta, inflaatiosta sekä palkka- ja eläkeindeksien kehityksestä (oletus)
• Osakeperusteisten maksujen (liitetieto 7) osalta arvio mm. tulosennusteista ja palkitsemisjärjestelmän
piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuudesta (arvio)
• Takuuvarauksen (liitetieto 15) osalta arvio tulevista kustannuksista (arvio)
• Vuokrasopimukset (liitetieto 17) vuokralle antajan osalta arvio vuokrasopimuksen jatkamis- ja päättämis-
option käytöstä (arvio)
• Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvarausten (liitetieto 21)
osalta arvio eri saamisluokkien odotetusta luottotappioriskistä (arvio)
98
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen kehitys
1. RAPORTOITAVAT SEGMENTIT
Laatimisperiaatteet
Vaisalalla on kaksi toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat liiketoiminnan eri osa-alueisiin:
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue ja Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue. Toimintasegmenttejä ei ole
yhdistelty raportoitaviksi segmenteiksi.
Toimintasegmentit perustuvat Vaisalan johtoryhmän tarkastelemaan johdon raportointiin. Vaisalan joh-
toryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja se vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille
ja niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Vaisalan johtoryhmä arvioi tuloksellisuutta liiketuloksen perusteella.
Vaisalan johtoryhmälle toimitettu raportointi on laadittu yhdenmukaisin periaattein konsernin IFRS-tilinpää-
tösperiaatteiden mukaisesti laaditun tilinpäätöksen kanssa. Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä tuottoja ja
kuluja ei kohdisteta toimintasegmenteille ja ne esitetään osana Muuta toimintaa. Toimintasegmenttien välinen
siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoiseen hinnoitteluun.
Teollisten mittausten liiketoiminta-alue palvelee monipuolisesti erilaisia teollisuusasiakkaita. Se tarjoaa laajan
valikoiman mittalaitteita, olosuhdevalvontajärjestelmiä ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita tehostamaan ja
optimoimaan prosessejaan, vähentämään energiankulutusta ja varmistamaan lopputuotteiden laadun. Pää-
markkinat ovat vaativat kosteus- ja hiilidioksidimittaukset, olosuhdevalvontajärjestelmät, nestemittaus ja uudet
markkinat.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia asiakkaita, jotka tarvitsevat
tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Pää-
markkinat ovat meteorologia, lentoliikenne, tieliikenne ja uusiutuva energia.
Tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Myyntituotot asiakassopimuksista ja 17, Vuokrasopimukset.
Raportoitavat segmentit
2024
Milj. euroa
Teolliset
mittaukset
Sää ja
ympäristö
Muut
toiminnot Konserni
Tuotemyynti 199,4 197,9 397,3
Projektimyynti 77,7 77,7
Palvelumyynti 27,1 21,4 48,5
Jatkuva tilausmyynti 39,0 39,0
Vuokratuotot 2,2 2,2
Liikevaihto 226,5 338,2 564,6
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä
ajanhetkenä 223,8 203,4 427,2
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa 2,7 132,5 135,2
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot 2,2 2,2
Liikevaihto 226,5 338,2 564,6
Bruttokate, % 61,9 52,6 56,3
Liiketulos (EBITA) 48,9 41,3 0,1 90,3
% liikevaihdosta 21,6 12,2 16,0
Liiketulos (EBIT) 47,9 34,8 0,1 82,9
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,2
Rahoitustuotot ja -kulut -2,4
Tulos ennen veroja 80,8
Tuloverot -17,0
Tilikauden tulos 63,7
Tutkimus- ja kehityskulut 26,6 42,0 68,6
Poistot* 1,0 6,5 7,5
*
)
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen
hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin.
99
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Raportoitavat segmentit
2023
Milj. euroa
Teolliset
mittaukset
Sää ja
ympäristö
Muut
toiminnot Konserni
Tuotemyynti 207,4 190,3 397,7
Projektimyynti 69,5 69,5
Palvelumyynti 19,9 19,0 38,9
Jatkuva tilausmyynti 32,5 32,5
Vuokratuotot 1,8 1,8
Liikevaihto 227,3 313,1 540,4
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä
ajanhetkenä 223,5 211,3 434,8
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa 3,8 100,2 104,0
Tasaerinä kirjatut vuokratuotot 1,7 1,7
Liikevaihto 227,3 313,1 540,4
Bruttokate, % 61,8 51,5 55,8
EBITA 46,8 27,5 0,3 74,7
% liikevaihdosta 20,6 8,8 13,8
Liiketulos 45,2 21,1 0,3 66,6
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 0,2
Rahoitustuotot ja -kulut -3,7
Tulos ennen veroja 63,1
Tuloverot -14,2
Tilikauden tulos 48,9
Tutkimus- ja kehityskulut 25,9 41,8 67,7
Poistot* 1,7 6,4 8,1
*
)
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset sekä tuotot ja kulut liittyen
hankittujen liiketoimintojen (ei-operatiivisiin) ehdollisiin kauppahintoihin.
2. MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT
Konsernin raportoitavat segmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat Americas, APAC ja EMEA.
1)
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
2024
Milj. euroa
Liikevaihto
kohdemaan
mukaan
2)
Liikevaihto
sijaintimaan
mukaan
3)
Pitkäaikaiset
varat
3)
Americas 198,0 186,1 100,6
josta Yhdysvallat 156,3 168,8 96,4
APAC 173,2 105,3 6,3
EMEA 193,5 525,1 174,9
josta Suomi 10,0 400,5 166,4
Konsernieliminoinnit -251,9
Yhteensä 564,6 564,6 281,8
2023
Milj. euroa
Liikevaihto
kohdemaan
mukaan
2)
Liikevaihto
sijaintimaan
mukaan
3)
Pitkäaikaiset
varat
3)
Americas 200,4 179,8 36,0
josta Yhdysvallat 161,7 171,5 35,8
APAC 160,2 103,2 5,9
EMEA 179,8 468,0 131,5
josta Suomi 9,1 358,8 119,7
Konsernieliminoinnit -210,6
Yhteensä 540,4 540,4 173,4
1)
Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka, APAC: Aasian ja Tyynenmeren alue, EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka
2)
Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.
3)
Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
100
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
3. MYYNTITUOTOT ASIAKASSOPIMUKSISTA
Laatimisperiaatteet
Vaisalan liikevaihto koostuu asiakassopimuksista saaduista tuotoista sekä vuokratuotoista. Liikevaihto asiakas-
sopimuksista jaetaan tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa
myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät
rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Jokainen erotettavissa oleva tuotetoimitus on IFRS 15:n mukainen
erillinen suoritevelvoite. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut tuotteeseen
määräysvallan.
Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu
tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan
määrittelyjen mukaisesti. Yksi toimitusprojekti sisältää yhden tai useamman IFRS 15:n mukaisen suorite-
velvoitteen. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan cost-to-
cost- menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin, koska tämä tapa kuvaa parhaiten
suoritevelvoitteen täyttymistä. Projektien myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, koska kriteerit suoritevelvoitteen
täyttymiselle ajan kuluessa täyttyvät pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että
Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä.
Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huolto-
palvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut ja laajennetun takuun. Palvelusopimukset sisältävät
jatkuvan palvelun, kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Yksi palvelusopimus tai yksi
palvelu on yksi suoritevelvoite. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana palvelun luonteen tai
sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan kun palvelu on suoritettu.
Jatkuva tilausmyynti sisältää pääasiassa datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippu-
vissa toiminnoissa. Yksi jatkuvan tilausmyynnin sopimus on yksi suoritevelvoite. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.
Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on
6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle.
Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään
takuuvaraus liitetiedossa 15, Varaukset esitetyllä tavalla.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
IFRS 15 -standardin mukainen tuloutus ajan kuluessa tuloutettavien projektien osalta vaatii johdon arvioita
kulujen osalta koko projektin ajan tuloutuksen määrittämiseksi. Kun projektin lopputulemaa ei voida arvioida
luotettavasti, projektin kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sillä hetkellä kun ne toteutuvat.
Vastaavasti projektin tuotot kirjataan vain projektin kulujen määrän mukaisesti, jos on odotettavissa, että
kyseiset kulut saadaan katettua. Kun on todennäköistä, että projektin loppuunsaattamiseen liittyvät kulut ovat
projektin tuottoja suuremmat, arvioitu tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Lisäksi harkintaa käytetään tuloutusajankohdan määrittämiseen, asiakassopimuksiin liittyvien maksujen
todennäköisyyden arvioimiseen, suoritevelvoitteiden määrittämiseen ja sopimusten yhdistämiseen liittyen.
Kaikkiin näihin tekijöihin liittyvä harkinta voi vaikuttaa tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja/tai määrään.
Myyntituottojen jaottelu
Myyntituottojen jaottelu esitetään liitetiedossa 1, Raportoitavat segmentit ja liitetiedossa 2, Maantieteellisiä
alueita koskevat tiedot.
Maksuehdot
Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote- ja palvelu- sekä jatkuvan tilausmyynnin
liiketoiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen
käytäntö. Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30
% ennakkomaksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen
mukaisia ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.
Vaisala käyttää IFRS 15 -standardin mahdollistamaa käytännön apukeinoa merkittävän rahoituskomponentin
osalta. Niissä tapauksissa, joissa Vaisala odottaa sopimuksen syntymisajankohtana, että aika, joka kuluu siitä,
kun Vaisala luovuttaa tavaran/palvelun asiakkaalle, siihen kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta/palvelusta,
on enintään yhden vuoden pituinen, vastikemäärää ei oikaista merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksella.
Lisäksi rahoituskomponentti huomioidaan vain, jos merkittävän suuruinen ennakkomaksu saadaan yli vuosi
ennen siihen liittyvää toimitusta.
Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät
Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista saamisten, sopimuksiin perustuvien
omaisuuserien ja sopimuksiin perustuvien velkojen taseeseen merkityistä määristä.
Sopimuksiin perustuvat taseeseen merkityt määrät
Milj. euroa 31.12.2024 31.12.2023
Myyntisaamiset 86,2 69,9
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät 31,7 24,2
Sopimuksiin perustuvat velat 27,9 30,6
101
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti- ja palvelu- sekä
jatkuvan tilausmyynnin tuottoja.
Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusasteen noustessa ja
kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan suurin osa projek-
tista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Sopimukseen perustuva omaisuuserä on siten korkeimmillaan
tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut ja jatkuvan tilaus-
myynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen. Jälkikäteislaskutus
synnyttää sopimukseen perustuvan omaisuuserän, koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.
Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä jatkuvan tilausmyynnin
laskutetut, mutta tulouttamattomat erät sekä asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu.
Projekteihin liittyvät sopimuksiin perustuvat velat syntyvät usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu
on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan
tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä
sopimuskauden alussa, jolloin syntyy sopimukseen perustuva velka. Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja
palvelumyynneistä syntyy sopimukseen perustuva velka kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei
ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.
Tilikaudella 2024 Vaisala kirjasi myyntituottoja yhteensä 15 (16) miljoonaa euroa, jotka kauden alussa sisältyi-
vät sopimuksiin perustuvaan velkaan.
Tilikauden 2024 lopussa tilauskanta oli 215,0 (172,5) miljoonaa euroa, josta täyttämättä tai osittain täyttämättä
olevien suoritevelvoitteiden määrä oli 213,9 (171,9) miljoonaa euroa ja vuokratuottoihin liittyvä määrä oli 1,1 (0,6)
miljoonaa euroa. Täyttämättä tai osittain täyttämättä olevien suoritevelvoitteiden osalta tilauskannasta arvioi-
daan tuloutettavan 163,5 (127,1) miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 50,4 (44,8) miljoonaa euroa tätä myöhemmin.
Vuokrasopimusten osalta koko tilauskanta arvioidaan tuloutettavan vuonna 2025.
4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2024 2023
Vahingonkorvaukset 0,3 0,6
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,2
Muut 0,3 0,1
Yhteensä 0,6 0,9
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa 2024 2023
Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot 0,0 -
Yhteensä 0,0 -
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 0,6 0,9
102
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ
Henkilöstökulut
Milj. euroa 2024 2023
Palkat 183,8 171,3
Osakeperusteiset palkkiot 2,5 3,4
Sosiaalikulut 16,4 14,9
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 0,2 0,3
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 22,3 21,0
Yhteensä 225,3 210,9
Henkilöstökulut toiminnoittain
Milj. euroa 2024 2023
Hankinta ja valmistus 65,5 60,2
Myynti, markkinointi ja hallinto 96.2 88,0
Tutkimus ja kehitys 63.6 62,6
Yhteensä 225,3 210,9
Henkilöstö liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana
Henkilöä 2024 2023
Teolliset mittaukset 636 606
Sää ja ympäristö 871 870
Muu toiminta 862 851
Yhteensä 2 368 2 327
Henkilöstö maantieteellisin aluein keskimäärin tilikauden aikana
Henkilöä 2024 2023
Americas 367 364
APAC 178 171
EMEA (pois lukien Suomi) 280 252
Suomi 1 544 1 540
Yhteensä 2 368 2 327
Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut.
Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 28, Lähipiiritapahtumat.
6. ELÄKEVELVOITTEET
Laatimisperiaatteet
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjes-
telyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat
maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut
TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon
ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot
ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan
tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuis-
ten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien
mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
103
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Etuuspohjaiset järjestelyt
Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu
Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö
purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä on IAS 19 -standardin mukainen vastuu tulevista indeksikorotuksista yhtiön
palveluksessa aikaisemmin olleiden eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta. Yhtiön palveluksessa ei ollut
eläkesäätiön piiriin kuuluvia henkilöitä 31.12.2024.
Taseen etuuspohjainen eläkevelka
Milj. euroa 2024 2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 3,2 3,4
Varojen käypä arvo -2,7 -2,7
Eläkevelka 31.12. 0,5 0,8
Taseessa esitettyjen eläkevelvoitteiden määrä 2,1 (2,3) miljoonaa euroa sisältää emoyhtiön 0,5 (0,8) miljoonan
euron etuuspohjaisen järjestelyn lisäksi muihin konserniyhtiöihin kirjattuja eläkevelvoitteita yhteensä 1,6 (1,5)
miljoonaa euroa.
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Milj. euroa 2024 2023
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot - -
Korkomenot 0,0 0,0
Tuloslaskelman eläkekulu 0,0 0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0,0 -0,0
Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu 0,0 0,0
Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin.
Ylläolevassa taulukossa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty ilman laskennallisten verojen
vaikutusta. Laajassa tuloslaskelmassa vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on esitetty sisältäen laskennallis-
ten verojen vaikutuksen.
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
Milj. euroa 2024 2023
Velvoitteiden nykyarvon muutokset
Velvoitteiden nykyarvo 1.1. 3,4 3,9
Työsuorituksesta johtuvat menot - -
Korkomenot 0,1 0,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutus-
matemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) 0,1 -0,2
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) -0,2 -0,1
Maksetut etuudet -0,3 -0,3
Velvoitteiden nykyarvo 31.12. 3,2 3,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset
Milj. euroa 2024 2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 2,7 2,9
Varojen korkotuotto 0,1 0,1
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto -0,1 -0,3
Maksetut etuudet -0,3 -0,3
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 0,2 0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 2,7 2,7
104
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Taseessa esitetyn velan muutokset
Milj. euroa 2024 2023
Velka 1.1. 0,8 1,0
Eläkekulut tuloslaskelmassa 0,0 0,0
Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa -0,0 0,0
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn -0,2 -0,3
Velka 31.12. 0,5 0,8
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
2024 2023
Diskonttauskorko, % 3,00 3,60
Tuleva palkankorotusolettama, % - 3,25
Inflaatio-olettama, % 1,90 2,29
Eläkkeiden muutos, % 2,14 2,53
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille
Oletus
Oletuksen
muutos
Oletuksen kasvun
vaikutus
Oletuksen
vähentymisen vaikutus
Diskonttokorko 0,25 % 2,00 %:n vähennys 2,08 %:n lisäys
Eläkkeiden muutos 0,25 % 12,82 %:n lisäys 12,56 %:n vähennys
Oletus
Yhden vuoden
lisäys oletuksessa
Yhden vuoden
vähennys oletuksessa
Odotettavissa oleva elinikä 4,89 %:n lisäys 4,66 %:n vähennys
Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset
säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset
saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten
oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää
eläkevelvoitetta laskettaessa.
7. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Laatimisperiaatteet
Konsernin osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin ja niiden perusteella maksuun tulevat
osakepalkkiot maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty
verot. Osakepalkkiojärjestelmää, johon sisältyy nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, käsitellään
kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavana osakeperusteisena järjestelynä.
Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavat etuudet arvostetaan myöntämispäivänä käypään
arvoon, eikä niitä arvosteta enää uudelleen. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan ansaintajakson aikana
tuloslaskelmaan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi.
Muita kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne
otetaan huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin
oletetaan syntyvän oikeus. Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalk-
kiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla
osingoilla. Näiden ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu
muutoksia. Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän
käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos
palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperusteisten
ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä käytetään
todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio).
Vaisala on muuttanut osakeperusteisiin maksuihin liittyvää laatimisperiaatetta 1.1.2024 alkaen ja kirjaa omaan
pääomaan liittyvät kirjaukset kertyneisiin voittovaroihin aiemman periaatteen mukaisen muiden rahastojen
sijaan. Tätä markkinakäytäntöön perustuvaa laatimisperiaatteen vapaaehtoista muutosta sovelletaan takau-
tuvasti ja kertyneitä voittovaroja ja muita rahastoja oikaistaan aikaisimmasta esitettävästä kaudesta alkaen.
Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole vaikutusta konsernituloslaskelmaan tai oman pääoman määrään.
Alla on esitetty 31.12.2022 ja 31.12.2023 vertailuluvut edellä kerrotun muutoksen mukaisesti.
31.12.2023
Milj. euroa Aiemmin raportoitu Oikaistu
Muut rahastot 2,3 0,6
Kertyneet voittovarat 261,3 263,0
105
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Osakepalkkiojärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmät on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät
perustuvat osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) ja konsernin kannattavuuteen järjestelmän kolmivuo-
tisena kautena. Lisäosakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan hallituksen päättämissä omistusjaksoissa
ja osallistujilla on mahdollisuus saada ns. lisäosakkeita sijoittamalla henkilökohtaisesti varoja etukäteen
määritetyllä summalla Vaisalan A-osakkeisiin. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä osakkeita ansaitaan
hallituksen päättämissä sitouttamisjaksoissa ja osallistujilla on mahdollisuus saada etukäteen määritelty määrä
ns. sidottuja osakkeita. Palkkiot maksetaan osittain Vaisalan A-sarjan osakkeilla ja osin rahavaroilla. Rahavaroilla
katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli
avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Vaisalan hallitus edellyttää lisäksi,
että toimitusjohtaja ja johtoryhmän kukin jäsen säilyttää omistuksessaan osakepalkkiojärjestelmästä saamansa
osakkeet, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo Vaisalassa vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen
vuosipalkkansa määrää.
Hallitus päätti 12.2.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2020–2022.
Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 3.3.2023 maksettu palkkio vastasi 145 022 A-sarjan
osaketta, 83 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 28,65
euroa. 10.3.2021 entiselle toimitusjohtajalle Kjell Forsénille maksettiin palkkio, joka vastasi 5 529 A-sarjan osaketta.
Hallitus päätti 17.12.2020 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2021–2023.
Osakepalkkiojärjestelmään kuuluneille 43 avainhenkilölle 1.3.2024 maksettu palkkio vastasi 97 517 A-sarjan osaketta,
54 % enimmäismäärästä. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 32,10 euroa.
Suoriteperusteisista osakepalkkiojärjestelmistä kaudelle 2022-2024 ja kaudelle 2023–2025 maksettiin
1.3.2024 palkkio, joka vastasi 2 465 osaketta.
Hallitus päätti 17.2.2022 kolmen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022-2024 noin 40 avainhenkilölle. Palkkio
maksetaan keväällä 2025. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 161
000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025
maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmien myöntämispäivän osakkeen päätöskurssi oli 41,45 euroa.
Lisäosakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita ansaitaan 12–36 kuukauden
mittaisissa omistusjaksoissa. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä perustettiin kaudelle 2022–2026 ja osakkeita
ansaitaan 12–36 kuukauden mittaisissa sitouttamisjaksoissa. Alkuperäisestä lisäosakepalkkiojärjestelmästä
ja sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 100 000 A-sarjan osaketta.
Lisäosakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2022 toukokuusta vuoden 2025 maaliskuuhun.
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan sitouttamisjaksolle. Sitouttavasta osakepalkkiojär-
jestelmästä maksettiin 21.8.2024 yhteensä 1 000 ja 3.6.2024 yhteensä 3 500 A-sarjan osaketta vastaava palkkio
osakepalkkiojärjestelmään 2022–2026 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.
Hallitus päätti 15.2.2023 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2023–2025
noin 60 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2026. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava
palkkio vastasi enintään 222,100 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden
2023 toukokuusta vuoden 2026 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätös-
kurssi oli 38,15 euroa.
Hallitus päätti 13.2.2024 suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta kaudelle 2024–2026
noin 65 avainhenkilölle. Palkkio maksetaan keväällä 2027. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava
palkkio vastasi enintään 295 000 A-sarjan osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden
2024 toukokuusta vuoden 2027 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätös-
kurssi oli 35,00 euroa.
Vuonna 2024 osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut olivat yhteensä 2,5 (3,4) miljoonaa euroa.
8. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT
Laatimisperiaatteet
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat toteutuneet lukuun ottamatta
tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman
mukaisesti tasapoistoin.
IAS 38 -standardin mukaan aineetonta hyödykettä, joka syntyy tutkimustoiminnasta ei saa merkitä taseeseen
ja jos yhteisö ei pysty erottamaan sisäisen projektin tutkimusvaihetta sen kehittämisvaiheesta, yhteisö käsittelee
projektista johtuvia menoja ikään kuin ne olisivat toteutuneet yksinomaan tutkimusvaiheessa. Lisäksi IAS 38
-standardin mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä
johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi.
Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole Vaisalassa aktivoitu, koska hyödykkeen
luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta. Lisäksi
kehitystoimintaan liittyvistä kuluista saatavien tulevaisuuden tuottojen määrään ja ajoitukseen liittyy merkittävää
epävarmuutta ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille.
Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 68,6 (67,7) miljoonaa euroa.
9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Laatimisperiaatteet
Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri
kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilikauden päättymis-
106
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
päivän johdannaissopimusten markkinahintojen perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoi-
tumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä
kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan ajan
kulumisen perusteella. Vuokrasopimusvelkojen korkokulujen periaatteet on esitetty liitetiedossa 17, Vuokrasopi-
mukset.
Rahoitustuotot
Milj. euroa 2024 2023
Korkotuotot 2,2 1,7
Muut rahoitustuotot 0,0 0,0
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot 1,1 3,2
Kurssivoitot 6,1 3,3
Yhteensä 9,4 8,2
Rahoituskulut
Milj. euroa 2024 2023
Korkokulut 2,1 2,2
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut 0,6 0,4
Muut rahoituskulut 0,2 0,5
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssitappiot 4,1 2,4
Kurssitappiot 4,8 6,3
Yhteensä 11,8 11,9
Rahoitustuotot ja kulut, netto -2,4 -3,7
Kurssivoitot ja -tappiot sisältävät rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, konsernin sisäisten
lainojen sekä ostovelkojen ja muiden velkojen uudelleenarvostuksien tulosvaikutuksen.
10. TULOVEROT
Laatimisperiaatteet
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien
tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Verot merkitään tuloslas-
kelmaan, paitsi silloin kuin ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin eriin.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta yritystulosta kunkin lainkäyttöalueen
tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen perusteella.
Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä
tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä kunkin lainkäyttöalueen hyväksyttyjä vero-
kantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista
ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista
ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti
laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata, tarvitaan johdon harkintaa. Konserni on tuloverotuksen kohteena
useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla verolainsäädännön tulkinta voi edellyttää johdon harkintaa ja sovellettuihin
tulkintoihin voi liittyä epävarmuutta. Jokainen epävarma verokäsittely arvioidaan erikseen tai yhdessä riippuen
mikä arviointitapa ennustaa parhaiten epävarmuutta. Kaikki nämä epävarmuuden vaikutukset otetaan huomioon
verolaskennassa, kun ei ole todennäköistä, että veroviranomaiset tai tuomioistuimet hyväksyisivät käsittelyitä.
Konserni seuraa kaikkea verolainsäädäntöä toimintamaissaan ja sillä on rajoitettu veroriski konserniyhtiöiden,
jotka sijaitsevat eri lainkäyttöalueilla, välisiin transaktioihin.
Johdon oletuksia ja arvioita tarvitaan erityisesti laskennallisen verosaamisen kirjaamiseen käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista. Keskeiset oletukset liittyvät siihen, että vähennyskelpoisten vahvistettujen verotap-
pioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että säädetyt verolait ja verokannat pysyvät muuttumatto-
mina lähitulevaisuudessa. Jos yhtiölle on kertynyt verotuksellisia tappioita aikaisemmilta vuosilta, laskennallinen
verosaaminen käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain siihen todennäköiseen määrään saakka, kun
yhtiöllä on verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta vahvaa näyttöä siitä, että verotettavaa voittoa kertyisi tule-
vaisuudessa. Jokaisena tilinpäätöspäivänä laskennallisten verosaamisten ennakoitu käyttö käyttämättömistä
verotappioista arvioidaan ottamalla huomioon seuraavien tekijöiden todennäköisyydet a) ennakoitujen tulevien
verotettavien voittojen määrälle sisältäen käytettävissä olevat veronhyvitykset, b) tunnistettavissa olevat
kertaluonteiset syyt käyttämättömille verotappioille ja c) käytettävissä olevat mahdollisuudet verosuunnittelulle.
107
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Tuloverot
Milj. euroa 2024 2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 19,9 14,7
Verot edellisiltä tilikausilta 0,2 -0,1
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos -3,2 -0,4
Yhteensä 17,0 14,2
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa 2024 2023
Tulos ennen veroja 80,8 63,1
Tulovero Suomen verokannalla 16,2 12,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus 1,8 2,2
Vähennyskelvottomat kulut 1,1 1,0
Verohyvitykset -0,8 -0,6
Kirjanpidon voittoon sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut -1,0 -0,6
Verot edellisiltä tilikausilta 0,2 -0,1
Muut erät -0,4 -0,2
Yhteensä 17,0 14,2
Efektiivinen verokanta 21,1 % 22,5 %
Vaisalalla ei ollut 31.12.2024 ja 31.12.2023 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennal-
lista verosaamista.
Laskennalliset verot taseessa
Milj. euroa 2024 2023
Laskennalliset verosaamiset 12,7 7,8
Laskennalliset verovelat -5,2 -2,9
Yhteensä 7,4 4,9
Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos
Milj. euroa 2024 2023
Laskennalliset verot 1.1. 4,9 5,2
Tuloslaskelmaan kirjatut erät 3,1 0,4
Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus -0,6 0,0
Valuuttakurssierot 0,0 -0,2
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät 0,0 -0,5
Laskennalliset verot 31.12. 7,4 4,9
108
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana
Milj. euroa 1.1.2024 Uudelleenryhmittely
Kirjattu
tuloslaskelmaan Valuuttakurssierot
Kirjattu muihin
laajan tuloksen eriin
Liiketoimintojen
yhdistämisen
vaikutus 31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate 1,3 - -0,3 - - - 0,9
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut 2,7 - -0,3 0,0 0,0 - 2,4
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 1,5 - -0,2 0,0 - - 1,3
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 4,0 -0,3 4,8 0,0 - 3,3 11,9
Muut väliaikaiset ajoituserot 2,5 0,0 0,3 0,0 - - 2,8
Netotettu laskennallisesta verovelasta -4,2 - -2,4 - - - -6,6
Yhteensä 7,8 -0,3 1,9 0,0 0,0 3,3 12,7
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 6,6 -0,3 1,1 0,0 - 3,9 11,4
Muut 0,4 0,0 0,0 0,0 - 0,0 0,5
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta -4,2 - -2,4 - - - -6,6
Yhteensä 2,9 -0,3 -1,2 0,0 0,0 3,9 5,2
Laskennallinen verosaaminen, netto 4,9 0,0 3,1 0,0 0,0 -0,6 7,4
109
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana
Milj. euroa 1.1.2023 Uudelleenryhmittely Kirjattu tuloslaskelmaan Valuuttakurssierot
Kirjattu muihin laajan
tuloksen eriin 31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate 1,7 - -0,4 -0,1 - 1,3
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut 3,0 0,9 -0,8 0,1 -0,5 2,7
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 2,0 - -0,5 0,0 - 1,5
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 2,7 0,9 0,4 0,0 - 4,0
Muut väliaikaiset ajoituserot 4,4 -1,8 0,4 -0,4 - 2,5
Netotettu laskennallisesta verovelasta -4,2 - - - - -4,2
Yhteensä 9,5 0,0 -0,9 -0,3 -0,5 7,8
Laskennalliset verovelat
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen ajoitusero 8,2 - 1,5 0,0 - 6,6
Muut 0,3 - -0,2 0,0 - 0,4
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta -4,2 - - - - -4,2
Yhteensä 4,3 0,0 1,3 0,0 0,0 2,9
Laskennallinen verosaaminen, netto 5,2 0,0 0,4 -0,3 -0,5 4,9
110
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
11. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laatimisperiaatteet
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyhtiön kantaosakkeiden omistajille kuuluva tulos
tilikauden aikana ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakkeiden lukumäärää
potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.
Osakekohtainen tulos
2024 2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa 63,7 48,9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 36 285 36 259
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl 124 120
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella,
1 000 kpl 36 408 36 379
Osakekohtainen tulos, euroa 1,76 1,35
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,75 1,35
Nettokäyttöpääoma
12. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Milj. euroa 2024 2023
Myyntisaamiset* 86,7 70,2
Pankkivekselit 4,5
Maksetut ennakot 1,3 1,0
Arvonlisäverosaamiset 6,9 4,0
Muut saamiset** 2,4 2,1
Johdannaissopimukset 0,1 0,4
Muut siirtosaamiset** 9,0 7,8
Yhteensä 111,0 85,5
*
)
Tilikaudella 2024 myyntisaamiset sisälsivät 0,5 (0,3) miljoonaa euroa vuokrasaamisia.
**
)
Muut saamiset ja muut siirtosaamiset sisältävät pääasiassa avustuksiin liittyviä saamisia sekä osto- ja kulujaksotuksia.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
111
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2024
Milj. euroa
Myyntisaamiset,
brutto
Luottotappio-
varaus
Myyntisaamiset,
netto
Erääntymättömät 63,4 0,2 63,2
Erääntyneet alle 90 päivää 16,8 0,1 16,7
Erääntyneet 91-180 päivää 1,5 0,3 1,1
Erääntyneet yli 180 päivää* -0,2 0,4 -0,6
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt
luottotappiovaraukset 7,4 1,1 6,3
Yhteensä 88,8 2,1 86,7
Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot, 31.12.2023
Milj. euroa
Myyntisaamiset,
brutto
Luottotappio-
varaus
Myyntisaamiset,
netto
Erääntymättömät 49,8 0,2 49,6
Erääntyneet alle 90 päivää 18,4 0,1 18,4
Erääntyneet 91-180 päivää 1,0 0,1 0,8
Erääntyneet yli 180 päivää* 1,1 0,4 0,7
Muut kuin ikäjakauman perusteella tehdyt
luottotappiovaraukset 1,1 0,4 0,7
Yhteensä 71,3 1,2 70,2
*
)
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset sisältävät kohdistamattomia suorituksia sekä hyvityslaskuja, joita ei ole huomioitu
luottotappiovarauksen laskennassa.
Myyntisaamisten luottotappiovarauksen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa 2024 2023
Luottotappiovaraus 1.1. 1,2 2,0
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen muutos, netto 1,1 0,2
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi
perimiskelvottomina kirjatut saamiset -0,2 -1,0
Kurssierot 0,0 0,0
Yhteensä 2,1 1,2
Tilikauden aikana myyntisaamisista kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen tulosvaikutus oli -1,1 (-0,2)
miljoonaa euroa.
Myyntisaamiset valuutoittain
Milj. euroa 2024 2023
EUR 32,9 31,3
USD 27,5 21,7
GBP 5,3 3,5
JPY 5,4 6,0
AUD 0,6 0,9
CNY 3,9 3,4
CAD 2,6 3,0
KWD 8,3 0,0
Muut 0,3 0,4
Yhteensä 86,7 70,2
112
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
13. VAIHTO-OMAISUUS
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden
menojen (hankintameno) tai niitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää
ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot), välittömän työn ja välillisiä
tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-
omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markki-
na-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely
edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta.
Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina
kausina.
Vaihto-omaisuus
Milj. euroa 2024 2023
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 57,8 58,8
Yhteensä 57,8 58,8
Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 125,1 (151,6) miljoonaa euroa.
Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,9 (1,1) miljoonaa euroa hitaasti
kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta.
14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Laatimisperiaatteet
Ostovelkojen ja muiden velkojen lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää
arvoa. Ostovelat ja muut velat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa
tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään
liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.
Ostovelat ja muut velat
Milj. euroa 2024 2023
Ostovelat 26,9 13,8
Henkilöstökulujaksotukset 48,2 39,4
Johdannaissopimukset 1,5 0,4
Muut siirtovelat* 11,7 7,6
Muut lyhytaikaiset velat* 7,4 5,4
Yhteensä 95,7 66,5
*
)
Muut lyhytaikaiset velat ja muut siirtovelat sisältävät pääasiassa henkilöstökuluihin liittyviä velkoja, arvonlisäverovelkoja, korkojaksotuksia sekä
osto- ja kulujaksotuksia.
Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, pysyvien vas-
taavien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa
bonus- ja lomapalkkajaksotukset.
15. VARAUKSET
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Varaus kirjataan määrään, joka vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen
edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä
on velvoitteen täyttämiseksi odotettavissa oleviksi edellytettävien menojen nykyarvo. Nykyarvon laskennassa
käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan
aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä erityisriskejä.
Jos kolmannen osapuolen odotetaan korvaavan varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen edellyttämät
menot osaksi tai kokonaan, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun
korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Varauksia tarkastellaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niiden määriä oikaistaan vastaamaan
parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausta puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistu-
nut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
113
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai
muista sitoumuksista.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on
laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta niille, joihin järjestely vaikuttaa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä
työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät
menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevat taloudelliset hyödyt.
Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu
aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista.
Pitkäaikaiset varaukset
Milj. euroa 2024 2023
Varaukset 1.1. 0,4 0,3
Varausten lisäys 0,3 0,1
Käytetyt varaukset -0,1 -
Varaukset 31.12. 0,6 0,4
Lyhytaikaiset varaukset
Milj. euroa 2024 2023
Varaukset 1.1. 2,5 2,7
Varausten lisäys 0,3 0,1
Käytetyt varaukset -0,2 -0,2
Varaukset 31.12. 2,7 2,5
Tilikauden 2024 ja 2023 varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin perustuvia
varauksia.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
sekä vuokrasopimukset
16. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
Laatimisperiaatteet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa luovutetusta vastikkeesta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettova-
rallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön
toimintavaluutta. Jos luovutettu vastike on pienempi kuin hankitun yhtiön nettovarallisuuden käypä arvo, erotus
merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosit-
tain ja aina kun esiintyy viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen
muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn
hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon han-
kintahetkellä. Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu luovutettua vastiketta teknologiaan, markkinointiin
ja asiakkaisiin perustuviin aineettomiin hyödykkeisiin. Teknologiaan, markkinointiin ja asiakkaisiin perustuvien
aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa on sovellettu sekä tuottoperusteisia että kustannusperusteisia
menetelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden
oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet
sisältävät pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistetut tavaramerkit.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa patenteista, tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä.
Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna
taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,
ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Näiden aineettomien hyödykkeiden
kirjanpitoarvo ei ole merkittävä.
114
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta
Aineettomat oikeudet 3–20 vuotta
Ohjelmistolisenssit 3–5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödyk-
keiden kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä
mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja
välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta
osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimi-
seen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa
myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä,
että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno
on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat
toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omai-
suuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri
hyödykeryhmille ovat:
Rakennukset ja rakennelmat 5–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–8 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja
tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot
ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liiketulokseen.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyk-
seksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo
on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla
yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle
riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan
kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi
vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat
hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan
nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimää-
räistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomi-
oidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti
kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle,
johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytet-
tävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos arvioiden taustalla olevissa olosuhteissa on
tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpito-
arvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentu-
mistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Liiketoimintojen yhdistämisessä IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen
erikseen liikearvosta, mikäli standardin edellyttämät kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen
kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista rahavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan
käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittä-
misessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvosta-
minen perustuu lähinnä omaisuuserän tuotto-odotuksiin ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset
perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja
suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan
vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön
johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat
rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.
115
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa Liikearvo
Markkinointiin
liittyvät aineettomat
hyödykkeet
Teknologiaan
perustuvat
aineettomat
hyödykkeet
Asiakkaisiin
perustuvat
aineettomat
hyödykkeet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 45,9 42,2 16,8 27,8 0,4 133,0
Valuuttakurssierot 1,7 0,2 0,2 0,6 0,0 2,7
Lisäykset 0,2 0,2 0,4
Liiketoimintojen yhdistäminen 52,1 2,6 23,2 16,6 94,5
Vähennykset -14,7 -14,7
Siirrot erien välillä 0,2 -0,2 0,0
Hankintameno 31.12.2024 99,7 2,6 65,6 33,6 14,0 0,4 215,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 29,5 14,3 26,8 70,6
Valuuttakurssierot 0,1 0,0 0,5 0,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -14,7 -14,7
Tilikauden poistot 0,0 6,3 0,7 0,5 7,6
Tilikauden arvonalentumiset 0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 0,0 35,9 15,1 13,0 64,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 99,7 2,6 29,7 18,6 1,0 0,4 151,9
116
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa Liikearvo
Teknologiaan perustuvat
aineettomat hyödykkeet
Asiakkaisiin perustuvat
aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 46,6 42,3 16,8 28,2 0,4 134,2
Valuuttakurssierot -0,7 -0,2 -0,3 0,0 -1,2
Lisäykset 0,2 0,3 0,2 0,7
Vähennykset -0,1 -0,6 -0,6
Siirrot erien välillä 0,1 -0,1 -0,0
Hankintameno 31.12.2023 45,9 42,2 16,8 27,8 0,4 133,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 23,6 12,3 27,1 62,9
Valuuttakurssierot -0,0 -0,2 -0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -0,1 -0,6 -0,6
Tilikauden poistot 6,1 2,0 0,5 8,6
Tilikauden arvonalentumiset -0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 29,5 14,3 26,8 70,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 45,9 12,7 2,5 1,0 0,4 62,5
Arvonalentumistestaus
Vaisala arvioi liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä
keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistarvetta vuosittain ja aina kun esiintyy viite siitä, että
arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty
käyttöarvoon perustuvien laskelmien perusteella, ja laskelmien rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin kolmen
vuoden suunnitelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen muodosta-
malle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat rahavirrat ylittävät
kirjanpitoarvon 322 (161) miljoonalla eurolla. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen myynnin arvioidaan kasvavan
vuosittain keskimäärin 7 (6) % seuraavien kolmen vuoden aikana. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 (2) % ja
pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 10,0 (12,2) %. Keskeiset muuttujat arvonalentumistestauksessa ovat
liikevaihto, kannattavuus ja diskonttauskorko. Vaisalan johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että mikään
odotettavissa oleva muutos keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpito-
arvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.
117
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Vuokrasopimuksen
kohteena olevat
omaisuuserät
Muut aineelliset hyödyk-
keet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 4,7 101,4 90,6 2,0 0,1 7,5 206,3
Valuuttakurssierot 0,1 1,7 0,8 0,0 0,0 2,6
Lisäykset 3,6 3,4 1,4 14,6 22,9
Liiketoimintojen yhdistäminen 0,2 0,2
Vähennykset -1,2 -1,5 -0,1 -2,8
Siirrot erien välillä 4,6 4,7 0,0 -0,1 -9,2 0,0
Hankintameno 31.12.2024 4,8 110,1 98,2 3,4 0,0 12,7 229,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 52,0 58,8 0,5 111,4
Valuuttakurssierot 0,5 0,7 0,0 1,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -1,2 -1,4 -2,6
Tilikauden poistot 4,4 8,4 0,5 13,4
Tilikauden arvonalentumiset 0,4 0,4
Siirrot erien välillä 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 55,8 66,5 1,4 123,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 4,8 54,4 31,7 2,0 0,0 12,7 105,6
118
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Vuokrasopimuksen
kohteena olevat
omaisuuserät
Muut aineelliset hyödyk-
keet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 4,8 99,2 85,0 2,0 0,1 8,7 199,7
Valuuttakurssierot -0,1 -0,8 -0,7 -0,0 -1,5
Lisäykset 2,0 6,3 0,4 4,5 13,2
Vähennykset 0,8 -5,2 -0,3 -4,8
Siirrot erien välillä 0,3 5,2 -5,7 -0,2
Hankintameno 31.12.2023 4,7 101,4 90,6 2,0 0,1 7,5 206,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 47,2 56,4 0,1 103,7
Valuuttakurssierot -0,3 -0,6 0,0 -0,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,8 -5,1 0,0 -4,4
Tilikauden poistot 4,3 8,1 12,5
Tilikauden arvonalentumiset 0,0 0,1 0,3 0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 52,0 58,8 0,5 111,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 4,7 49,4 31,7 1,6 0,1 7,5 95,0
119
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa 2024 2023
Hankinta ja valmistus 6,1 5,0
Myynti, markkinointi ja hallinto 13,7 15,0
Tutkimus ja kehitys 1,4 1,5
Yhteensä 21,3 21,5
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2024
Milj. euroa Poistot Arvonalentumiset Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 6,3 6,3
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 0,7 0,7
Muut aineettomat hyödykkeet 0,5 0,5
Rakennukset ja rakennelmat 4,4 4,4
Koneet ja kalusto 8,4 8,4
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät 0,5 0,4 0,9
Yhteensä 20,9 0,4 21,3
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2023
Milj. euroa Poistot Arvonalentumiset Yhteensä
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 6,1 6,1
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 2,0 2,0
Muut aineettomat hyödykkeet 0,5 0,0 0,5
Rakennukset ja rakennelmat 4,3 0,0 4,4
Koneet ja kalusto 8,1 0,1 8,2
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät 0,3 0,3
Yhteensä 21,0 0,4 21,5
17. VUOKRASOPIMUKSET
Vuokrasopimukset vuokralle ottajana
Laatimisperiaatteet
Vaisala toimii vuokralle ottajana ja sen vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimistoista, muista toimitiloista,
maa-alueesta, työsuhdeasunnoista sekä autoista.
Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia, ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisano-
misoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis-
tai osto-optio, johto arvioi todennäköisen vuokra-ajan kullekin vuokrasopimukselle perustuen näkemykseen
liiketoiminnan tarpeista.
Sopimukseen voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentti että muita komponentteja (esimerkiksi pal-
velumaksu), joille sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan suhteellisten erillishintojen perusteella. Muut
komponentit on jätetty IFRS 16 -laskennan ulkopuolelle lukuun ottamatta autoja koskevien vuokrasopimusten
palvelumaksuja, jotka sisällytetään vuokrasopimuskomponenttiin.
Vuokrasopimusten osalta kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava vuokravelka.
Käyttöoikeusomaisuuserän alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään seuraavat
erät:
• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä,
• ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla (kuten
vuokravapaa kausi),
• sopimuksesta alkuvaiheessa koituneet välittömät menot, ja
• mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.
Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 16, Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet esitetyn mukaisesti.
Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty
kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleen-
arvostusten vaikutuksilla.
Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttä-
mällä lisäluoton korkoa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan korkoa, jonka Vaisala joutuisi maksamaan lainatessaan
vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan
omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Myöhemmillä kausilla vuokra-
sopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle.
120
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien maksujen nettomääräisen käyvän arvon:
• kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä mahdollisilla saatavilla
kannustimilla,
• muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin arvostetaan käyttäen
sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa,
• määrät, jotka konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella,
• osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää tämän option, ja
• sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon, että konserni käyttää
tämän option.
Velkaan sisällytetään myös jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa.
Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko,
maksetut vuokrat, vuokrien indeksikorotukset, sekä sopimusmuutosten vaikutukset.
Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset, vuokravelkojen
korot ja sopimusmuutoksista aiheutuvat erät.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
IFRS 16 -standardin soveltaminen tilanteissa, joissa Vaisala toimii vuokralle ottajana, edellyttää johdon harkintaa
vuokra-ajan pituuteen liittyen, mikäli sopimuksessa on jatkamis-, irtisanomis- tai osto-optio. Johdon arvioidessa
option käyttämisen todennäköisyyttä ja siten vuokra-ajan pituutta, johto huomioi kaikki tiedossa olevat faktat
ja olosuhteet, jotka luovat taloudellisen kannusteen käyttää tai olla käyttämättä optio kulloisessakin tilanteessa
sopimuskohtaisesti.
Johdon arviot liiketoiminnan tarpeista ja siten eri optioiden käytön todennäköisyydestä perustuvat tiedossa
oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan ja toimintasuunnitelmiin ja näihin pohjautuviin mahdollisiin uudel-
leenorganisointisuunnitelmiin sekä tehtyihin investointipäätöksiin. Optioiden käytön todennäköisyyttä arvioita-
essa päätökseen vaikuttaa myös muun muassa toimitilan käyttötarkoitus ja siihen tehtyjen investointien laajuus.
Vuokrasopimuksista taseeseen kirjatut erät
Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot
Milj. euroa 2024 2023
Maa- ja vesialueet 1,3 1,3
Rakennukset ja rakennelmat 19,5 11,4
Koneet ja kalusto 0,7 0,5
Yhteensä 21,4 13,1
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 11,5 (4,5) miljoonaa euroa tilikaudella 2024.
Korolliset vuokrasopimusvelat
Milj. euroa 2024 2023
Pitkäaikaiset 21,4 9,3
Lyhytaikaiset 3,1 2,8
Yhteensä 24,5 12,1
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätöshet-
kellä 31.12.2024 alkamattomista vuokrasopimuksista aiheutuvat lähtevät rahavirrat on esitetty liitetiedossa 24,
Vastuusitoumukset.
Vuokrasopimuksista tuloslaskelmaan kirjatut erät
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Milj. euroa 2024 2023
Rakennukset ja rakennelmat 2,9 2,7
Koneet ja kalusto 0,4 0,3
Yhteensä 3,3 3,1
121
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Pääomarakenne
18. OMA PÄÄOMA
Laatimisperiaatteet
Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta,
muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden
liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia
osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen
hyväksynnän perusteella.
Osakkeet ja osakepääoma
Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta, joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei
ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet
eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdella-
kymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden
osinkoon.
Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tar-
kemmin ilmenevällä tavalla. Hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta
muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024. Hallitus päätti kokouksessaan
23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kauppare-
kisteriin 1.11.2024.
Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa
7 660 807,86 euroa.
Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset
Milj. euroa 2024 2023
Rakennukset ja rakennelmat 0,2 0,0
Yhteensä 0,2 0,0
Muut tuloslaskelmaan kirjatut erät
Milj. euroa 2024 2023
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut 0,6 0,4
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli 2,8 (3,5) miljoonaa euroa vuonna 2024.
Vuokrasopimukset vuokralle antajana
Laatimisperiaatteet
Vaisalan kaikki vuokrasopimukset, joissa Vaisala on vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia, koska
kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry kaikilta olennaisilta osiltaan vuokralle
ottajalle. Vuokramaksut kirjataan tasaerinä vuokratuotoiksi. Vuokratuotot esitetään liikevaihdossa. Vaisala kirjaa
vuokratuoton ansaitsemisesta syntyneet menot kuluiksi myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.
Vuokra-aika määritellään siten, että se on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole purettavissa. Vuok-
ra-aikaan luetaan mukaan vuokrasopimuksen jatkamisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa,
että vuokralle ottaja käyttää kyseisen option ja vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on
kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja ei käytä kyseistä optiota.
Vuokrasopimuksen kohteena olevat omaisuuserät sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin. Omaisuuserien arvioitu
taloudellinen pitoaika on kolme vuotta.
Vaisala vuokralle antajana
Vaisala vuokraa lidareita tuulen mittaamiseen. Vuokrakaudet ovat yleensä lyhytaikaisia, mutta korkeintaan kaksi
vuotta.
Tilikauden 2024 vuokratuotot olivat 2,2 (1,8) miljoonaa euroa.
Tilikauden 2024 lopussa vuokrasopimuksista saatavat diskonttaamattomat vuokramaksut ovat 1,4 (0,7)
miljoonaa euroa. Vaisala arvioi, että nämä saadaan tilikauden 2025 aikana.
122
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Osakepääoma ja rahastot
Milj. euroa
Osakkeiden
lukumäärä
1 000 kpl Osake pääoma Muut rahastot Omat osakkeet Yhteensä
31.12.2022 36 228 7,7 3,5 -3,3 7,9
Osakeperusteisten
maksujen siirto kerty-
neisiin voittovaroihin -2,9 -2,9
Osakeperusteiset
maksut 73 1,2 1,2
Omien osakkeiden
hankinta -50 -2,1 -2,1
Muuntoerot 0,0 0,0
31.12.2023 36 251 7,7 0,6 -4,2 4,1
Osakeperusteiset
maksut 52 0,8 0,8
Omien osakkeiden
hankinta -19 -0,8 -0,8
Siirrot erien välillä 0,1 0,1
31.12.2024 36 285 7,7 0,7 -4,1 4,2
Yhtiön hallussa olevat
omat osakkeet 152
Yhteensä 36 437
Muut rahastot
Muut rahastot koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan
myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,6 (0,5) miljoonaa euroa sisältää tytäryhtiöiden paikallisiin sään-
nöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2024 oli
0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Omat osakkeet
Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään kertyneiden
voittovarojen vähennyksenä.
Osakkeiden
lukumäärä, kpl
Hankintahinta,
milj. euroa
Omat osakkeet 31.12.2022 208 487 3,3
Omien osakkeiden luovutus -73 011 -1,2
Omien osakkeiden hankinta 50 000 2,1
Omat osakkeet 31.12.2023 185 476 4,2
Omien osakkeiden luovutus -52 182 -0,8
Omien osakkeiden hankinta 18 855 0,8
Omat osakkeet 31.12.2024 152 149 4,1
Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä 0,8
miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oli 31.12.2024 omia A-sarjan osakkeita 152 149 (185 476) kappaletta, joiden osuus
kaikista osakkeista oli 0,4% (0,5) ja äänimäärästä 0,1% (0,1). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike
on 4,1 miljoonaa euroa.
Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimin-
taan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä
pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankin-
nan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä tilikauden tuloksen
muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaman muuntoeron. Konserni ei ole suojannut
mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa.
Tilikauden tulos kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Osinko
Vuodelta 2024 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa 25.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle tilikaudelta 2024 maksettavaksi 0,85 euron osinkoa
osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan noin 30,8 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole
kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
123
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat valuuttariski, korkoriski, uudelleen-
rahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen vastapuoliriski ja myyntisaamisten luottoriski. Vaisalan tavoitteena on
rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen
hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.
Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta.
Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa.
Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski syntyy nettosijoituksista euroalueen
ulkopuolisiin yksiköihin.
Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Vuonna 2024 konsernin myynnistä 47 % oli EUR:ssa, 31 % USD:ssa,
9 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 4 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin
politiikkana on suojata valuuttapositioita, jotka koostuvat tilauskannasta, ostositoumuksista, nettosaamisista,
rahavaroista ja konsernin sisäisistä lainoista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskan-
nassa. Vaisala ei sovella IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaista suojauslaskentaa, vaan johdannaissopimusten
käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet ja sisältö
esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.
Tytäryhtiöiden konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei
suojaa tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 4,3 (-3,3)
miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit olivat USD:ssa.
IFRS 7:n mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille
saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana konsernin sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennus-
tettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. Valuuttakurssin 10 % vahvistumisen
vaikutus kaikissa avoimissa nettovaluuttapositioissa Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi
ollut -3,7 (0,0) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kolme suurinta euromääräistä nettovaluut-
tapositiota ja niiden herkkyysanalyysi perustuen 10 prosentin muutokseen (ennen veroja):
Nettovaluuttapositiot euroa vastaan
Milj. euroa
2024 2023
Nettopositio Herkkyys Milj. euroa Nettopositio Herkkyys
USD -32,3 +/- 3,1 USD -2,3 +/- 0,2
GBP -12,8 +/- 1,2 AUD 2,2 +/- 0,2
KWD -4,7 +/- 0,4 SEK -1,5 +/- 0,1
Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja rahavirran epävarmuutta. Konserni
altistuu korkojen rahavirtariskille, mikäli sillä on vaihtuvakorkoisia velkoja ja/tai rahavaroja. Tilikauden päättyessä
Vaisalan korolliset lainat ja velat olivat yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa, joista 105,0 (50,0) miljoonaa euroa oli
vaihtuvakorkoisia. Korollisista lainoista ja veloista 24,5 (12,1) miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimusvelkoihin.
Myös konsernin rahavaroille maksettava korko on sidottu vaihtuvaan tilikorkoon.
Vaisalan nettovelka 31.12.2024 oli 40,6 (-28,2) miljoonaa euroa. Yhden prosenttiyksikön suuruisella korkotason
nousulla olisi 0,2 (0,4 positiivinen) miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus seuraavan vuoden nettokorko-
tuottoihin ja -kuluihin olettaen, että konsernin vaihtuvakorkoiset lainat ja rahavarat eivät muutu. Laskelmassa
on otettu huomioon vaihtuvakorkoiset lainat sekä rahavarat laskennallisesti euroiksi käännettynä. Laskelmassa
ei ole otettu huomioon valuuttajohdannaisia. Korkotuotot ja -kulut on esitetty liitetiedossa 9 Rahoitustuotot ja
-kulut.
Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski
Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Maksu-
valmiuden takaamiseksi rahavarojen ja nostettavissa olevien luottosopimusten määrä pidetään riittävällä tasolla.
Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaa-
ehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun vakuudettomaan 50 miljoonan euron
määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti
(nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Joulukuussa
2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan yhden ydinpankkinsa kanssa.
Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman tarpeisiin sekä joulu-
kuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna 2027. Nostetulla lainalla
on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen.
Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024
Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan.
124
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vaisalalla on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottoso-
pimuksensa ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmius-
luottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimukseen
sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti
kovenanttiehdon 31.12.2024.
Vaisalalla oli siten 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ole lainoja,
jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
Rahoitukseen liittyvät vastapuoliriskit
Rahoitukseen liittyvillä vastapuoliriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen
liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen vastapuoliriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien
osalta. Vaisalalla oli rahavaroja 31.12.2024 88,8 (90,3) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli
94,5 (43,7) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on
hyvä luottokelpoisuus ja jotka on hyväksytty Vaisalan rahoituspolitiikan mukaisesti. Pankkien luottokelpoisuutta
arvioidaan jatkuvasti.
Myyntisaamisten luottoriski
Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä
luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta,
sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole
merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai
asiakasryhmä ei muodosta merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen
luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli -1,1 (-0,2) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan
luottotappiona lopullisesti menetetyksi, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka
mukaan saamista ei tulla maksamaan. Myyntisaamiset mukaan lukien myyntisaamisista odotettavissa olevat
luottotappiot esitetään liitetiedossa 12, Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisten laatimisperiaatteet
esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.
20. PITKÄAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa
2024 kirjan-
pitoarvot Käyvät arvot
2023 kirjan-
pitoarvot Käyvät arvot
Pitkäaikaiset vakuudet 1,0 1,0 1,0 1,0
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,2 0,2 0,2 0,2
Yhteensä 1,2 1,2 1,2 1,2
21. RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Laatimisperiaatteet
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella
tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja
myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.
Jaksotettuun hankintamenoon luokitellaan rahoitusvarat, joita liiketoimintamallin mukaisesti pidetään
eräpäivään asti ja omaisuuserän rahavirrat muodostuvat pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa myyntisaamisia, siirtosaamisia ja
muita saamisia.
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon kuuluva erä arvostetaan käypään arvoon,
johon lisätään sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja mui-
den saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Näihin rahoi-
tusvaroihin liittyvät korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä ja sisällytetään rahoitustuottoihin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Voitto tai
tappio, joka syntyy kirjattaessa omaisuuserä pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappiot
sisältyvät tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslas-
kentaa. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukau-
den sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten arvonalentumisvaraukset kirjataan soveltaen
yksinkertaistettua menettelyä IFRS 9:n mukaisesti, koska niihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot määritetään varausmatriisilla, hyödyntäen eri
saamisluokkien poikkeavia luottoriskejä. Ryhmittelyt perustuvat saamisten ikäluokkiin, maantieteellisiin alueisiin,
vakuuksien olemassaoloon ja aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin tai muuhun näyttöön saamisten
kohonneesta luottoriskistä. Eri saamisluokkien odotetut luottotappioriskit perustuvat historiallisten tappioiden
määrään ja johdon arvioon. Muutokset saamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin
perustuvassa luottotappiovarauksessa sekä saamisten lopulliset luottotappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista.
125
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut
on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun
ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoi-
tusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään
lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Johdannaissopimukset
Konsernin johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Konsernilla on myyntiä useissa valuutoissa.
Kaikki johdannaissopimukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi ja ne
kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset arvostetaan
myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin raportointikauden lopussa. Valuuttatermiinien
käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumat-
tomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella,
jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Konserni ei noudata IFRS
9:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiinisopimuksiin.
Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa
joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi
konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konser-
nin johdannaissopimukset kuuluvat käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen
välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikausilla 2023 tai 2024.
Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryhtiöihin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille.
Konserni ei suojaa tytäryhtiöiden nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2024
Milj. euroa
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Jaksotettu
hankintameno
Kirjanpitoarvo
tase-erän
mukaan Käypä arvo Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset 1,2 1,2 1,2 20
Myyntisaamiset ja
johdannaissopimukset 0,1 86,7 86,7 86,7 12
Pankkivekselit* 4,5 4,5 4,5 12
Rahavarat 88,8 88,8 88,8 23
Yhteensä 0,1 181,2 181,2 181,2
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat
rahoituslaitoksilta 105,0 105,0 105,0 21
Pitkäaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat 21,4 21,4 21,4 17
Muut pitkäaikaiset velat 6,7 6,7 6,7 21
Lyhytaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat 3,1 3,1 3,1 17
Korollinen lyhytaikainen velka 0,0 0,0 0,0 21
Ostovelat ja johdannaissopimukset 1,5 26,9 26,9 26,9 14
Yhteensä 1,5 163,2 163,2 163,2
*
)
Kiinassa käytetään vaihtoehtoisena maksutapana pankkivekseleitä. Ne arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon. Pankkivekselit voidaan pitää eräpäivään asti tai lunastaa käypään arvoon niiden voimassaoloaikana.
126
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 31.12.2023
Milj. euroa
Käypään
arvoon tulos-
vaikutteisesti
Jaksotettu
hankintameno
Kirjanpitoarvo
tase-erän
mukaan Käypä arvo Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset 1,2 1,2 1,2 20
Myyntisaamiset ja
johdannaissopimukset 0,4 70,2 70,2 70,2 12
Rahavarat 90,3 90,3 90,3 23
Yhteensä 0,4 161,8 161,8 161,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset lainat
rahoituslaitoksilta 50,0 50,0 50,0 21
Pitkäaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat 9,3 9,3 9,3 17
Muut pitkäaikaiset velat 4,2 4,2 4,2 21
Lyhytaikaiset korolliset
vuokrasopimusvelat 2,8 2,8 2,8 17
Korollinen lyhytaikainen velka 0,0 0,0 0,0 21
Ostovelat ja johdannaissopimukset 0,4 13,8 13,8 13,8 14
Yhteensä 0,4 80,1 80,1 80,1
Huhtikuussa 2024 Vaisala on tehnyt vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun
vakuudettomaan 50 miljoonan euron määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla
on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Vaisala täytti kovenant-
tiehdon 31.12.2024. Joulukuussa 2024 Vaisala allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman määräaikaislainan
yhden ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpää-
oman tarpeisiin sekä joulukuussa Vaisalan toteuttamaan yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Laina erääntyy vuonna
2027. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain
vuodesta 2025 alkaen.
Vaisalalla on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024
Vaisala ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Vaisalalla
on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Vuonna 2024 Vaisala käytti valmiusluottosopimuksensa ensim-
mäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta kolmannella neljänneksellä ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027.
Valmiusluottolimiitti ei ollut käytössä 31.12.2024 kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan. Valmiusluottosopimuk-
seen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Vaisala
täytti kovenanttiehdon 31.12.2024.
Vaisalalla oli 31.12.2024 korollisia velkoja yhteensä 129,5 (62,1) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka
erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2024
Milj. euroa 2025 2026–2029 2030-2034 2035
Lainat rahoituslaitoksilta 105,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat
Vuokrasopimusvelat 4,1 11,3 9,7 7,8
Yhteensä 4,1 116,3 9,7 7,8
Korollisten velkojen maturiteettijakauma tilinpäätöshetkellä 2023
Milj. euroa 2024 2025–2028 2029-2033 2034
Lainat rahoituslaitoksilta 50,0
Valmiusluotto
Muut korolliset lainat 0,0
Vuokrasopimusvelat 3,1 7,2 3,1
Yhteensä 3,2 57,2 3,1 0,0
127
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Johdannaissopimukset
Milj. euroa 2024 2023
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit 94,5 43,7
Nimellisarvot yhteensä 94,5 43,7
Johdannaissopimusten nimellisarvo valuutassa
2024 2023
Valuutta-arvo milj. Milj. euroa Valuutta-arvo milj. Milj. euroa
USD 64,5 60,7 22,0 20,0
CNH 50,5 6,5 60,0 7,7
JPY 750,0 4,6 750,0 4,7
SEK 27,5 2,3
KWD 4,2 12,5
CAD 5,2 3,5 7,2 5,0
GBP 5,6 6,7 3,5 4,0
Yhteensä 94,5 43,7
Johdannaissopimusten maturiteettijakauma
Milj. euroa 2024 2023
Alle 90 päivää 55,4 37,1
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää - 2,0
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää - 4,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää 39,2 -
Yhteensä 94,5 43,7
Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. euroa 2024 2023
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat 0,1 0,4
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat 1,5 0,4
128
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
22. KOROLLISET VELAT JA MUUT OIKAISUT RAHAVIRTALASKELMASSA
Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan
Milj. euroa 31.12.2023 Rahavirrat
Ei-rahavirta-
vaikutteiset
muutokset 31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta 50,0 55,0 105,0
Valmiusluotto 0,0 0,0 0,0
Vuokrasopimusvelat 12,0 -2,8 15,3 24,5
Muut korolliset velat 0,1 -0,0 0,0
Valuuttakurssierot 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 62,1 52,1 15,3 129,5
Korollisten velkojen muutoksen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan
Milj. euroa 31.12.2022 Rahavirrat
Ei-rahavirta-
vaikutteiset
muutokset 31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta 40,0 10,0 50,0
Valmiusluotto 0,0 0,0
Vuokrasopimusvelat 10,9 -3,1 4,3 12,0
Muut korolliset velat 12,6 -12,5 0,1
Valuuttakurssierot 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 63,4 -5,6 4,3 62,1
Erittely liiketoiminnan rahavirran muista oikaisuista
Milj. euroa 2024 2023
Luottotappiovarauksen muutos 0,9 -0,8
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutos 1,2 -0,5
Varausten muutos 0,3 -0,3
Osakepalkkioihin liittyvä oikaisu 0,7 0,4
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä oikaisu -3,3 -
Muut oikaisut -0,2 0,3
Yhteensä -0,4 -0,9
23. RAHAVARAT
Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 21, Rahoitusvarat ja -velat.
Rahavarat
Milj. euroa 2024 2023
Rahat ja pankkisaamiset 88,8 90,3
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
129
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
24. VASTUUSITOUMUKSET
Vastuusitoumukset ja annetut pantit
Milj. euroa 2024 2023
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset 12,9 11,0
Investointisitoumukset
Vaisalan sitovien pysyvien vastaavien tilausten arvo oli 31.12.2024 yhteensä 12 (4) miljoonaa euroa.
Ostositoumukset
Konsernilla oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 28 (21) miljoonan euron arvosta. Tämän lisäksi konsernilla
oli ostosopimuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joiden maksimimäärä toteutuessaan olisi yhteensä 28 (31)
miljoonaa euroa.
Lisäksi Vaisala oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi ei ollut vielä
alkanut, ja joista aiheutuvat lähtevät rahavirrat tulevaisuudessa olivat yhteensä 0,3 (13) miljoonaa euroa.
130
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan
rahavirtavaikutus olivat seuraavat:
1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo 38,5
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 14,2
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 10,6
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 2,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,5
Laskennalliset verosaamiset 3,3
Varat yhteensä 70,5
Ostovelat ja muut velat 0,0
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 3,7
Velat yhteensä 3,8
Nettovarallisuus 66,7
Rahana maksettu kauppahinta -66,7
Hankitun tytäryrityksen rahavarat -
Rahavirtavaikutus -66,7
Konsolidointi
25. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
Vaisala hankki 9.12.2024 yhdysvaltalaisen Maxar Intelligencen WeatherDesk-liiketoiminnan. Hankittu Weather-
Desk-liiketoiminta liittyy tekoälypohjaiseen sääennustamiseen ja se tarjoaa nopean pääsyn maailmanlaajuisiin
sääennusteisiin ja havaintoihin. WeatherDesk palvelee asiakkaita, jotka keskittyvät hyödyke- ja energiakauppaan
sekä energian kysynnän että tarjonnan ennustamiseen. Hankinnalla Vaisala kasvattaa asemaansa tekoälyve-
toisessa sääennustamisessa sekä vahvistaa tarjoamaansa vakuutus-, rahoitus- ja energiasektoreille. Vaisalan
strategian mukaisesti kauppa auttaa laajentumaan energiasiirtymässä ja kasvattamaan tilauspohjaista dataliike-
toimintaa.
Vuonna 2023 WeatherDesk liiketoiminnan (osa Maxar Technologiesin tilintarkastettuja lukuja) liikevaihto oli
12,8 miljoonaa Yhdysvaltain taalaa ja hankittuun liiketoimintaan liittyen nettosumma 31.12.2023 oli -2,6 miljoonaa
Yhdysvaltain taalaa.

euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi
ollut johdon arvion mukaan 578 miljoonaa euroa ja liiketulos 90 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana
toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.
Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 67 miljoonaa euroa.
Liikearvoa kirjattiin alustavasti 38 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen
muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan
erityisesti seuraavista tekijöistä:
• WeatherDeskin ennustealustan hyödyntäminen Vaisala XWeatherissa osana Vaisalan
ennustamis- ja analytiikkaliiketoimintaa
• Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti hyödyke- ja energia-
asiakkaisiin
Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelpoinen.
Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0.7 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024
myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. WeatherDesk liiketoiminta on konsolidoitu osaksi Vaisalan konserni-
tuloslaskelmaa ja konsernitasetta 9.12.2024 alkaen.
Koska hankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämisessä
tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.
131
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan
rahavirtavaikutus olivat seuraavat:
1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo 13,6
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 7,1
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 5,3
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 0,2
Aineelliset hyödykkeet 0,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,0
Rahat ja pankkisaamiset 2,6
Varat yhteensä 29,7
Ostovelat ja muut velat 0,2
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 1,1
Laskennalliset verovelat 3,3
Velat yhteensä 4,5
Nettovarallisuus 25,2
Rahana maksettu kauppahinta -22,2
Hankitun tytäryrityksen rahavarat 2,6
Rahavirtavaikutus -19,6
Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd:n koko osakekannan. Speedwell on
ilmasto- ja ympäristöriskien asiantuntija, joka tarjoaa dataa ja ohjelmistoja, joilla ilmastoriskejä voidaan arvioida
ja siten hinnoitella sekä siirtää loppuasiakkaalta vakuutuksenantajalle. Yrityshankinnan myötä Vaisala laajentaa
tilauspohjaista dataliiketoimintaansa vakuutusalalle ja tarjoaa ratkaisuja, joilla loppuasiakkaat voivat suojautua
vaihtelevien sääolosuhteiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Vaisalan strategian mukaisesti yrityshan-
kinta laajentaa tilauspohjaisen dataliiketoiminnan tarjontaa sekä nykyisissä että uusissa asiakassegmenteissä.
Vuonna 2023 Speedwell-konsernin (tilintarkastettu) liikevaihto oli 3,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja
taseen loppusumma 31.12.2023 oli 3,2 miljoonaa Iso-Britannian puntaa.
Hankitun konsernin liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,6 miljoonaa euroa ja liiketulos -0,2 miljoonaa
euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi
ollut johdon arvion mukaan 568 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana
toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.
Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 25 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää
3 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen
suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–4,2 miljoonaa
euroa.
Liikearvoa kirjattiin alustavasti 14 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen
muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo heijastaa synergioita, joita Vaisala odottaa realisoituvan
erityisesti seuraavista tekijöistä:
• Speedwell Climaten datan hyödyntäminen Vaisalan XWeatherissa osana Vaisalan data-
ja ennustamisportfoliota
• Vaisalan pääsy uusiin asiakassegmentteihin ja erityisesti asiakkaisiin, jotka keskittyvät
parametriseen vakuuttamiseen, vakuutusalaan ja uusiutuvaan energiaan.
Liikearvo on kokonaisuudessaan verotuksessa vähennyskelvotonta.
Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 1,3 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu tilikauden 2024
myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Speedwell-konserni on konsolidoitu osaksi Vaisalan konserni-
tuloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen.
Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämi-
sessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.
132
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hankittujen varojen ja vastattavaksiotettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä ja hankinnan
rahavirtavaikutus olivat seuraavat:
1 000 euroa Kirjatut käyvät arvot
Liikearvo -
Teknologiaan perustuvat aineettomat hyödykkeet 1,9
Asiakkaisiin perustuvat aineettomat hyödykkeet 0,7
Markkinointiin liittyvät aineettomat hyödykkeet 0,0
Aineelliset hyödykkeet 0,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,7
Rahat ja pankkisaamiset 0,4
Varat yhteensä 3,8
Ostovelat ja muut velat 0,3
Sopimuksiin perustuvat velat ja muut myynnin jaksotukset 0,0
Laskennalliset verovelat 0,6
Velat yhteensä 1,0
Nettovarallisuus 2,8
Rahana maksettu kauppahinta -1,7
Hankitun tytäryrityksen rahavarat 0,4
Rahavirtavaikutus -1,3
Tilikaudella 2023 ei ollut liiketoimintojen hankintoja.
Tilikauden 2024 päättyessä konsernilla oli yrityshankintojen ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää
velkaa yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (31.12.2023 velkaa ei ollut). Tilikaudella 2024 ei maksettu aikaisempiin
yrityshankintoihin liittyvää ehdollista kauppahintavastiketta (2023: 0,1 miljoonaa euroa). Ehdollista kauppahinta-
vastiketta ei kirjattu tuotoksi tai kuluksi tilikauden 2023 ja 2024 aikana osake- ja liiketoimintakauppojen jälkeisen
taloudellisen suoriutumisen ja tulevan taloudellisen suoriutumisen arvion perusteella.
Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n koko osakekannan. Nevis Technology on
ohjelmisto- ja sääjärjestelmätoimittaja, joka on erikoistunut merellä sijaitsevien helikopterien laskeutumis-
alustojen sääjärjestelmiin. Nevis Technology tarjoaa sekä ohjelmistoja, järjestelmiä että ylläpitopalveluita
offshore- energia-alalle, merituulipuistojen ollessa kasvava asiakassegmentti. Yrityshankinta mahdollistaa
Vaisalan liiketoiminnan kehittämisen merituulivoiman (offshore-tuulivoiman) alalla ja tarjoaa ratkaisuja asen-
nukseen, miehistön siirtoon ja huoltotoimintoihin. Yrityshankinta vahvistaa Vaisalan asemaa sääjärjestelmä- ja
datakumppanina merituulivoima-asiakkaille ja tukee Vaisalan strategista painopistealuetta laajentua energia-
siirtymässä.
Vuonna 2023 Nevis Technologyn (tilintarkastamaton) liikevaihto oli 1,5 miljoonaa Iso-Britannian puntaa ja
taseen loppusumma 31.12.2023 oli 0,7 miljoonaa Iso-Britannian puntaa.
Hankitun yhtiön liikevaihto ajalta 29.10.–31.12.2024 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,2 miljoonaa euroa.
Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2024, Vaisala-konsernin liikevaihto kaudella tammi–joulukuussa 2024 olisi
ollut johdon arvion mukaan 567 miljoonaa euroa ja liiketulos 83 miljoonaa euroa ilman muiden tilikauden aikana
toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten vaikutusta.
Alustava luovutettu vastike (maksettu käteisenä) oli 3 miljoonaa euroa. Alustava luovutettu vastike sisältää 0,9
miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta (käypä arvo), joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen
suoriutumisen perusteella. Ehdollisen kauppahintavastikkeen lopputuleman vaihteluväli on 0–2,6 miljoonaa
euroa.
Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksettavat kulut ovat 0,2 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu pääasiassa
tilikauden 2024 myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluksi. Nevis Technology on konsolidoitu osaksi Vaisalan
konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta 29.10.2024 alkaen.
Koska yrityshankinta saatettiin loppuun viimeisen vuosineljänneksen kuluessa, liiketoimintojen yhdistämi-
sessä tunnistetut varat, vastattavaksi otetut velat sekä luovutettu vastike on kirjattu alustavina.
133
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
26. TYTÄRYHTIÖT
Nimi Maa
Konsernin
omistusosuus %,
31.12.2024
Konsernin
omistusosuus %,
31.12.2023
Vaisala Holding Oy Suomi 100 100
Vaisala Limited Iso-Britannia 100 100
Vaisala Pty. Ltd. Australia 100 100
Vaisala GmbH Saksa 100 100
Vaisala KK Japani 100 100
Vaisala Inc. Yhdysvallat 100 100
Vaisala China Ltd. Kiina 100 100
Vaisala Canada Inc. Kanada 100 100
Vaisala Sdn. Bhd. Malesia 100 100
Vaisala Servicos De Marketing Ltda Brasilia 100 100
3TIER R&D India Private Limited Intia 100 100
Vaisala East Africa Limited Kenia 100 100
Vaisala Mexico Limited, S. de R. L. de C.V. Meksiko 100 100
Vaisala France SASU Ranska 100 100
Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Speedwell Associates Ltd tytäryhtiöineen, joista Iso-Britanniassa
emoyhtiön lisäksi toimivat Speedwell Settlement Services, weatherXchange Ltd, ClearWeather Ltd, Weather Risk
Exchange Ltd, Speedwell Climate Ltd ja Yhdsyvalloissa toimii Speedwell Climate Corp.
Vaisala hankki 29.10.2024 iso-britannialaisen Nevis Technology Ltd:n.
Lisäksi Vaisala perusti 3.4.2024 Ruotsiin tytäryhtiön Vaisala Sweden Ab ja 4.6.2024 Intiaan tytäryhtiön Vaisala
India Private Limited.
Whether or Knot LLC sulautui Vaisala Inc.:iin 1.12.2023. K-Patents (Shanghai) Co.,Ltd. likvidoitiin tilikaudella
2023.
Nimi Maa
Konsernin
omistusosuus %,
31.12.2024
Konsernin
omistusosuus %,
31.12.2023
Upwind SASU Ranska 100 100
SCI Septentrion Ranska 100 100
Vaisala Shanghai Sensors Ltd. Kiina 100 100
Vaisala Korea Co. Ltd Etelä-Korea 100 100
Vaisala Sweden AB Ruotsi 100 0
Vaisala India Private LTD Intia 100 0
Speedwell Settlement Services Iso-Britannia 100 0
weatherXchange Ltd Iso-Britannia 100 0
ClearWeather Ltd Iso-Britannia 100 0
Weather Risk Exchange Ltd Iso-Britannia 100 0
Speedwell Climate Ltd Iso-Britannia 100 0
Speedwell Associates Ltd Iso-Britannia 100 0
Nevis Technology Ltd Iso-Britannia 100 0
Speedwell Climate Corp Yhdysvallat 100 0
134
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
27. OSAKKUUSYHTIÖ
Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet.
Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää
ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salama-
havainnointiyhteisössä.
Yhtiön nimi
Rekisteröintimaa ja
pääasiallinen toimipaikka Omistusosuus Arvostusmenetelmä
SAS Meteorage Ranska 35 % Pääomaosuusmenetelmä
Osakkuusyhtiön taloudellisen tiedon yhteenveto
Milj. euroa 2024 2023
Pitkäaikaiset varat 3,2 2,8
Lyhytaikaiset varat 4,2 4,4
Velat 2,8 2,9
Nettovarallisuus 4,6 4,3
Vaisalan osuus nettovarallisuudesta 1,6 1,5
Liikevaihto 5,1 4,7
Tilikauden tulos 0,7 0,6
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin.
Osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen kirjanpitoarvot
Milj. euroa 2024 2023
Kirjanpitoarvo 1.1. 1,5 1,4
Osuus tilikauden tuloksesta 0,2 0,2
Saatu osinko -0,1 -0,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 1,6 1,5
Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
Osakkuusyhtiön kanssa toteutuneet liiketoimet sekä saamiset ja velat
Milj. euroa 2024 2023
Myynnit 0,2 0,2
Saamiset - 0,1
135
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Muut liitetiedot
28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt
(hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden
määräysvaltayhteisöt. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkina-
hintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu
konsernitilinpäätöksessä.
Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 26, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö. Liike-
toimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 27, Osakkuusyhtiö.
Johdon työsuhde-etuudet
1 000 euroa 2024 2023
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Öistämö Kai
Palkka 557 526
Lyhyen aikavälin kannustimet 120 288
Osakeperusteiset palkkiot 506 728
Lakisääteinen eläke 113 134
Lisäeläke 85 122
Yhteensä 1 381 1 797
1 000 euroa 2024 2023
Muun johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (maksuperuste)
Palkka 2 045 1 935
Lyhyen aikavälin kannustimet 392 872
Osakeperusteiset palkkiot 1 371 2 527
Lakisääteinen eläke 437 462
Lisäeläke 312 360
Yhteensä 4 557 6 156
Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vas-
taa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on
kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan,
joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.
136
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024
1 000 euroa Vuosipalkkio
Palkkiot,
Tarkastusvaliokunta
Palkkiot, Henkilöstö- ja
vastuullisuus valiokunta
Palkkiot,
Nimitysvaliokunta
Palkkio Suomen ulkopuolla
asuville hallituksen jäsenille Yhteensä
Bresky Annica hallituksen jäsen 40 4 4 5 53
Castrén Petri hallituksen jäsen 40 6 46
Jääskeläinen Antti hallituksen jäsen 40 1 4 45
Lundström Petra hallituksen jäsen 0 1 1 2
Rinnevaara Jukka hallituksen jäsen 40 5 45
Rosenberg Lotte hallituksen jäsen 40 3 5 48
Ståhlberg Kaarina hallituksen jäsen 40 9 1 50
Syrjänen Tuomas hallituksen jäsen 40 5 4 49
Voipio Raimo hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51
Voipio Ville hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 65
Yhteensä 375 25 24 20 10 454
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023
1 000 euroa Vuosipalkkio
Palkkiot,
Tarkastusvaliokunta
Palkkiot, Palkitsemis- ja
henkilöstövaliokunta
Palkkiot,
Nimitysvaliokunta
Palkkiot, Strateginen
suunnitteluvaliokunta Yhteensä
Castrén Petri hallituksen jäsen 40 7 1 48
Jääskeläinen Antti hallituksen jäsen 40 6 1 47
Lundström Petra hallituksen jäsen 40 4 5 49
Rinnevaara Jukka hallituksen jäsen 40 4 44
Ståhlberg Kaarina hallituksen jäsen 40 9 5 1 55
Syrjänen Tuomas hallituksen jäsen 40 5 45
Voipio Raimo hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51
Voipio Ville hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 1 66
Yhteensä 337 27 18 20 4 406
137
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Milj. euroa 2024 2023
Tilintarkastus 0,6 0,6
Veroneuvonta 0,0 0,0
Lausunnot ja todistukset 0,0 0,0
Muut palkkiot 0,2 0,1
Yhteensä 0,9 0,7
Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut
tilikaudella 2024 olivat yhteensä 0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Muut kuin tilintarkastuspalvelut sisältävät muun
muassa kestävyysraportoinnin varmennuksen.
30. MYÖHEMMIN SOVELLETTAVAT UUDET JA UUDISTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT JA
TULKINNAT
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut IFRS-tilinpäätösstandardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut
ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin IFRS-tilinpäätösstandardin käyttöön
voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantu-
lopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia
uusia ja uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja
joita ei joiltain osin ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa (merkitty *).
• IAS 21:n muutokset: Transaktiot tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa
• IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and
Disclosure in Financial Statements)*
• IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen
kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja:
Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures)*
• Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7-standardeihin – luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet*
• Vuosittaiset parannukset: osa 11*
• Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin – kohdennetut parannukset*
Muutokset IAS 21-standardiin – Avistakurssin arvioiminen kun valuutta ei ole vaihdettavissa
Muutokset vaikuttavat yhteisöön, jolla on transaktioita tai toiminto vieraassa valuutassa, joka ei ole vaihdetta-
vissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä määrättyä tarkoitusta varten. Valuutta on vaihdettavissa silloin, kun
sillä on mahdollisuus hankkia toista valuuttaa (huomioiden normaali hallinnollinen viive), ja liiketoimi tapahtuisi
markkinoiden tai vaihtomekanismin kautta, joka luo toimeenpantavia oikeuksia ja velvoitteita.
Muutokset lisäävät soveltamisohjeistusta sen määrittämiseksi, milloin valuutta on vaihdettavissa. Kun
valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä, yhteisön on arvioitava kyseisenä päivänä
vallitseva avistakurssi. Avistakurssin arvioimisessa yhteisön tavoitteena on kuvata kurssia, johon tavanmukainen
vaihtotapahtuma toteutuisi vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä.
Tällöin yhteisön tulee myös antaa lisätietoja.
Muutokset ovat voimassa 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksen käyttöönotolla voi olla
vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli konsernilla on transaktioita tai toiminto vieraassa
valuutassa, joka ei ole vaihdettavissa.
Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan
loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen
jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
138
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
IFRS 18 -standardi: Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Presentation and
Disclosure in Financial Statements)
IFRS 18 -standardi on uusi tilinpäätösstandardi, joka käsittelee tilinpäätöksen esittämistä ja tilinpäätöksessä
esitettäviä tietoja. Uusi tilinpäätösstandardi tuo muutoksia ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen.
Merkittävimmät IFRS 18:n mukanaan tuomat muutokset liittyvät:
• tuloslaskelman rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin
• vaatimukseen esittää liitetietoja tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista, joita tällä hetkellä
raportoidaan tilinpäätöksen ulkopuolella (”management-defined performance measures”) ja
• tietojen laajennettuihin yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilin-
päätöksen liitetietoihin. IFRS 18 korvaa olemassa olevan IAS 1 -standardin, joskin monet IAS 1:n periaatteet
on säilytetty vähäisin muutoksin. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai arvostamiseen tilinpäätöksessä,
mutta se saattaa muuttaa yhtiön nykyisin raportoimaa ”Liikevoittoa tai -tappiota”.
Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla ja sitä sovelletaan takautuvasti vertailutietoihin.
Standardin käyttöönotolla on vaikutusta konsernitilinpäätöksen esittämiseen ja tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin.
IFRS 19 -standardi: Tytäryhtiöt, joiden oman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen
kaupankäynnin kohteena eikä tytäryritys pidä omaisuudenhoitajan ominaisuudessa hallussaan varoja:
Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures)
IFRS 19 on vapaaehtoinen IFRS-tilinpäätösstandardi, jota vaatimukset täyttävät tytäryhtiöt voivat soveltaa
laatiessaan omia konserni-, erillis- tai yksittäisiä tilinpäätöksiään. Nämä tytäryritykset jatkavat muiden IFRS-tilin-
päätösstandardien kirjaamis-, arvostamis- ja esittämisvaatimusten soveltamista, mutta ne voivat korvata näiden
standardien liitetietovaatimukset supistetuilla liitetietovaatimuksilla. Standardi on voimassa 1.1.2027 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla.
Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin – Luonnonolosuhteista riippuvat sähkölähteet
Luonnonolosuhteista riippuvia sähkölähteitä, kuten tuuli- tai aurinkovoimaa, käytetään yhä enemmän hiili-
dioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nämä on strukturoitu usein pitkäaikaisiksi sähkönostosopimuksiksi (Power
purchase agreements, “PPA”), jotka voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Keskeinen haaste on, että sähköntuo-
tanto riippuu luonnonolosuhteista, mikä vaikeuttaa tiettyjen IFRS 9:n osa-alueiden soveltamista.
IASB on tehnyt muutoksia IFRS 9:n "oman käytön" poikkeukseen ja suojauslaskennan vaatimuksiin sekä lisän-
nyt kohdennettuja liitetietovaatimuksia IFRS 7:ään. Nämä muutokset koskevat vain sopimuksia, jotka altistavat
yksikön vaihteluille sähkön määrässä, koska sen tuotantolähde riippuu hallitsemattomista luonnonolosuhteista.
Näitä kutsutaan muutoksissa vapaasti suomennettuna "luonnonolosuhteista riippuvaa sähköä koskeviksi
sopimuksiksi".
Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutosten käyttöönotolla voi olla
vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.
Vuosittaiset parannukset: osa 11
Vuoden 2024 muutokset koskevat seuraavia standardeja:
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä siihen liittyvä soveltamisohjeistus
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös
• IAS 7 Rahavirtalaskelmat
Parannukset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Parannusten käyttöönotolla voi olla
vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.
Muutokset IFRS 9 ja IFRS 7 - standardeihin – Kohdennetut parannukset
IFRS 9 ja IFRS 7 – standardimuutokset:
a) täsmentävät vaatimuksia tiettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamiselle ja poiskirjaamiselle, sisältäen
uuden poikkeuksen joillekin rahoitusveloille, jotka maksetaan sähköisen rahansiirtojärjestelmän kautta;
b) täsmentävät ja lisäävät ohjeistusta arvioitaessa, koostuuko rahoitusvaran tulevat rahavirrat ainoastaan
pääoman ja koron maksusta (“SPPI- kriteeri”);
c) lisäävät uusia liitetietovaatimuksia tietyistä instrumenteista, joiden sopimusehdot voivat muuttaa rahavir-
toja (kuten instrumentit, joissa on ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteiden (ESG) saavuttamiseen liittyviä
ominaisuuksia); ja
d) päivittävät liitetietovaatimuksia oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka on luokiteltu käypään
arvoon muun laajan tuloksen kautta (FVOCI).
Muutokset ovat voimassa 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Kun yhteisö soveltaa muutoksia ensim-
mäistä kertaa, sen ei tarvitse oikaista vertailutietoja, ja vertailutietojen oikaisu on sallittua vain, jos se voidaan
tehdä ilman jälkiviisautta. Muutosten käyttöönotolla voi olla vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla tilikau-
silla, mikäli tällaisia liiketoimia tapahtuu.
139
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön tuloslaskelma
Euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liikevaihto 2 400 420 636,92 369 376 171,60
Hankinnan ja valmistuksen kulut 4, 5 -177 878 918,64 -175 099 149,56
Bruttokate 222 541 718,28 194 277 022,04
Myynnin ja markkinoinnin kulut 4, 5 -43 699 663,40 -40 569 570,87
Hallinnon kulut
Tutkimus- ja kehityskulut 4, 5 -59 864 187,67 -53 177 534,57
Muut hallinnon kulut 4, 5 -55 621 511,60 -72 843 780,30
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 3 477 572,05 643 267,15
Liiketulos 63 833 927,66 28 329 403,45
Rahoitustuotot 6 21 133 371,20 41 182 318,36
Rahoituskulut 6 -10 823 446,12 -12 318 687,27
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 74 143 852,74 57 193 034,54
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos -3 894 294,66 -637 251,79
Tulos ennen veroja 70 249 558,08 56 555 782,75
Välittömät verot 7 -12 009 149,06 -4 927 291,49
Tilikauden tulos 58 240 409,02 51 628 491,26
Emoyhtiön tilinpäätös
*
*
)
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.
140
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön tase
Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8
Liikearvo 0,00 13 228,48
Aineettomat oikeudet 50 795 713,98 11 530 686,79
Muut aineettomat hyödykkeet 3 244 564,30 5 236 779,94
Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 350 698,62 352 534,91
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 54 390 976,90 17 133 230,12
Aineelliset hyödykkeet 8
Maa- ja vesialueet 2 904 868,22 2 904 868,22
Rakennukset ja rakennelmat 39 332 935,15 41 048 425,61
Koneet ja kalusto 26 119 768,33 26 575 672,14
Muut aineelliset hyödykkeet 74 417,51 74 417,51
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11 705 285,60 6 429 008,49
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 80 137 274,81 77 032 391,97
Sijoitukset 8
Osuudet saman konsernin yrityksissä 101 289 951,11 74 526 706,17
Muut osakkeet ja osuudet 101 000,00 101 000,00
Sijoitukset yhteensä 101 390 951,11 74 627 706,17
Pysyvät vastaavat yhteensä 235 919 202,82 168 793 328,26
Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset 149 115,16 114 423,60
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 149 115,16 114 423,60
Vaihto-omaisuus
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42 230 539,66 42 979 758,91
Vaihto-omaisuus yhteensä 42 230 539,66 42 979 758,91
Lyhytaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 17 36,101,620.00 -
Myyntisaamiset 35 701 726,78 25 789 932,16
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 17 46 884 824,97 33 963 655,89
Muut saamiset 9 7 870 703,55 4 099 303,22
Siirtosaamiset 10 23 936 343,62 20 103 946,76
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä 17 2 254 796,63 2 156 379,27
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 152 750 015,55 86 113 217,30
Rahat ja pankkisaamiset 46 168 053,45 66 172 382,95
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 241 297 723,82 195 379 782,76
Vastaavaa yhteensä 477 216 926,64 364 173 111,02
141
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön tase
Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Vastattavaa
Oma pääoma 13
Osakepääoma 7 660 807,86 7 660 807,86
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 422 379,29 422 031,15
Edellisten tilikausien tulos 163 272 796,77 137 839 656,64
Tilikauden tulos 58 240 409,02 51 628 491,26
Oma pääoma yhteensä 229 596 392,94 197 550 986,91
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 8 352 381,67 4 458 087,01
Euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 15 105 000 000,00 50 000 000,00
Siirtovelat 16 1 357 171,00 3 803 126,12
Muut pitkäaikaiset velat 14 1 408 617,89 893,00
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 107 765 788,89 53 804 019,12
Lyhytaikainen
Saadut ennakot - 1 388 253,03
Ostovelat 22 068 954,03 11 310 080,70
Ostovelat saman konsernin yrityksille 17 12 836 024,66 1 681 655,85
Muut lyhytaikaiset lainat saman konsernin yrityksille 17 23 644 337,84 40 914 549,80
Muut lyhytaikaiset velat 14 8 883 174,09 1 983 002,78
Pakolliset varaukset 12 1 342 279,94 1 475 484,63
Siirtovelat 16 56 084 761,14 44 883 567,51
Siirtovelat saman konsernin yrityksille 17 6 642 831,44 4 723 423,68
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 131 502 363,14 108 360 017,98
Vieras pääoma yhteensä 247 620 533,70 166 622 124,11
Vastattavaa yhteensä 477 216 926,64 364 173 111,02
142
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Tilikauden tulos 58 240 51 628
Poistot ja arvonalentumiset 5 14 719 14 316
Rahoitustuotot ja -kulut 6 -10 310 -28 864
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 3 - -
Poistoero 3 894 637
Tuloverot 7 12 009 4 927
Muut oikaisut 1 381 226
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -409 1 810
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -31 763 -2 260
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 27 464 -7 328
Käyttöpääoman muutos 4 708 -7 778
Saadut rahoituserät 6 2 129 1 667
Maksetut rahoituserät 6 -4 220 -5 518
Saadut osingot liiketoiminnasta 6 12 524 33 555
Maksetut tuloverot 7 -4 405 -4 630
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 81 254 60 167
1 000 euroa Liitetieto 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Investointien rahavirta
Ostetut tytäryhtiöosakkeet 8 -23 721 -
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 8 -39 483 -640
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin 8 -12 325 -9 167
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 8 59 -
Myönnetyt lainat 17 -35 532 -
Lainasaamisten takaisinmaksut 17 17 -
Investointien rahavirta yhteensä -110 985 -9 807
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot 14 80 000 107 383
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 14 -42 297 -100 877
Maksetut osingot 13 -27 226 -26 105
Omien osakkeiden hankinta 13 -752 -2 123
Rahoituksen rahavirta yhteensä 9 725 -21 722
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -20 005 28 638
Rahavarat 1.1. 66 172 37 535
Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - ) -20 005 28 638
Rahavarat 31.12. 46 168 66 172
143
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Emoyhtiö Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Taseen erät on arvostettu
alkuperäiseen hankintamenoon tai nimellisarvoon, mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, ellei alla
olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta mainittu.
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Emoyhtiön liikevaihto koostuu kokonaisuudessaan asiakassopimuksista saaduista tuotoista. Liikevaihto jaetaan
tuotteisiin, projekteihin, palveluihin ja jatkuvaan tilausmyyntiin. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on
vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Tuoteliikevaihto sisältää tuotot tuote-, varaosa- ja järjestelmätoimituksista. Järjestelmätoimitukset sisältävät
rajallisesti konfiguroituja standardituotteita. Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut
tuotteeseen määräysvallan.
Projektit ovat integroituja projekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu
tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään asiakkaan järjestelmään asiakkaan mää-
rittelyjen mukaisesti. Kaikki projektit tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti. Edistymistä mitataan
cost-to-cost-menetelmällä, vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin. Projektit täyttävät jatkuvan
tuloutuksen kriteerit pääsääntöisesti siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus
maksuun tehdystä työstä. Sovellettu projektien tuloutusperiaate täyttää kirjanpitolain edellytyksen projektin
erilliskatteen ennakoitavuudesta.
Palvelut jaetaan palvelusopimuksiin ja kertaluonteisiin palveluihin. Palvelut sisältävät muun muassa huolto-
palvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, modernisointipalvelut, laajennetun takuun sekä datapohjaisia ratkaisuja,
jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa toiminnoissa. Palvelusopimukset sisältävät jatkuvan palvelun,
kuten laajennetun takuun, asiakastuen tai varaosien saatavuuden. Tuotot tuloutetaan ajan kuluessa tai yhtenä
ajankohtana palvelun luonteen tai sopimuksen sisällön mukaan. Kertaluonteisen palvelun tuotto kirjataan, kun
palvelu on suoritettu.
Jatkuva tilausmyynti sisältää datapohjaisia ratkaisuja, jotka tukevat päätöksentekoa säästä riippuvissa
toiminnoissa. Tuotot kirjataan ajan kuluessa.
Tuotteiden perustakuuaika on vuosi ja valikoiduille tuotteille 2, 5 tai 10 vuotta. Palveluiden perustakuuaika on
6 tai 12 kuukautta. Laajennettu takuu on erikseen myytävä ja hinnoiteltu palvelu erikseen sovitulle ajanjaksolle.
Laajennetun takuun tuotto kirjataan ajan kuluessa perustakuuajan päättymisestä lähtien. Takuukuluista tehdään
takuuvaraus.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän operatii-
viseen toimintaan.
Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä
tuotoista, kuten ja vahingonkorvauksista.
Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023.
Tutkimus- ja kehityskulut
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet.
Osakepalkkiot
Emoyhtiön osakeperusteiset maksut liittyvät osakepalkkiojärjestelmiin. Tilikaudella 2023 ja aikaisemmin
alkaneiden osakepalkkiojärjestelmien osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskel-
maan kuluksi ja taseeseen siirtoveloiksi. Osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksuun tulevat osakepalkkiot
maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kun osakkeina maksettavasta määrästä on vähennetty verot. Muita
kuin markkinaperusteisia ehtoja ei huomioida myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan
huomioon oikaisemalla kuluksi kirjattavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärää, joihin
oletetaan syntyvän oikeus.
Muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen osalta kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän myön-
tämispäivän osakkeen (Vaisalan A-sarja) päätöskurssiin vähennettynä odotettavissa olevilla osingoilla. Näiden
ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä ja päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia.
Muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän
käyvän arvon määrittelyssä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, täyttyykö kyseinen markkinaperusteinen ehto, jos
palvelun suorittamiseen perustuva ehto ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Markkinaperus-
teisten ehtojen (osakkeen kokonaistuoton kehitys, TSR) osalta myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä
käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia (Monte Carlo simulaatio)
Tilikaudella 2024 alkaneiden ja sen jälkeen alkavien osakepalkkiojärjestelmien osakkeina maksettavat
osakeperusteiset maksut eivät johda tapahtumaan, joka merkitään tuloslaskelmaan tai taseeseen. Osake-
palkkiojärjestelmiin liittyvät osakkeet annetaan edunsaajalle maksuttomasti ja oikeus osakkeisiin syntyy
peruuttamattomasti vasta kannustinkauden lopussa, kun järjestelyihin liittyvä työssäoloehto on täyttynyt.
144
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Työssäoloehdon arvoa ei voida kohdentaa määräosaisesti eri tilikausille kannustinkauden aikana, koska työn-
tekijälle muodostuu peruuttamaton oikeus palkkioon vasta kannustinkauden päättyessä. Edunsaajan puolesta
maksetut verovelvoitteet, jotka aiheutuvat osakepalkkiojärjestelyistä, kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jona
suorittamisvelvollisuus on syntynyt.
Eläkkeet
Emoyhtiön lakisääteinen eläkevakuutus ja vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuu-
tusyhtiöissä ja ne ovat maksuperusteisia. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön
vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on
katettu täysimääräisesti.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja aikaisempien
tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotetta-
vasta tulosta tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjen verokantojen perusteella.
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä sekä sijoituksista. Pysyvien vastaavien
kirjanpitoarvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumi-
silla sekä lisättynä arvonkorotuksilla. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina
ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ja sijoituksista ei tehdä poistoja.
Omaan käyttöön valmistettujen pysyvien vastaavien hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle
kohdistettavista kiinteistä menoista. Pysyvien vastaavien hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Arvioidut
taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 5–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–8 vuotta
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy hyödykkeitä, joiden taloudellinen pitoaika on rajoittamaton ja joista
ei tehdä poistoja. Tämän lisäksi muihin aineettomiin hyödykkeisiin on kohdistettu sulautumistappioita, joiden
taloudellinen pitoaika on 5-6 vuotta.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden
menojen (hankintameno) tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Vaihto-omaisuuden arvo sisältää ostomenot (sisältäen pääasiassa raaka-aineet, tuontitullit ja kuljetusmenot),
välittömän työn ja välillisiä tuotannon menoja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun
kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta.
Pakolliset varaukset
Pakolliset varaukset ovat velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joihin yhtiö on sitoutunut
ja joista ei todennäköisesti kerry vastaavaa tuloa ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä.
Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, johon varaus on alun perin kirjattu.
Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai
muista sitoumuksista.
Johdannaissopimukset
Vaisala soveltaa rahoitusvälineiden kirjanpitokäsittelyssä KPL 5.2 § mukaista arvostusta sekä noudattaa Kirjan-
pitolautakunnan lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016) mukaista menettelyä johdannaisten käypään arvoon
arvostamisesta. Kaikki emoyhtiön johdannaissopimukset ovat valuuttatermiinisopimuksia. Vaisalalla on myyntiä
useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät tilikaudella 2024 olivat USD, CNY ja JPY. Kaikki johdannais-
sopimukset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset
arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kunkin tilikauden lopussa. Valuutta-
termiinien käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen siirtosaamisiin ja -velkoihin.
Vaisala ei sovella suojauslaskentaa.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten
saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin pää-
töskursseja. Rahavarojen, myyntisaamisten ja muiden saamisten, lainasaamisten sekä ostovelkojen ja muiden
velkojen uudelleenarvostuksista syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
145
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
2. LIIKEVAIHTO
Myyntituottojen jaottelu
Liikevaihto markkina-alueittain
1 000 euroa 2024 2023
Americas 124 015 116 850
josta Yhdysvallat 90 511 86 241
APAC 126 971 115 539
EMEA 149 434 136 987
josta Suomi 9 937 8 888
Yhteensä 400 421 369 376
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
1 000 euroa 2024 2023
Sää ja ympäristö
Tuotemyynti 78 031 67 775
Projektimyynti 51 854 42 129
Palvelumyynti 5 373 5 459
Jatkuva tilausmyynti 6 694 3 181
Yhteensä 141 952 118 544
Teolliset mittaukset
Tuotemyynti 52 257 49 631
Palvelumyynti 3 541 2 924
Yhteensä 55 798 52 555
Konsernin sisäinen liikevaihto 202 671 198 277
Yhteensä 400 421 369 376
Liikevaihto myyntituottojen kirjaamisen ajoituksen perusteella
1 000 euroa 2024 2023
Tuloutus yhtenä ajankohtana 134 946 121 985
Tuloutus ajan kuluessa 62 804 49 114
Konsernin sisäinen liikevaihto 202 671 198 277
Yhteensä 400 421 369 376
Konsernin sisäisestä liikevaihdosta suurin osa tuloutetaan yhtenä ajankohtana.
146
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Vuonna 2024 konsernin sisäinen liikevaihto sisältää 12,1 miljoonaa euroa toiminnanohjausjärjestelmän implemen-
tointiin liittyviä edelleen veloituksia vuosilta 2021-2023. Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2024.
Vertailuvuoden liikevaihtoa on oikaistu konsernin sisäisten kulujen edelleen veloitusten verran (10,6 miljoonaa
euroa), jotka aiemmin kirjattiin kulujen vähennykseksi, mutta vuonna 2024 ovat mukana konsernin sisäisessä
liikevaihdossa.
Maksuehdot
Maksuehdot vaihtelevat maantieteellisten alueiden mukaan. Tuote-, palvelu- ja jatkuvan tilausmyynnin liike-
toiminnassa yleinen maksuehto on 30 päivää netto, mutta tietyillä alueilla ennakkomaksu on yleinen käytäntö.
Projektilaskutus perustuu projektin vaiheisiin, jotka seuraavat projektin yleisiä toimitusehtoja (30 % ennakko-
maksuna, 60 % toimitusasiakirjoja vastaan ja 10 % hyväksytyn testauksen jälkeen) tai sopimuksen mukaisia
ehtoja. Projektiliiketoiminnassa yleisimmät maksuehdot ovat remburssi tai sopimuksen mukaan.
Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät
Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja asiakassopimuksista johtuvista taseen saamisista ja veloista.
Liikevaihtoon liittyvät taseeseen merkityt määrät
1 000 euroa 31.12.2024 31.12.2023
Myyntisaamiset 46 885 59 595
Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) 16 247 14 483
Saadut ennakot 1 735 1 388
Myynnin jaksotukset (siirtovelat) 12 169 13 586
Taseen vastaavien myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) sisältävät tuloutettuja, mutta laskuttamattomia projekti-
ja palvelutuottoja. Suurin osa projektituotoista tuloutetaan tuotteen valmistamisen jälkeen projektin valmiusas-
teen noustessa ja kun suurin osa suoritevelvoitteesta on täytetty. Projektien yleisten toimitusehtojen mukaan
suurin osa projektista on laskutettu ennen kuin tuote on toimitettu. Myynnin jaksotukset (siirtosaamiset) ovat
siten korkeimmillaan tuotteen valmistuksen ja toimituksen välisenä aikana. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut
ja jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä etukäteen ja vain tietyissä tapauksissa jälkikäteen.
Jälkikäteislaskutuksesta aiheutuu myynnin jaksotus (siirtosaaminen), koska tuloutus tehdään ennen laskutusta.
Saadut ennakot ovat asiakkailta saatuja suorituksia, joita ei ole vielä laskutettu.
Taseen vastattavien myynnin jaksotukset (siirtovelat) sisältävät tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnan sekä
jatkuvan tilausmyynnin laskutetut, mutta tulouttamattomat erät. Myynnin jaksotukset (siirtovelat) syntyvät
usein projektien alkuvaiheessa, kun ennakkomaksu on laskutettu, mutta projekti on vasta alkuvaiheessa ja
valmiusasteen mukaista tuloutusta ei ole tehty lainkaan tai vain vähän. Ajan kuluessa tuloutettavat palvelu- ja
jatkuvan tilausmyynnin sopimukset laskutetaan yleensä sopimuskauden alussa, josta aiheutuu myynnin jaksotus
(siirtovelka). Yhtenä ajankohtana tuloutettavista tuote- ja palvelumyynneistä syntyy myynnin jaksotus (siirto-
velka) kun asiakasta on laskutettu, mutta suoritevelvoitetta ei ole täytetty eikä tuloutusta siten ole tehty.
Tilikaudella 2024 emoyhtiö kirjasi myyntituottoja yhteensä 7 (5) miljoonaa euroa, jotka tilikauden alussa
sisältyivät myynnin jaksotuksiin (siirtoveloissa).
Tilauskanta oli 31.12.2024 133,1 (97,8) miljoonaa euroa. Tilauskannasta 98,4 (66,9) miljoonaa euroa arvioidaan
tuloutettavan tilikaudella 2024 ja 34,7 (30,9) miljoonaa euroa tätä myöhemmin.
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 euroa 2024 2023
Vahingonkorvaukset ja muut 478 643
Yhteensä 478 643
Yhtiöllä ei ollut liiketoiminnan muita kuluja vuosina 2024 ja 2023.
147
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖ
Henkilöstökulut
1 000 euroa 2024 2023
Palkat 112 378 108 747
Eläkekulut 18 759 18 301
Muut henkilösivukulut 2 155 3 440
Yhteensä 133 292 130 488
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana
Henkilöä 2024 2023
Suomessa 1 544 1 540
Suomen ulkopuolella 10 9
Yhteensä 1 554 1 549
Henkilöstö 31.12.
Henkilöä 2024 2023
Suomessa 1 538 1 533
Suomen ulkopuolella 10 9
Yhteensä 1 548 1 542
Toimitusjohtajien palkat ja palkkiot (maksuperuste)
1 000 euroa 2024 2023
Öistämö Kai (1.10.2020 alkaen)
Palkka 557 526
Lyhyen aikavälin kannustimet 120 288
Osakeperusteiset palkkiot 506 728
Lakisääteinen eläke 113 134
Lisäeläke 85 122
Yhteensä 1 381 1 797
Toimitusjohtaja Kai Öistämö kuuluu maksupohjaisen lisäeläkevakuutuksen piiriin. Lisäeläkkeen vuosipalkkio vas-
taa kolmen kuukauden peruspalkkaa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on
kuusi kuukautta molemmille osapuolille. Jos yhtiö irtisanoo sopimuksen on toimitusjohtaja oikeutettu erorahaan,
joka vastaa kuutta kuukausipalkkaa.
148
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2024
1 000 euroa
Vuosi-
palkkio
Palkkiot,
tarkastus-
valiokunta
Palkkiot,
Henkilöstö- ja
vastuullisuus-
valiokunta
Palkkiot,
Nimitys-
valiokunta
Palkkio
Suomen
ulkopuolella
asuville
hallituksen
jäsenille Yhteensä
Bresky Annica, hallituksen jäsen 40 4 4 5 53
Castrén Petri, hallituksen jäsen 40 6 46
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen 40 1 4 45
Lundström Petra (maaliskuuhun 2024
saakka), hallituksen jäsen 1 1 2
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen 40 5 45
Rosenberg Lotte, hallituksen jäsen 40 3 5 48
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen 40 9 1 50
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen 40 5 4 49
Voipio Raimo,
hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 65
Yhteensä 375 25 24 20 10 454
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2023
1 000 euroa
Vuosi-
palkkio
Palkkiot,
tarkastus-
valiokunta
Palkkiot,
Henkilöstö- ja
vastuullisuus-
valiokunta
Palkkiot,
Nimitys-
valiokunta
Palkkiot,
Strateginen
suunnitte-
luvaliokunta Yhteensä
Castrén Petri, hallituksen jäsen 40 7 1 48
Jääskeläinen Antti, hallituksen jäsen 40 6 1 47
Lundström Petra, hallituksen jäsen 40 4 5 49
Rinnevaara Jukka, hallituksen jäsen 40 4 44
Ståhlberg Kaarina, hallituksen jäsen 40 9 5 1 55
Syrjänen Tuomas, hallituksen jäsen 40 5 45
Voipio Raimo,
hallituksen varapuheenjohtaja 40 6 5 51
Voipio Ville, hallituksen puheenjohtaja 55 5 5 1 66
Yhteensä 337 27 18 20 4 406
Hallitus perusti strategisen suunnitteluvaliokunnan vuoden 2023 lopussa. Hallitus perusti nimitysvaliokunnan
loppuvuonna 2022, ja se aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä toimitusjohtajan ja hallituksen
jäsenten puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
149
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
1 000 euroa 2024 2023
Poistot aineettomista hyödykkeistä 5 515 5 277
Poistot aineellisista hyödykkeistä 9 171 8 985
Arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 33 54
Yhteensä 14 719 14 316
Tilikaudella 2024 poistot aineettomista hyödykkeistä sisälsivät EUR 3,5 (3,6) miljoonaa euroa poistoja muihin
aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetuista sulautumistappioista.
6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 euroa 2024 2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä 12 524 33 555
Korkotuotot
Konserniyhtiöiltä 147 -
Muilta 1 982 1 667
Muut rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä - -
Muilta 1 111 3 158
Kurssivoitot 5 369 2 803
Yhteensä 21 133 41 182
1 000 euroa 2024 2023
Rahoituskulut
Korkokulut
Konserniyhtiöille -966 -1 694
Muille -1 990 -2 166
Muut rahoituskulut
Konserniyhtiöille - -
Muille -4 284 -2 788
Kurssitappiot -3 583 -5 671
Yhteensä -10 823 -12 319
7. VÄLITTÖMÄT VEROT
1 000 euroa 2024 2023
Tilikauden verot 11 969 4 931
Verot aikaisemmilta vuosilta 40 -4
Yhteensä 12 009 4 927
150
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
8. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 2024
1 000 euroa Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 88 33 558 20 568 353 59 327
Lisäykset 45 842 1 557 145 42 783
Vähennykset -14 704 -14 704
Siirrot erien välillä 147 -147 0
Hankintameno 31.12.2024 88 64 843 22 125 351 87 405
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024 74 26 788 15 331 42 194
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -14 694 -14 694
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset 13 1 952 3 549 5 515
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2024 88 14 047 18 880 33 015
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 50 796 3 244 351 54 391
Aineettomat hyödykkeet 2023
1 000 euroa Liikearvo
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 88 33 720 20 361 340 59 269
Lisäykset 282 207 151 640
Vähennykset -535 -535
Siirrot erien välillä 91 -139 -48
Hankintameno 31.12.2023 88 33 558 20 568 353 59 327
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023 55 25 693 11 694 37 442
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot -535 -535
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset 20 1 630 3 637 5 286
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023 74 26 788 15 331 42 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 13 11 531 5 236 353 17 133
151
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineelliset hyödykkeet 2024
1 000 euroa Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 2 820 79 049 73 482 74 6 429 161 855
Lisäykset 111 2 091 10 122 12 325
Vähennykset -485 -485
Siirrot erien välillä 1 154 3 692 -4 846 0
Hankintameno 31.12.2024 2 820 80 314 78 780 74 11 705 173 694
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024 43 618 46 907 90 525
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -436 -436
Tilikauden poistot 2 980 6 190 9 171
Arvonalentumiset 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024 46 599 52 660 99 259
Arvonkorotukset 84 5 618 5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 905 39 333 26 120 74 11 705 80 137
Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2024 oli 22,9 (18,9) miljoonaa euroa.
152
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Aineelliset hyödykkeet 2023
1 000 euroa Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset investoinnit Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 2 820 76 678 67 730 74 7 921 155 224
Lisäykset 1 214 4 404 3 512 9 131
Vähennykset 817 -3 069 -2 252
Siirrot erien välillä 339 4 418 -5 005 -248
Hankintameno 31.12.2023 2 820 79 049 73 482 74 6 429 161 855
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023 39 760 43 987 83 747
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 817 -3 069 -2 252
Tilikauden poistot 3 032 5 953 8 985
Arvonalentumiset 9 36 45
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023 43 618 46 907 90 525
Arvonkorotukset 84 5 618 5 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 2 905 41 048 26 576 74 6 429 77 032
153
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Sijoitukset 2024
1 000 euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet
ja osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 74 527 101 74 628
Lisäykset 26 763 26 763
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 101 290 101 101 390
Sijoitukset 2023
1 000 euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet
ja osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 74 651 101 74 752
Vähennykset -124 -124
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 74 527 101 74 628
9. MUUT SAAMISET
1 000 euroa 2024 2023
Maksetut ennakot 871 327
Arvonlisäverosaamiset 4 780 2 132
Avustukset 2 219 1 621
Muut - 20
Yhteensä 7 870 4 099
10. SIIRTOSAAMISET
1 000 euroa 2024 2023
Verosaamiset 318 1 112
Myynnin jaksotukset 16 247 14 362
Johdannaissopimukset 105 417
Muut siirtosaamiset 7 266 6 369
Yhteensä 23 936 22 260
Johdannaissopimukset
Milj. euroa 2024 2023
Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttatermiinit 94,5 43,7
Nimellisarvot yhteensä 94,5 43,7
Johdannaissopimusten
nimellisarvo valuutassa
2024 2023
Valuutta-arvo milj. Milj. euroa Valuutta-arvo milj. Milj. euroa
USD 64,5 60,7 22,0 20,0
CNH 50,5 6,5 60,0 7,7
JPY 750,0 4,6 750,0 4,7
SEK - - 27,5 2,3
KWD 4,2 12,5 - -
CAD 5,2 3,5 7,2 5,0
GBP 5,6 6,7 3,5 4,0
Yhteensä 94,5 43,7
154
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
12. PAKOLLISET VARAUKSET
Pitkäaikaiset pakolliset varaukset
Yhtiöllä ei ollut pitkäaikaisia pakollisia varauksia tilikausien 2023 ja 2024 päättyessä.
Lyhytaikaiset pakolliset varaukset
1 000 euroa 2024 2023
Pakolliset varaukset 1.1. 1 475 1 631
Lisäykset 215 1 475
Vähennykset -349 -1 631
Pakolliset varaukset 31.12. 1 342 1 475
Tilikausien 2024 ja 2023 pakolliset varaukset sisälsivät pääasiassa takuuvarauksen sekä muita sopimuksiin
perustuvia varauksia.
13. OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat K-sarjan osakkeisiin ja A-sarjan osakkeisiin. Vaisala Oyj:llä on 36 436 728 osaketta,
joista 3 626 853 kuuluu sarjaan K ja 32 809 875 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. A-sarjan osakkeet on
listattu Nasdaq Helsingin arvopaperipörssissä. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen
K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen
A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan
K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikausien 2024 ja 2023 lopussa
7 660 807,86 euroa.
Johdannaissopimusten maturiteettijakauma
Milj. euroa 2024 2023
Alle 90 päivää 55,4 37,1
Yli 90 päivää ja alle 120 päivää - 2,0
Yli 120 päivää ja alle 180 päivää - 4,5
Yli 180 päivää ja alle 365 päivää 39,2 -
Yhteensä 94,5 43,7
Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. euroa 2024 2023
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat 0,1 0,4
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat 1,5 0,4
11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennalliset verosaamiset
1 000 euroa 2024 2023
Osakepalkkiot 780 943
Pakolliset varaukset 529 295
Yhteensä 1 309 1 238
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista
verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa
olisi 1,1 miljoonaa euroa. Muut laskennalliset verovelat eivät olleet olennaisia.
155
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Oma pääoma
1 000 euroa 2024 2023
Osakepääoma 1.1. 7 661 7 661
Osakepääoma 31.12. 7 661 7 661
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 422 422
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 422 422
Edellisten tilikausien tulos 1.1. 189 468 165 122
Osingonjako -27 226 -26 137
Omien osakkeiden luovutus 830 1 191
Osakkeiden luovutusvoitto/tappio 953 -213
Omien osakkeiden hankinta -752 -2 123
Edellisten tilikausien tulos 31.12. 163 272 137 840
Tilikauden tulos 58 240 51 628
Oma pääoma yhteensä 229 596 197 551
Jakokelpoinen oma pääoma
1 000 euroa 2024 2023
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 163 272 137 840
Tilikauden tulos 58 240 51 628
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 422 422
Yhteensä 221 935 189 890
Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,75 euroa osaketta kohden, yhteensä 27,2 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 2.5.2024, että 3 089 416 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan
A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 10.5.2024.
Emoyhtiön hallitus päätti kokouksessaan 23.10.2024, että 14 823 Vaisalan K-sarjan osaketta muunnetaan
A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 1.11.2024.
Vaisala hankki tilikaudella 2024 omia osakkeita yhteensä 18 855 kappaletta, joiden hankintahinta oli yhteensä
0,75 miljoonaa euroa.
Tilikauden 2024 lopussa yhtiöllä oli omia osakkeita yhteensä 152 149 kappaletta.
14. MUUT PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET VELAT
Emoyhtiöllä oli 31.12.2024 pitkäaikaista velkaa yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä ei tilikauden
päättyessä ollut pitkäaikaisia velkoja, jotka erääntyvät yli viiden vuoden kuluttua.
Muut lyhytaikaiset velat olivat 31.12.2024 yhteensä 8,9 (2,0) miljoonaa euroa. Muista lyhytaikaisista veloista 3,0
miljoonaa euroa liittyi yrityshankinnan ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen.
15. LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA
Huhtikuussa 2024 emoyhtiö teki vapaaehtoisen 15 miljoonan euron lyhennyksen 31.3.2023 allekirjoitettuun
vakuudettomaan 50 miljoonan määräaikaislainaan liittyen. Laina erääntyy vuonna 2026. Nostetulla lainalla on
yksi taloudellinen kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain. Yhtiö täytti kovenanttieh-
don 31.12.2024. Lisäksi joulukuussa 2024 emoyhtiö allekirjoitti 70 miljoonan euron vakuudettoman lainan yhden
ydinpankkinsa kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan ja on tarkoitettu yleisiin rahoitus- ja käyttöpääoman
tarpeisiin sekä joulukuussa toteutettuun yrityshankintaan Yhdysvalloissa. Nostetulla lainalla on yksi taloudellinen
kovenantti (nettovelkaantumisaste), jota testataan puolivuosittain vuodesta 2025 alkaen.
Emoyhtiöllä on myös 150 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024
yhtiö ei ollut laskenut liikkeelle kotimaisia yritystodistuksia kuten ei ollut vuoden 2023 lopussakaan.
Emoyhtiöllä on myös 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitti. Emoyhtiö käytti valmiusluottosopimuksensa
ensimmäisen kahdesta yhden vuoden jatko-optiosta ja siten limiitti erääntyy 5.10.2027. Valmiusluottosopimuk-
seen sisältyy nettovelkaantumisasteeseen perustuva rahoituskovenantti, jota testataan puolivuosittain. Yhtiö
täytti kovenanttiehdon 31.12.2024. Valmiusluotto oli kokonaan nostamatta tilikauden 2024 päättyessä kuten oli
vuotta aikaisemminkin.
Yhtiöllä oli siten 31.12.2024 pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä 105,0 (50,0) miljoonaa euroa.
Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
156
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
16. PITKÄAIKAISET JA LYHYTAIKAISET SIIRTOVELAT
Lyhytaikaiset siirtovelat
1 000 euroa 2024 2023
Henkilöstökulujaksotukset 32 408 28 516
Myynnin jaksotukset 12 169 13 586
Johdannaissopimukset 1 513 380
Tuloverojaksotukset 6 891 25
Muut siirtovelat 3 104 7 099
Yhteensä 56 085 49 607
Johdannaissopimuksiin liittyvät liitetiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 10, Siirtosaamiset.
Pitkäaikaiset siirtovelat sisältävät henkilöstökulujaksotuksia 1,4 (2,4) miljoonaa euroa ja myynnin jaksotuksia
1,4 (1,4) miljoonaa euroa.
17. SAAMISET JA VELAT MUILTA VAISALA-KONSERNIN YHTIÖILTÄ
1 000 euroa 2024 2023
Saamiset
Lainasaamiset 36 102 -
Myyntisaamiset 46 885 33 967
Siirtosaamiset 2 255 2 156
Saamiset yhteensä 85 241 36 122
Velat
Lyhytaikaiset lainat 23 644 40 882
Ostovelat 12 836 1 682
Siirtovelat 6 643 4 723
Velat yhteensä 43 123 47 287
18. VASTUUSITOUMUKSET JA ANNETUT PANTIT
Vastuusitoumukset ja annetut pantit
1 000 euroa 2024 2023
Omasta velasta/sitoumuksesta
Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset 11 865 10 297
Konserniyhtiöiden puolesta
Takaukset 905 522
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 373 364
Myöhemmin maksettavat 459 751
Leasingvastuut yhteensä 832 1 115
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä 13 602 11 934
Investointisitoumukset
Emoyhtiö oli tehnyt 31.12.2024 sitovia pysyvien vastaavien tilauksia, joiden arvo oli 12 (3) miljoonaa euroa.
Ostositoumukset
Emoyhtiöllä oli sitovia ostotilauksia 31.12.2024 yhteensä 31 (16) miljoonan euron arvosta.
19. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
1 000 euroa 2024 2023
Tilintarkastus 421 444
Lausunnot ja todistukset 13 8
Veroneuvonta 8 -
Muut palkkiot 161 105
Yhteensä 603 557
157
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Suomen kirjanpitolain mukaisesti laadittu emoyhtiön, Vaisala Oyj, tilinpäätös ja IFRS-tilinpäätös-
standardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös antavat oikean ja riittävän kuvan sekä emoyhtiön
että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudelli-
sesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä emoyhtiön ja toisaalta
sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja
tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta emoyhtiön
tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa
tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
158
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset
Vantaa 17.2.2025
Annica Bresky Petri Castrén Antti Jääskeläinen Jukka Rinnevaara
Lotte Rosenberg Kaarina Ståhlberg Tuomas Syrjänen
Raimo Voipio Ville Voipio Kai Öistämö
varapuheenjohtaja puheenjohtaja toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaa 17.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
159
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Taloudellinen katsaus
Tilintarkastuskertomus
Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin
kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätök-
sen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman
oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka
sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan
informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli-
suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo-
messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintar-
kastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet
Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-
palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus:
4 miljoonaa euroa, joka on noin 5% tuloksesta
ennen veroja.
• Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi
kaikki merkittävät konserniyhtiöt Euroopassa,
Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan
konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
• Tuotteiden ja projektien myyntituottojen
tulouttaminen
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden
ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys.
Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt
subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset
arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut sovel-
tamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia koh-
tuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista
virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä.
Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen
liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa
kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä
raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä
määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintar-
kastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan
virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
160
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
4 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämi-
sessä käytetty vertailukohde
Konsernin olennaisuus on määritelty noin 5%
Vaisala-konsernin tuloksesta ennen veroja.
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja, koska
käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat
käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konser-
nin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on
yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsemme
sovellettavaksi prosenttiosuudeksi noin 5%,
joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti
hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden
kattamaan Vaisala-konsernin konsernitilinpäätöksen riittävässä laajuu-
dessa. Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet
huomioon Vaisala-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen
raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä riskin tai koon vuoksi,
suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan
konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden
osalta suoritimme pääasiassa analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma-
tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen
kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk-
sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna
näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että
johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä
sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tulouttaminen
Konsernitilinpaatoksen liitetieto 1, 2 ja 3. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1 ja 2.
Vaisala-konsernin liikevaihto oli 564,6 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 400,4
miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu tuote-, projekti- ja palvelumyynnistä
sekä jatkuvasta tilausmyynnistä liitetiedossa 1 esitetyllä tavalla.
Tuotemyynti tuloutetaan yhtenä ajankohtana, kun asiakas on saanut
tuotteeseen määräysvallan. Tuotemyynti koostuu suuresta määrästä erillisiä
tuote toimituksia eri myyntisopimusten ja ehtojen mukai sesti, minkä johdosta
liikevaihdon tuloutukseen liittyy riski, että se tuloutetaan väärällä kaudella.
Projektien myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa valmiusasteen mukaisesti.
Edistymistä mitataan vertaamalla toteutuneita kuluja ennustettuihin kuluihin.
Ajan kuluessa tulouttaminen edellyttää johdon harkintaa liittyen projektin
ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin koko projektin toimituksen ajan.
Tuotteiden ja projektien myyntituottojen tuloutukseen liittyvän johdon
harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden johdosta liikevaihdon tuloutus
on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja
emoyhtiön tilinpäätöksessä.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia
toimenpiteitä:
• Hankimme ymmärryksen eri tulovirroista ja niihin liittyvistä sopimusehdoista
• Arvioimme laadintaperiaatteita liikevaihdon tuloukseen liittyen
• Hankimme ymmärryksen liikevaihdon tuloutusprosessista ja sisäisistä
kontrolleista, joilla yhtiö seuraa myyntituottojen täydellisyyttä, oikeellisuutta
ja oikeaa tuloutusajankohtaa
• Testasimme otannalla tuotetoimitusten osalta, onko liikevaihto tuloutettu
oikealla tilikaudella
• Testasimme otannalla projektimyynnin osalta projektien kirjanpitoa,
mukaan lukien arvioidut projektin tuotot ja kustannukset sekä kertyneet
kustannukset ja projektien valmiusaste
• Kävimme läpi projektimyynnin tuloutukseen liittyviä johdon laatimia
kustannusarvioita ja niiden seurantaa sekä vertasimme ennusteita toteumiin
• Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 13. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 1.
Vaisala-konsernin taseeseen sisältyy vaihto-omaisuutta 57,8 miljoonaa euroa
ja emoyhtiön 42,2 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus konsernitilinpäätöksessä
on arvostettu standardihintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon ja
emoyhtiön tilinpäätöksessä standardihintaan tai sitä alempaan jälleenhan-
kintahintaan tai todennäköisen myyntihintaan. Vaihto-omaisuuden arvon-
alentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä
markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon.
Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää johdolta
arvioiden tekemistä ja harkintaa.
Vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan sekä vaihto-
omaisuuden olennaisuuden johdosta vaihto-omaisuuden arvostus on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksessä ja
emoyhtiön tilinpäätöksessä.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia
toimenpiteitä:
• Hankimme ymmärryksen vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä
prosesseista ja käytännöistä
• Arvioimme laadintaperiaatteita vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen
• Testasimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä sisäisiä kontrolleja
• Testasimme otannalla, että vaihto-omaisuus on arvostettu konsernin ja
emoyhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti
• Arvioimme kirjatun ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen asianmukaisuutta ja
testasimme, että varaus on laskettu yhtiön laadintaperiaatteiden mukaisesti
• Kävimme läpi johdon tekemiä arvioita tuotteiden kysynnästä ylijäämä- ja
epäkuranttiusvarauksen laskelmaan liittyen
• Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä
161
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Uuden ERP- järjestelmän käyttöönotto
Vaisala- konserni on ottanut käyttöön uuden ERP- järjestelmän tilikauden 2024
alussa. Uuden järjestelmän käyttöönottoon sisältyy luontaisia riskejä, jotka
liittyvät taloudellisen informaation siirron oikeellisuuteen ja jatkuvuuteen.
ERP- järjestelmän tuottamalla tiedolla on laaja-alainen vaikutus taloudellisen
informaation oikeellisuuteen. Tämän johdosta olemme määrittäneet taloudel-
lisen informaation täydellisen ja oikean siirtymisen vanhasta järjestelmäym-
päristöstä uuteen ERP- järjestelmään tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi
seikaksi konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä.
Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet muun muassa seuraavia
toimenpiteitä:
• Hankimme ymmärryksen ERP-järjestelmän käyttöönoton prosessista sekä
tähän liittyvistä johdon kontrolleista
• Arvoimme ja testasimme implementaatioon liittyviä projektinhallinnan ja
datamigraation kontrolleja
• Testasimme vanhan järjestelmän tase- ja tulostietojen siirtoja uuteen
järjestelmään.
• Vastasimme järjestelmäympäristöstä aiheutuviin riskeihin testaamalla
järjestelmän pääsy- ja muutostenhallintaan- sekä liiketoimintaprosesseihin
liittyviä kontrolleja.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheelli-
syyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten,
että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS- tilinpäätöss-
tandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvi-
oimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa
tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-
päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja
niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin
tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme
lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia
siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-
sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-
tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae
siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
162
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon
laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuk-
sia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista
olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa
ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-
sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuk-
sessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella
odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut yhtiökokouksen valitsemana tilin-
tarkastajana 28.3.2023 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta. KHT Ylva Eriksson
on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena
tilintarkastajana yhtiökokouksesta 26.3.2024 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu infor-
maatio käsittää toimintakertomuksen sekä hallinnointi- ja taloudelliseen
katsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä
sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpää-
töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko
muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa
ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestä-
vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn
perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole
tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen ehdotus jakokel-
poisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme
vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 17.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
163
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportoin-
tistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neu-
voston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
(EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Vaisala Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksin-
kertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22
§:ssä tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun
varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandar-
dia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Vaisala Oyj:n kirjanpitolain 7
luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu
ensimmäistä kertaa raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei
kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme
ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo-
messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta-
standardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunnitel-
tava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudat-
tamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Vaisala Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä
kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää
sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti,
yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot
raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat
tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista.
Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska
odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme
rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa vää-
rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä,
ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konser-
nikestävyysraportin perusteella.
164
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudis-
tettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja
muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimen-
piteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat amma-
tilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuulli-
sen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin
sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä
konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen
liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin
sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön pääkonttorissa Suomessa ja Ranskan toimipaikalla.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä,
ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät
kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla
yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian
mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen
tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 19.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KRT
165
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Taloudellinen katsaus
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomusAvainlukugraafit Tilinpäätös 2024Tunnusluvut Varmennus
Yhteystiedot
Heli Lindfors
Talousjohtaja
heli.lindfors@vaisala.com
Paula Liimatta
Business Controller and Head of Investor Relations
paula.liimatta@vaisala.com
Katriina Vainio
Lakiasiainjohtaja
katriina.vainio@vaisala.com
Marjo Hietapuro
Yritysvastuupäällikkö
marjo.hietapuro@vaisala.com
Vaisala Oyj
Vanha Nurmijärventie 21
01670 Vantaa, Suomi
vaisala.fi
Sosiaalisessa mediassa
Kuvat
Sivut 3, 70 ja 81: Ääri/ Kimmo Syväri;
sivut 8, 39 ja 57: Shutterstock; sivut 12 ja 14: Tomi Parkkonen
sivu 17 Stocksy, sivu 38 StockSnap
166
Taloudellinen katsaus
Hallinnointi
Hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2024
Vaisala Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Vaisala Oyj:n johdolle
Olemme Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) (jäljempänä myös ”yhtiö”)
johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-
annon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta
1.1.- 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilin-
päätös”).
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Vaisala Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU)
2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu,
että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka
on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten
noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for
Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammat-
tilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn
eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä
vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,
objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvolli-
suus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toiminta-
periaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksi-
antomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE)
3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää,
että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme
kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista
ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan
toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko
ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet
perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämi-
sen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet
sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen
laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Vasiala Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa
asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on
laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme,
tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Vaisala Oyj:lle, emme
kolmansille osapuolille.
Helsinki 17.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31743700RNDD7KU11HW8732024-12-31743700RNDD7KU11HW8732023-12-31743700RNDD7KU11HW8732022-12-31743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700RNDD7KU11HW8732022-12-31ifrs-full:OpeningBalanceAfterAdjustmentCumulativeEffectAtDateOfInitialApplicationMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700RNDD7KU11HW8732024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700RNDD7KU11HW8732024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares